Haku avainsanalla: yhteiskunta

author

Nakunako? Katseen kohteena Yrjönkadun uimahallissa

Helsingin kuuluisa Yrjönkadun uimahalli tunnetaan alas­to­nui­ma­hal­li­na. Uima-asun käyt­tä­mi­nen on vapaa­eh­tois­ta naisten ja miesten omien naku-uin­ti­vuo­ro­jen aikana. Millaisia mie­li­ku­via ja koke­muk­sia Yrjönkadun uima­hal­lin tar­kas­te­lu herättää? Miten alas­to­nuin­ti naisille tar­koi­te­tus­sa jul­ki­ses­sa tilassa muuttaa katseen kohteena olemista, omaa kat­set­tam­me naisina ja alas­to­muu­den hah­mot­ta­mis­ta?

LUE LISÄÄ
author

Yliopiston maastakarkoitus

Central European University on Budapestissa sijait­se­va yksi­tyi­nen, ame­rik­ka­lai­nen yliopisto, jonka toiminta on uhattuna. Maaliskuun 2017 lopussa Unkarin hallitus jätti par­la­men­til­le lakieh­do­tuk­sen, jossa muokataan maassa toimivien ulko­mais­ten yli­opis­to­jen peli­sään­tö­jä. Huomattavana erona edel­li­seen lain­sää­dän­töön Unkarissa toi­mi­vil­la ulko­maa­lai­sil­la yli­opis­toil­la tulee olla fyysinen kampus ja opetusta myös alku­pe­räis­maas­sa. Lisäksi alku­pe­räis­maan hal­li­tuk­sen ja Unkarin hal­li­tuk­sen tulee solmia keskenään sopimus kyseisen yli­opis­ton toi­min­nas­ta.

LUE LISÄÄ
author

Etnografista itsereflektiota vaalityöstä

Etnografiaa tehdessä tutkitaan ihmisten arjen mer­ki­tyk­sel­li­siä ilmiöitä tut­kit­ta­vien omassa kult­tuu­ri­ses­sa ympä­ris­tös­sä. Monet arki­päi­vän ympä­ris­töt ovat niissä eläville ihmisille itses­tään­sel­vyyk­siä. Ulkopuoliselle osal­lis­tu­val­le havain­noi­jal­le ne voivat tarjota uusia näkö­kul­mia inhi­mil­li­seen vuo­ro­vai­ku­tuk­seen ja kult­tuu­riin.

LUE LISÄÄ
author

Graduja kaupan!

Venäjällä opin­näy­te­työn voi myös ostaa. Internetistä löytyy loput­to­mas­ti sivuja, joilla mai­nos­te­taan mah­dol­li­suut­ta tilata opin­näy­te­työ. Hinnatkaan eivät päätä huimaa: opis­ke­li­joi­den vuo­sit­tain kir­joit­ta­mat kurs­si­työt irtoavat 20 eurolla. Vaikka kandeista ja graduista joutuu pulit­ta­maan enemmän, kyseessä eivät ole mitkään varak­kail­le opis­ke­li­joil­le suunnatut eliit­ti­mark­ki­nat.

LUE LISÄÄ
author

Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 2

Britannian EU-eroa käsit­te­le­vän kak­sio­sai­sen artik­ke­lin toinen osa käsit­te­lee eroeuron seu­rauk­sia. Juttua varten on haas­ta­tel­tu Manchesterin yli­opis­ton väi­tös­kir­ja­tut­ki­jaa ant­ro­po­lo­gi John Fosteria, jonka tutkimus käsit­te­lee työnteon arvoa ja työt­tö­myyt­tä Britanniassa.

LUE LISÄÄ
author

Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 1

Britannia päätti irtautua Euroopan unionista 23. kesäkuuta 2016 jär­jes­te­tys­sä kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä. Keitä EU-eron kan­nat­ta­jat ovat ja miksi niin moni kaipasi muutosta nyky­ti­lan­tee­seen? Antropologi John Foster tutkii työnteon arvoa, työt­tö­myyt­tä ja siihen liittyvää byro­kra­ti­aa Britanniassa. Tästä näkö­kul­mas­ta hän arvioi moti­vaa­tioi­ta brexitin puolesta äänes­tä­nei­den päätöksen taustalla.

LUE LISÄÄ
author

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri

Viimeisten viikkojen aikana monien huomio on kiin­nit­ty­nyt Helsingin kes­kus­tas­sa 10. hel­mi­kuu­ta alkaen mieltään osoit­ta­nei­siin Irakista ja Afganistanista saa­pu­nei­siin tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin. Jatkuuko mie­le­no­soi­tus vielä pitkään vai vas­ta­taan­ko tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vaa­ti­muk­siin? Mitä sanot­ta­vaa ant­ro­po­lo­gial­la on pro­tes­ti­lei­ris­tä ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den tilan­tees­ta?

