Haku avainsanalla: vaitoskirjat

author

Vaihtokauppaseksi laajentaa näkemystä seksin ja rahan suhteesta

15756889886_6fe8fdfb1d_o

Viime vuosina vaih­to­kaup­pa­seksi on herät­tä­nyt tut­ki­joi­den ja median mie­len­kiin­non. Olemme lukeneet lehdistä, kuinka nuoret naiset hankkivat rahaa ja luk­sus­tuot­teita ”tapai­le­malla” vanhempia miehiä. Tämä on herät­tä­nyt huolta nuorten ter­vey­destä ja hyvin­voin­nista. Ilmiön kit­ke­mi­seksi on ryhdytty toi­men­pi­tei­siin. Suomessa nuorten vaih­to­kaup­pa­sek­siin on suh­tau­duttu lasten hyväk­si­käyt­tönä ja puhuttu ilmiöstä nuo­ri­so­pros­ti­tuu­tiona. Siitä, missä määrin sek­su­aa­li­suus ja vaihdanta liittyvät aikuisten arjessa toisiinsa, ei taas puhuta lainkaan. Onko vaih­to­kaup­pa­seksi kui­ten­kaan sama asia kuin pros­ti­tuu­tio?

LUE LISÄÄ
author

Köyhät, kurjat ja eksoottiset

peters-lappeleir

Stereotyyppinen kuva likai­sista ja juo­pu­neista saa­me­lai­sista on vahvasti esillä nyky­päi­vän mediassa. Saamelaisiin liittyvä uuti­sointi tuntuu pyörivän ongel­ma­kes­keis­ten teemojen ympärillä. Samankaltainen saa­me­lais­ku­vaus on tuttu jo vuo­si­kym­men­ten takaa: kukapa ei muistaisi Pirkka-Pekka Peteliuksen nun­nuk­ka­vit­sejä. Mutta mitä saa­me­lai­sista ker­rot­tiin ja miten heistä puhuttiin 1950 – 1970 luvuilla? Tässä tekstissä tar­kas­te­len vuosien 1952 – 1972 saa­me­lais­ku­vauk­sia Suomen Kuvalehdessä. Tuona aikana saamenmaa lii­tet­tiin osaksi suo­ma­laista yhteis­kun­taa ja kult­tuu­ria.

LUE LISÄÄ
author

Kulttuuri joutui oikeuteen

84208199_725535e744_o

Miten kulttuuri tulee esiin oikeu­den­käyn­neissä? Miten kult­tuu­rista puhutaan, mitä sillä ehkä tar­koi­te­taan ja voiko kult­tuu­rilla olla jopa vai­ku­tusta tuomioon? Kun kult­tuu­ri­silla teki­jöillä pyritään keven­tä­mään riko­soi­keu­del­lista vastuuta, voidaan puhua kult­tuu­ri­sesta puo­lus­tuk­sesta. Aihe on kiistelty, mutta yhä ajan­koh­tai­sempi moni­kult­tuu­ri­suu­den sävyt­tä­missä nyky­val­tioissa. Osa tut­ki­joista on sitä mieltä, että kult­tuu­ri­nen puo­lus­tuk­sen sal­li­mi­nen raja­tuissa tapauk­sissa voisi johtaa tasa­ver­tai­sem­piin oikeus­kä­sit­te­lyi­hin.

LUE LISÄÄ
author

Kirkosta kotipiiriin

bible-989311_960_720

Moni 2010-luvun suo­ma­lais­kris­titty har­joit­taa uskoaan useiden usko­nyh­tei­sö­jen tilai­suuk­sissa, yhteis­kris­til­li­sissä tapah­tu­missa tai eri tun­nus­tus­kun­tiin kuuluvien uskovien keskenään jär­jes­tä­missä koti­ko­kouk­sissa sen sijaan, että osal­lis­tuisi vain oman kirkkonsa toi­min­taan. Nämä kristityt eivät kutsu itseään usko­vai­siksi vaan uskoviksi ja katsovat, ettei heillä ole uskontoa vaan usko. Seurakunnan he käsit­tä­vät omaa tun­nus­tus­kun­taa laa­jem­maksi kris­tit­ty­jen yhtei­söksi, johon kuuluvat kaikki jok­seen­kin samoin uskovat. Kutsun tällaisia uskovia poik­ki­kris­til­li­siksi, sillä he toimivat kris­til­lis­ten yhtei­sö­jen perin­teis­ten käyt­täy­ty­mis­mal­lien vas­tai­sesti.

