Haku avainsanalla: yhteiskunta

author

Ihmiskunnan historia — taistelua nälkää vastaan?

hunters

Kulttuurimaterialismissa eli­nym­pä­ris­töä ja tek­no­lo­giaa pidetään kult­tuu­rin suunnan mää­rit­tä­jinä. Oletuksena on, että ihmiset pyrkivät mak­si­moi­maan ravinnon ja eläin­pro­teii­nien riittävän määrän anne­tuissa olo­suh­teissa. Tässä ajat­te­lussa myös esi­mer­kiksi uskon­nol­li­set ruo­ka­ta­but voidaan selittää eko­lo­gi­silla teki­jöillä. Marvin Harrisin mukaan kult­tuu­reilla on taipumus asettaa yli­luon­nol­li­sia kieltoja jonkin eläimen lihan käytölle silloin, kun sen yhtei­sölle tuottama hyöty ver­rat­tuna kuluihin vähenee. 

LUE LISÄÄ
author

Mistä tuut, minne meet — kotikuntani mun?

vaakunat1

Jokainen suo­ma­lai­nen asuu jossakin kunnassa. Lainsäädäntömme mukaan kunnan jäsenyys, kun­ta­lai­suus, on pakol­lista. Kuntalaisilla on oikeuksia ja vel­vol­li­suuk­sia asuin­kun­taansa kohtaan, ja kunnilla on vel­vol­li­suuk­sia ja vastuita asuk­kai­taan kohtaan. Mutta onko kunnalla ja kun­ta­lai­silla muita siteitä? Mikä voisi olla kunnan kult­tuu­ri­nen merkitys? Muuttuuko merkitys kun­ta­lii­tok­sen myötä?

LUE LISÄÄ
author

Vallankumous ja demokratia Istanbulin aukioilla

1024px-taksim_night_protests-_events_of_june_5_2013-2

Mikä on julkisen tilan ja aukioiden merkitys Istanbulissa? Kuinka käsi­tyk­set ja koke­muk­set jul­ki­sesta tilasta seuraavat glo­baa­leja ja pai­kal­li­sia kehi­tys­kul­kuja? Suuria his­to­rial­li­sia mul­lis­tuk­sia ja arkisia koh­taa­mi­sia kuvaavat esimerkit kertovat, kuinka muutokset kau­pun­ki­ti­lassa tapah­tu­vat aina suhteessa moni­mut­kai­siin his­to­rial­li­siin kehi­tys­kul­kui­hin julkisen ja yksi­tyi­sen, valtion ja kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan sekä men­nei­syy­den ja tule­vai­suu­den leik­kaus­pis­teessä. Kamppailut arvokkaan elämän puolesta kul­mi­noi­tu­vat Istanbulissa useim­mi­ten his­to­rioil­taan kiis­ta­na­lai­sille aukioille.

LUE LISÄÄ
author

Jo Kafka sen tiesi

Artikkelikuva: Author Franz Kafka and sociologist and founder of bureacuracy research Max Weber, CC BY 3.0 Harald Groven

Jokainen on varmasti joskus ollut tilan­teessa, jossa byro­kraat­tis­ten kie­mu­roi­den edessä on tehnyt mieli heit­täy­tyä lattialle kuin pik­ku­lapsi, huutaa, repiä paperit silpuksi ja näyttää kieltä vir­kai­li­jalle. Byrokratia on raastanut her­mo­jamme ja kum­mi­tel­lut pai­na­jai­sis­samme jo ainakin vuo­si­sa­dan ajan. Se on löytänyt tiensä kir­jal­li­suu­den klas­si­koi­hin, tuli­sim­piin poliit­ti­siin väit­te­lyi­hin, ja se han­ka­loit­taa arkista elämäämme ehkä enemmän kuin mikään muu yksit­täi­nen häi­riö­te­kijä. Byrokratiasta on kir­joit­ta­nut muun muassa ant­ro­po­logi David Graeber. 