LUE LISÄÄ
author

Ihmiskunnan historia — taistelua nälkää vastaan?

Kulttuurimaterialismissa eli­nym­pä­ris­töä ja tek­no­lo­gi­aa pidetään kult­tuu­rin suunnan mää­rit­tä­ji­nä. Oletuksena on, että ihmiset pyrkivät mak­si­moi­maan ravinnon ja eläin­pro­teii­nien riittävän määrän anne­tuis­sa olo­suh­teis­sa. Tässä ajat­te­lus­sa myös esi­mer­kik­si uskon­nol­li­set ruo­ka­ta­but voidaan selittää eko­lo­gi­sil­la teki­jöil­lä. Marvin Harrisin mukaan kult­tuu­reil­la on taipumus asettaa yli­luon­nol­li­sia kieltoja jonkin eläimen lihan käytölle silloin, kun sen yhtei­söl­le tuottama hyöty ver­rat­tu­na kuluihin vähenee. 

LUE LISÄÄ
author

Mistä tuut, minne meet — kotikuntani mun?

Jokainen suo­ma­lai­nen asuu jossakin kunnassa. Lainsäädäntömme mukaan kunnan jäsenyys, kun­ta­lai­suus, on pakol­lis­ta. Kuntalaisilla on oikeuksia ja vel­vol­li­suuk­sia asuin­kun­taan­sa kohtaan, ja kunnilla on vel­vol­li­suuk­sia ja vastuita asuk­kai­taan kohtaan. Mutta onko kunnalla ja kun­ta­lai­sil­la muita siteitä? Mikä voisi olla kunnan kult­tuu­ri­nen merkitys? Muuttuuko merkitys kun­ta­lii­tok­sen myötä?

LUE LISÄÄ
author

Vallankumous ja demokratia Istanbulin aukioilla

Mikä on julkisen tilan ja aukioiden merkitys Istanbulissa? Kuinka käsi­tyk­set ja koke­muk­set jul­ki­ses­ta tilasta seuraavat glo­baa­le­ja ja pai­kal­li­sia kehi­tys­kul­ku­ja? Suuria his­to­rial­li­sia mul­lis­tuk­sia ja arkisia koh­taa­mi­sia kuvaavat esimerkit kertovat, kuinka muutokset kau­pun­ki­ti­las­sa tapah­tu­vat aina suhteessa moni­mut­kai­siin his­to­rial­li­siin kehi­tys­kul­kui­hin julkisen ja yksi­tyi­sen, valtion ja kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan sekä men­nei­syy­den ja tule­vai­suu­den leik­kaus­pis­tees­sä. Kamppailut arvokkaan elämän puolesta kul­mi­noi­tu­vat Istanbulissa useim­mi­ten his­to­rioil­taan kiis­ta­na­lai­sil­le aukioille.

LUE LISÄÄ
author

Jo Kafka sen tiesi

Jokainen on varmasti joskus ollut tilan­tees­sa, jossa byro­kraat­tis­ten kie­mu­roi­den edessä on tehnyt mieli heit­täy­tyä lattialle kuin pik­ku­lap­si, huutaa, repiä paperit silpuksi ja näyttää kieltä vir­kai­li­jal­le. Byrokratia on raastanut her­mo­jam­me ja kum­mi­tel­lut pai­na­jai­sis­sam­me jo ainakin vuo­si­sa­dan ajan. Se on löytänyt tiensä kir­jal­li­suu­den klas­si­koi­hin, tuli­sim­piin poliit­ti­siin väit­te­lyi­hin, ja se han­ka­loit­taa arkista elämäämme ehkä enemmän kuin mikään muu yksit­täi­nen häi­riö­te­ki­jä. Byrokratiasta on kir­joit­ta­nut muun muassa ant­ro­po­lo­gi David Graeber. 

LUE LISÄÄ
author

Trump: Ei voi olla totta! 1/​2

Clinton 204, Trump 247. Varoittivathan gallupit meitä tästä – eikä kerta ole ensim­mäi­nen, kun Yhdysvaltain vaa­li­tu­los horjuttaa uskoa ihmis­kun­taan. Silti lop­pu­tu­los tuntuu sur­rea­lis­ti­sel­ta, epä­to­den­nä­köi­sel­tä, pelot­ta­val­ta. Donald Trumpin vaa­li­voit­to vuoden 2016 Yhdysvaltain pre­si­den­tin­vaa­leis­sa jäänee his­to­ri­aan mer­kit­tä­vä­nä suku­pol­vi­ko­ke­muk­se­na. Samoin lienee tule­vai­suu­des­sa Brexitin ja Trumpin vaa­li­voi­ton suhteen.