LUE LISÄÄ
author

Muukalaisuus ja arvo

seashell-974426_960_720

Kuuluisa rans­ka­lai­nen ant­ro­po­logi Claude Lévi-Strauss pohjasi jo 1949 ideansa kult­tuu­rien ole­mas­sao­losta aja­tuk­seen, jossa kaksi ihmis­ryh­mää joutuu vaih­ta­maan puo­li­soita keskenään taa­tak­seen oman ryhmän jat­ku­vuu­den. Vaihtokauppoihin ryh­ty­mi­nen tekee kummankin osapuolen tie­toi­siksi kult­tuu­rie­roista ja kult­tuu­ri­sista rajoista. Kumpikin ymmärtää olevansa vähän toista nor­maa­lim­pia, vähän enemmän ihmisiä, tai vain yksin­ker­tai­sesti parempia kuin oudot naapurit. Eriasteinen ”me ja muut” –ajattelu on yhteistä luul­ta­vasti miltei kaikille ihmi­syh­tei­söille. Tämän vuoksi niin monilla kansoilla on esi­mer­kiksi tapana viitata itseensä jollakin ”hyvää”, ”todel­lista” tai yksin­ker­tai­sesti ”ihmistä” mer­kit­se­vällä termillä, kun taas naa­pu­rei­hin viitataan tyy­pil­li­sesti sel­lai­silla termeillä kuin ”tomppelit” tai ”paviaanit”.

LUE LISÄÄ
author

Kaupunkien ja teknologian yhteispeli: Utopioista arkipäivän ”kirppuihin”

Shibuya_Night_(HDR)

Kaupungistuminen ja tek­no­lo­gian lisään­ty­mi­nen etenevät nyky­maa­il­massa hurjaa vauhtia. Yhä useampi meistä asuu kau­pun­gissa. Yhä useamman elämä on kie­tou­tu­nut tie­to­verk­ko­jen ja tie­to­ko­nei­den ympärille – äly­pu­he­li­met piip­paa­vat taskussa ja julkiset näytöt hohtavat valoaan. Viestintäteknologialla on urbaa­nissa elämässä val­ta­vasti mer­ki­tystä: se esi­mer­kiksi vaikuttaa sosi­aa­li­siin suh­tei­siimme ja siihen, mitä tietoa käy­tös­sämme on eri tilan­teissa. Teknologia on kiinteä osa inhi­mil­listä todel­li­suutta. Se on osa moni­mut­kai­sia sosi­aa­li­sia pro­ses­seja ja kult­tuu­ri­sia mer­ki­tys­ket­juja. Mitkä suuret visiot ohjaavat tek­no­lo­gian kehit­tä­mistä? Miten ja miksi tek­no­lo­giaa käytetään tietyssä tilan­teessa? Miksi joku ei käytä sitä lainkaan?

LUE LISÄÄ
author

Lepää verkossa” — muistorituaalit internetissä

Kuva: Helmi Räisänen

Jos Facebook-ystäväsi kuolee, mitä tapahtuu hänen Facebook-pro­fii­lil­leen? Viimeisen kahdeksan vuoden aikana niin Facebook kuin monet muutkin sosi­aa­li­sen median sivustot ovat vakiin­tu­neet osaksi suo­ma­lais­ten tapaa vuo­ro­vai­kut­taa, kom­mu­ni­koida sekä kuluttaa erilaisia media­si­säl­töjä. Jaamme päi­vi­tyk­siä urhei­lusuo­ri­tuk­sista, kuvia aurin­gon­nousuista, iloisia uutisia häistä ja lasten syn­ty­mistä. Myös surun ja kuoleman käsit­te­le­mi­nen sosi­aa­li­sessa mediassa on kas­va­vassa määrin esillä.

LUE LISÄÄ