LUE LISÄÄ
author

Trump: Ei voi olla totta! 1/​2

10902785_974e133723_z

Clinton 204, Trump 247. Varoittivathan gallupit meitä tästä – eikä kerta ole ensim­mäi­nen, kun Yhdysvaltain vaa­li­tu­los horjuttaa uskoa ihmis­kun­taan. Silti lop­pu­tu­los tuntuu sur­rea­lis­ti­selta, epä­to­den­nä­köi­seltä, pelot­ta­valta. Donald Trumpin vaa­li­voitto vuoden 2016 Yhdysvaltain pre­si­den­tin­vaa­leissa jäänee his­to­ri­aan mer­kit­tä­vänä suku­pol­vi­ko­ke­muk­sena. Samoin lienee tule­vai­suu­dessa Brexitin ja Trumpin vaa­li­voi­ton suhteen.

LUE LISÄÄ
author

Sekularismin globaali historia

india-1651981_1920

1600-luvulta lähtien euroop­pa­lai­set filosofit ja tie­de­mie­het ovat aja­tel­leet, että kaikissa yhteis­kun­nissa on uskottu yli­luon­nol­li­siin olen­toi­hin, kerrottu tarinoita maailman synnystä ja pohdittu kuo­le­man­jäl­keistä kohtaloa. Syntyi käsitys uskon­nosta uni­ver­saa­lina kate­go­riana, joka muistutti aika tavalla kris­ti­nus­koa. Sen keskiössä oli ero luon­nol­li­sen ja yli­luon­nol­li­sen välillä sekä ihmisen usko jäl­kim­mäi­sen ole­mas­sao­loon. Sittemmin käsite on levinnyt kaik­kialle maailmaan ja saanut mitä eri­lai­sim­pia mer­ki­tyk­siä.

LUE LISÄÄ
author

Tee työtä, josta on haittaa

68811124_784a37b587_o

Tämän hetken kuumimpia puhee­nai­heita on rasismin ja fasismin vastainen lii­keh­dintä. Perussuomalaiset ovat saaneet osakseen kri­tiik­kiä puolueen jäsenten kyt­kök­sistä äärioi­keis­to­lai­siin liik­kei­siin. Tapa, jolla puolueen poliit­ti­set toimijat ovat kiis­tä­neet kritiikin, muis­tut­taa tapaa jolla hai­tal­lista toimintaa har­joit­ta­vat yritykset vastaavat niiden toimintaa koskevaan kri­tiik­kiin. Tämä kirjoitus pyrkii osoit­ta­maan, missä tällaista argu­men­toin­tia neljän eri perus­suo­ma­lai­sen polii­ti­kon puheissa tapahtuu, ja mitä se merkitsee. 

LUE LISÄÄ
author

Kulttuuri joutui oikeuteen

84208199_725535e744_o

Miten kulttuuri tulee esiin oikeu­den­käyn­neissä? Miten kult­tuu­rista puhutaan, mitä sillä ehkä tar­koi­te­taan ja voiko kult­tuu­rilla olla jopa vai­ku­tusta tuomioon? Kun kult­tuu­ri­silla teki­jöillä pyritään keven­tä­mään riko­soi­keu­del­lista vastuuta, voidaan puhua kult­tuu­ri­sesta puo­lus­tuk­sesta. Aihe on kiistelty, mutta yhä ajan­koh­tai­sempi moni­kult­tuu­ri­suu­den sävyt­tä­missä nyky­val­tioissa. Osa tut­ki­joista on sitä mieltä, että kult­tuu­ri­nen puo­lus­tuk­sen sal­li­mi­nen raja­tuissa tapauk­sissa voisi johtaa tasa­ver­tai­sem­piin oikeus­kä­sit­te­lyi­hin.

LUE LISÄÄ
author

Tiedosta tarinankerrontaan

Kuva: Judit Klein  (CC BY-ND 2.0)

Tekstin tuot­ta­mi­nen ja tari­nan­ker­ronta tulevat jokai­selle aloit­te­le­valle ant­ro­po­lo­gille tutuiksi opintojen mittaan. Ei ole siis ihme, että niitä päädytään hyö­dyn­tä­mään myös työ­elä­mässä. AntroBlogin työ­elä­mä­toi­mi­tus aloittaa syksyn 2016 kir­jai­li­ja­tee­malla. Haastattelimme kult­tuu­riant­ro­po­logi Tapio Tammista tie­to­kir­jo­jen syn­ty­mi­sen pro­ses­sista sekä tie­to­kir­jal­li­suu­den tämän­het­ki­sistä suun­tauk­sista. Tammisen tuorein teos, Ruotsin äärioi­keis­ton ja rotuopin historiaa käsit­te­levä Kansankodin pimeämpi puoli, pal­kit­tiin Tieto-Finlandia –pal­kin­nolla 2015. 