LUE LISÄÄ
author

Sekularismin globaali historia

1600-luvulta lähtien euroop­pa­lai­set filosofit ja tie­de­mie­het ovat aja­tel­leet, että kaikissa yhteis­kun­nis­sa on uskottu yli­luon­nol­li­siin olen­toi­hin, kerrottu tarinoita maailman synnystä ja pohdittu kuo­le­man­jäl­keis­tä kohtaloa. Syntyi käsitys uskon­nos­ta uni­ver­saa­li­na kate­go­ria­na, joka muistutti aika tavalla kris­ti­nus­koa. Sen keskiössä oli ero luon­nol­li­sen ja yli­luon­nol­li­sen välillä sekä ihmisen usko jäl­kim­mäi­sen ole­mas­sao­loon. Sittemmin käsite on levinnyt kaik­kial­le maailmaan ja saanut mitä eri­lai­sim­pia mer­ki­tyk­siä.

LUE LISÄÄ
author

Tee työtä, josta on haittaa

Tämän hetken kuumimpia puhee­nai­hei­ta on rasismin ja fasismin vastainen lii­keh­din­tä. Perussuomalaiset ovat saaneet osakseen kri­tiik­kiä puolueen jäsenten kyt­kök­sis­tä äärioi­keis­to­lai­siin liik­kei­siin. Tapa, jolla puolueen poliit­ti­set toimijat ovat kiis­tä­neet kritiikin, muis­tut­taa tapaa jolla hai­tal­lis­ta toimintaa har­joit­ta­vat yritykset vastaavat niiden toimintaa koskevaan kri­tiik­kiin. Tämä kirjoitus pyrkii osoit­ta­maan, missä tällaista argu­men­toin­tia neljän eri perus­suo­ma­lai­sen polii­ti­kon puheissa tapahtuu, ja mitä se merkitsee. 

LUE LISÄÄ
author

Kulttuuri joutui oikeuteen

Miten kulttuuri tulee esiin oikeu­den­käyn­neis­sä? Miten kult­tuu­ris­ta puhutaan, mitä sillä ehkä tar­koi­te­taan ja voiko kult­tuu­ril­la olla jopa vai­ku­tus­ta tuomioon? Kun kult­tuu­ri­sil­la teki­jöil­lä pyritään keven­tä­mään riko­soi­keu­del­lis­ta vastuuta, voidaan puhua kult­tuu­ri­ses­ta puo­lus­tuk­ses­ta. Aihe on kiistelty, mutta yhä ajan­koh­tai­sem­pi moni­kult­tuu­ri­suu­den sävyt­tä­mis­sä nyky­val­tiois­sa. Osa tut­ki­jois­ta on sitä mieltä, että kult­tuu­ri­nen puo­lus­tuk­sen sal­li­mi­nen raja­tuis­sa tapauk­sis­sa voisi johtaa tasa­ver­tai­sem­piin oikeus­kä­sit­te­lyi­hin.

LUE LISÄÄ
author

Tiedosta tarinankerrontaan

Tekstin tuot­ta­mi­nen ja tari­nan­ker­ron­ta tulevat jokai­sel­le aloit­te­le­val­le ant­ro­po­lo­gil­le tutuiksi opintojen mittaan. Ei ole siis ihme, että niitä päädytään hyö­dyn­tä­mään myös työ­elä­mäs­sä. AntroBlogin työ­elä­mä­toi­mi­tus aloittaa syksyn 2016 kir­jai­li­ja­tee­mal­la. Haastattelimme kult­tuu­riant­ro­po­lo­gi Tapio Tammista tie­to­kir­jo­jen syn­ty­mi­sen pro­ses­sis­ta sekä tie­to­kir­jal­li­suu­den tämän­het­ki­sis­tä suun­tauk­sis­ta. Tammisen tuorein teos, Ruotsin äärioi­keis­ton ja rotuopin historiaa käsit­te­le­vä Kansankodin pimeämpi puoli, pal­kit­tiin Tieto-Finlandia -pal­kin­nol­la 2015. 

LUE LISÄÄ
author

Helsingissä valloitetaan kesäkurpitsoin

Kaupunkiviljely on osa suo­ma­lais­ta kau­pun­ki­kult­tuu­ria. Tälläkin hetkellä kymmenet eri laatikko- ja säk­ki­vil­jel­mät valtaavat kau­pun­ki­ti­laa ympäri Suomea kesä­kur­pit­sa- ja aurin­gon­kuk­ka­sa­dot säkeistä yli pursuten. Kaupunkiviljelyllä on ruo­an­tuo­tan­non ja kasvien kas­vat­ta­mi­sen lisäksi kult­tuu­ri­sia, sosi­aa­li­sia ja poliit­ti­sia mer­ki­tyk­siä. Se yhdistää ihmisiä urbaanin kan­sa­lai­suu­den motiivien ja vel­vol­li­suuk­sien kautta, kannustaa yhdessä teke­mi­seen oman asuin­kau­pun­gin paran­ta­mi­sek­si ja edistää eko­lo­gi­sia elä­män­ta­po­ja.

LUE LISÄÄ
author

Suomalaisuuden sukupuoli

Olemme pitäneet kevään ajan tiukasti silmällä Arman Alizadin doku­ment­ti­sar­jaa Arman Pohjantähden alla. Suomalaista yhteis­kun­taa kuo­hut­ta­via ajan­koh­tai­sia aiheita esille nostava sarja ansaitsee ensim­mäi­sen esi­tys­kau­ten­sa päät­teek­si ant­ro­po­lo­gi­sen arvion. Sarjan viimeisen jakson teemana oli ajan­koh­tai­nen, kiis­ta­na­lai­nen ja vaikeasti mää­ri­tel­tä­vä asia: suo­ma­lai­suus. Jaksossa kul­mi­noi­tui­vat sarjan vahvuudet ja heik­kou­det. Pääsivätkö eri ryhmien edustajat tas­a­puo­li­ses­ti ääneen tässä vii­mei­ses­sä jaksossa — tai sarjassa ylipäänsä?

LUE LISÄÄ
author

Poliittinen ilmapiiri ja turvapaikka

17.5.2016 esi­te­tys­sä Arman Pohjantähden alla -jaksossa käsi­tel­tiin tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta. Arman pyrki sel­vit­tä­mään, miten Euroopan pako­lais­krii­siin suh­tau­du­taan Suomessa, ja mihin yltävät yhtäältä lähim­mäi­sen­rak­kaus ja toisaalta muu­ka­lais­vi­ha. Dokumentissa tehdyssä katu­gal­lu­pis­sa välittyy voi­mak­kaas­ti epäi­lyk­sen ilmapiiri, jossa tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin viitataan rikol­li­si­na tai niin kut­sut­tui­na elin­ta­so­pa­ko­lai­si­na. Epäluuloinen asenne tuntuu ohjaavan myös maa­han­muut­to­po­liit­tis­ta pää­tök­sen­te­koa. Viime aikoina on uutisoitu per­hee­nyh­dis­tä­mi­sen vai­keu­tu­mi­ses­ta enti­ses­tään ja joidenkin konflik­ti­mai­den luo­kit­te­lus­ta tur­val­li­sik­si Maahanmuuttoviraston toimesta. Antropologisissa tut­ki­muk­sis­sa nousee keskiöön poliit­ti­sen ilma­pii­rin vaikutus lain­tul­kin­taan ja käytännön maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaan.

LUE LISÄÄ
author

Terveisiä monikulttuurisesta lähiöstä

AntroBlogi pääsi 30.3.2016 kuun­te­le­maan yli­opis­ton­leh­to­ri Marko Juntusen esitelmää “Muslimiväestöä jakavat konflik­tit ja islamia ympäröivä tur­val­li­suu­teen ja sosi­aa­li­siin uhkiin kyt­key­ty­vä kes­kus­te­lu moni­kult­tuu­ri­ses­sa lähiössä” Suomen Antropologisen Seuran vuo­si­ko­kouk­seen Tieteiden Talolla. Esitelmä perustuu hänen meneil­lään olevaan kent­tä­työ­hön­sä Varissuon lähiössä Turussa. Juntunen tutkii lähiöiden sosi­aa­lis­ta moni­muo­toi­suut­ta Suomessa, kes­kit­tyen etenkin mus­li­mi­dias­po­riin. Häntä kiin­nos­ta­vat lähiöt julkisena tilana ja niissä tapah­tu­vat sosio­kult­tuu­ri­set muutokset. Tutkimuksessaan Juntunen peilaa kentällä tekemiään havain­to­ja Suomessa aikai­sem­min tehdyn lähiö-tut­ki­muk­sen huo­mioi­hin.

LUE LISÄÄ