LUE LISÄÄ
author

Helsingissä valloitetaan kesäkurpitsoin

kurpitsat

Kaupunkiviljely on osa suo­ma­laista kau­pun­ki­kult­tuu­ria. Tälläkin hetkellä kymmenet eri laatikko- ja säk­ki­vil­jel­mät valtaavat kau­pun­ki­ti­laa ympäri Suomea kesä­kur­pitsa- ja aurin­gon­kuk­ka­sa­dot säkeistä yli pursuten. Kaupunkiviljelyllä on ruo­an­tuo­tan­non ja kasvien kas­vat­ta­mi­sen lisäksi kult­tuu­ri­sia, sosi­aa­li­sia ja poliit­ti­sia mer­ki­tyk­siä. Se yhdistää ihmisiä urbaanin kan­sa­lai­suu­den motiivien ja vel­vol­li­suuk­sien kautta, kannustaa yhdessä teke­mi­seen oman asuin­kau­pun­gin paran­ta­mi­seksi ja edistää eko­lo­gi­sia elä­män­ta­poja.

LUE LISÄÄ
author

Suomalaisuuden sukupuoli

Olemme pitäneet kevään ajan tiukasti silmällä Arman Alizadin doku­ment­ti­sar­jaa Arman Pohjantähden alla. Suomalaista yhteis­kun­taa kuo­hut­ta­via ajan­koh­tai­sia aiheita esille nostava sarja ansaitsee ensim­mäi­sen esi­tys­kau­tensa päät­teeksi ant­ro­po­lo­gi­sen arvion. Sarjan viimeisen jakson teemana oli ajan­koh­tai­nen, kiis­ta­na­lai­nen ja vaikeasti mää­ri­tel­tävä asia: suo­ma­lai­suus. Jaksossa kul­mi­noi­tui­vat sarjan vahvuudet ja heik­kou­det. Pääsivätkö eri ryhmien edustajat tas­a­puo­li­sesti ääneen tässä vii­mei­sessä jaksossa — tai sarjassa ylipäänsä?

LUE LISÄÄ
author

Poliittinen ilmapiiri ja turvapaikka

Kuva: Pixabay.com (CC0 Public Domain)

17.5.2016 esi­te­tyssä Arman Pohjantähden alla –jaksossa käsi­tel­tiin tur­va­pai­kan­ha­ki­joita. Arman pyrki sel­vit­tä­mään, miten Euroopan pako­lais­krii­siin suh­tau­du­taan Suomessa, ja mihin yltävät yhtäältä lähim­mäi­sen­rak­kaus ja toisaalta muu­ka­lais­viha. Dokumentissa tehdyssä katu­gal­lu­pissa välittyy voi­mak­kaasti epäi­lyk­sen ilmapiiri, jossa tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin viitataan rikol­li­sina tai niin kut­sut­tuina elin­ta­so­pa­ko­lai­sina. Epäluuloinen asenne tuntuu ohjaavan myös maa­han­muut­to­po­liit­tista pää­tök­sen­te­koa. Viime aikoina on uutisoitu per­hee­nyh­dis­tä­mi­sen vai­keu­tu­mi­sesta enti­ses­tään ja joidenkin konflik­ti­mai­den luo­kit­te­lusta tur­val­li­siksi Maahanmuuttoviraston toimesta. Antropologisissa tut­ki­muk­sissa nousee keskiöön poliit­ti­sen ilma­pii­rin vaikutus lain­tul­kin­taan ja käytännön maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaan.

LUE LISÄÄ
author

Terveisiä monikulttuurisesta lähiöstä

71H

AntroBlogi pääsi 30.3.2016 kuun­te­le­maan yli­opis­ton­leh­tori Marko Juntusen esitelmää “Muslimiväestöä jakavat konflik­tit ja islamia ympäröivä tur­val­li­suu­teen ja sosi­aa­li­siin uhkiin kyt­key­tyvä kes­kus­telu moni­kult­tuu­ri­sessa lähiössä” Suomen Antropologisen Seuran vuo­si­ko­kouk­seen Tieteiden Talolla. Esitelmä perustuu hänen meneil­lään olevaan kent­tä­työ­hönsä Varissuon lähiössä Turussa. Juntunen tutkii lähiöiden sosi­aa­lista moni­muo­toi­suutta Suomessa, kes­kit­tyen etenkin mus­li­mi­dias­po­riin. Häntä kiin­nos­ta­vat lähiöt julkisena tilana ja niissä tapah­tu­vat sosio­kult­tuu­ri­set muutokset. Tutkimuksessaan Juntunen peilaa kentällä tekemiään havain­toja Suomessa aikai­sem­min tehdyn lähiö-tut­ki­muk­sen huo­mioi­hin.

LUE LISÄÄ
author

Muukalaisuus ja arvo

seashell-974426_960_720

Kuuluisa rans­ka­lai­nen ant­ro­po­logi Claude Lévi-Strauss pohjasi jo 1949 ideansa kult­tuu­rien ole­mas­sao­losta aja­tuk­seen, jossa kaksi ihmis­ryh­mää joutuu vaih­ta­maan puo­li­soita keskenään taa­tak­seen oman ryhmän jat­ku­vuu­den. Vaihtokauppoihin ryh­ty­mi­nen tekee kummankin osapuolen tie­toi­siksi kult­tuu­rie­roista ja kult­tuu­ri­sista rajoista. Kumpikin ymmärtää olevansa vähän toista nor­maa­lim­pia, vähän enemmän ihmisiä, tai vain yksin­ker­tai­sesti parempia kuin oudot naapurit. Eriasteinen ”me ja muut” –ajattelu on yhteistä luul­ta­vasti miltei kaikille ihmi­syh­tei­söille. Tämän vuoksi niin monilla kansoilla on esi­mer­kiksi tapana viitata itseensä jollakin ”hyvää”, ”todel­lista” tai yksin­ker­tai­sesti ”ihmistä” mer­kit­se­vällä termillä, kun taas naa­pu­rei­hin viitataan tyy­pil­li­sesti sel­lai­silla termeillä kuin ”tomppelit” tai ”paviaanit”.

LUE LISÄÄ
author

Linnassa leimatut

IMG_4897

Mikä on van­keus­ran­gais­tuk­sen tarkoitus, ja onnis­tuuko se tavoit­teis­saan? Tiistainen Arman Pohjatähden alla pureutui suo­ma­lai­siin van­ki­loi­hin niin vankien kuin myös heidän omais­tensa, vankien kanssa työs­ken­te­le­vän hen­ki­lö­kun­nan ja oikeus­lai­tok­sen näkö­kul­masta. Jakso tarjosi paljon mie­len­kiin­toista poh­dit­ta­vaa ihmi­syh­tei­sö­jen toi­min­ta­lo­gii­kasta kiin­nos­tu­neelle. Antropologista tar­kas­te­lua varten esiin nousivat eri­tyi­sesti vankien saama sosi­aa­li­nen stigma ja sen leviä­mi­nen vankilan ulko­puo­li­seen elämään, sekä vankilan tarkoitus paikkana joka uudel­lee­no­rien­toi yhtei­seltä polulta poi­ken­neet yksilöt takaisin yhteis­kun­taan.

LUE LISÄÄ
author

Koditon vieraalla maalla

16521273740_2ba8e37819_k

Perinteisesti asunn­ot­to­muus on ollut ilmiö, jonka ympärille on kiertynyt koko­nai­nen sosi­aa­lis­ten ongelmien kirjo ja joka on koh­dis­tu­nut etenkin päihde- ja mie­len­ter­vey­son­gel­mai­siin kan­ta­suo­ma­lai­siin miehiin. Suomen moni­kult­tuu­ris­tu­mi­sen myötä asunn­ot­to­muus on kuitenkin saanut uusia puolia sekä piirteitä ja se koskettaa yhä useammin maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia.

LUE LISÄÄ