Haku avainsanalla: talous

author

Lisää antropologiaa!

balloons-1012541_1920

Hiihtolomaviikko osoit­tau­tui ant­ro­po­lo­gi­seksi ilot­te­luksi: tie­tee­nala on nouse­massa uudella tavalla suuren yleisön tie­toi­suu­teen. Keskustelua siivitti Suomen Kuvalehden artikkeli, jossa käsi­tel­tiin ant­ro­po­lo­gian ‘hyö­dyl­li­syyttä’ sekä työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia. On eris­kum­mal­lista, että kes­kus­telu kou­lu­tusa­lo­jen ‘hyö­dyl­li­syy­destä’ käy jälleen niin vilkkaana, kun kou­lu­tuk­sen sovel­tu­vuus työ­teh­tä­viin on usein pitkälti mie­li­ku­va­ky­sy­mys.

LUE LISÄÄ
author

Mitä yhteistä on Ikealla, yliopistolla ja Nissanilla?

startup-594090_1920

Suomen Kuvalehti noteerasi taannoin ant­ro­po­lo­gian, kysee­na­lais­taen tämän kal­tais­ten tie­tee­na­lo­jen hyö­dyl­li­syy­den. Mitä ant­ro­po­lo­git osaavat, ja miksi ant­ro­po­lo­gi­nen tie­to­taito on mer­ki­tyk­sel­listä ja työelämän kannalta hyö­dyl­listä? Mitä tar­koi­te­taan ‘oman alan’ töillä? Ja työl­lis­ty­vätkö ant­ro­po­lo­git ‘omalle alalle’? Soveltavan ant­ro­po­lo­gian verkosto aikoo vastata näihin kysy­myk­siin.

LUE LISÄÄ
author

Isot miehet politiikassa

25977579392_70f33cd24b_o

Big man” on vai­ku­tus­val­tai­nen, päällikön veroinen yksilö Melanesiassa ja Polynesiassa. Siinä missä päällikön asema periytyy, kun­nian­hi­moi­nen ja ovela big man saa poliit­ti­sen valtansa talou­del­li­sen toiminnan ja kilpailun avulla.

LUE LISÄÄ
author

Köyhyyttä hyvinvointivaltion keskellä

jono10

Millaista kolmannen sektorin tar­joa­maan ruoka-apuun tur­vau­tu­vien ihmisten arki­to­del­li­suus on tämän hetken Suomessa? Millainen merkitys kolmannen sektorin tar­joa­malla ruoka-avulla on huono-osaisten sel­viy­ty­mi­selle? Leipäjonoja voi ajatella suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan not­kel­mina, joihin ajau­tu­nei­den ihmisten elä­män­ti­lanne on usein hyvin vaikea. Etnografinen tut­ki­musote auttaa kertomaan, millaista kolmannen sektorin ruoka-apuun tur­vau­tu­vien arki­to­del­li­suus todella on.

LUE LISÄÄ
author

Vaihtokauppaseksi laajentaa näkemystä seksin ja rahan suhteesta

15756889886_6fe8fdfb1d_o

Viime vuosina vaih­to­kaup­pa­seksi on herät­tä­nyt tut­ki­joi­den ja median mie­len­kiin­non. Olemme lukeneet lehdistä, kuinka nuoret naiset hankkivat rahaa ja luk­sus­tuot­teita ”tapai­le­malla” vanhempia miehiä. Tämä on herät­tä­nyt huolta nuorten ter­vey­destä ja hyvin­voin­nista. Ilmiön kit­ke­mi­seksi on ryhdytty toi­men­pi­tei­siin. Suomessa nuorten vaih­to­kaup­pa­sek­siin on suh­tau­duttu lasten hyväk­si­käyt­tönä ja puhuttu ilmiöstä nuo­ri­so­pros­ti­tuu­tiona. Siitä, missä määrin sek­su­aa­li­suus ja vaihdanta liittyvät aikuisten arjessa toisiinsa, ei taas puhuta lainkaan. Onko vaih­to­kaup­pa­seksi kui­ten­kaan sama asia kuin pros­ti­tuu­tio?

LUE LISÄÄ
author

Työruumis taipuu palvelutalouden asentoihin

waldorf-astoria-169387_1920

Rekrytointikonsultit ovat työ­mark­ki­noi­den por­tin­var­ti­joita. He etsivät toi­mek­sian­non tehneelle asia­kas­yri­tyk­selle lupaa­vim­mat ehdokkaat avoimeksi julis­tet­tuun tehtävään. Heidän jou­kos­taan pitäisi löytyä se sopiva persoona, ”hyvä tyyppi”, jollaisen kon­sult­tien mukaan kaikki orga­ni­saa­tiot haluavat nykyisin palkata. Mitä hyvällä tyypillä tar­koi­te­taan ja mistä konsultit tun­nis­ta­vat sellaisen?

LUE LISÄÄ
author

Muukalaisuus ja arvo

seashell-974426_960_720

Kuuluisa rans­ka­lai­nen ant­ro­po­logi Claude Lévi-Strauss pohjasi jo 1949 ideansa kult­tuu­rien ole­mas­sao­losta aja­tuk­seen, jossa kaksi ihmis­ryh­mää joutuu vaih­ta­maan puo­li­soita keskenään taa­tak­seen oman ryhmän jat­ku­vuu­den. Vaihtokauppoihin ryh­ty­mi­nen tekee kummankin osapuolen tie­toi­siksi kult­tuu­rie­roista ja kult­tuu­ri­sista rajoista. Kumpikin ymmärtää olevansa vähän toista nor­maa­lim­pia, vähän enemmän ihmisiä, tai vain yksin­ker­tai­sesti parempia kuin oudot naapurit. Eriasteinen ”me ja muut” –ajattelu on yhteistä luul­ta­vasti miltei kaikille ihmi­syh­tei­söille. Tämän vuoksi niin monilla kansoilla on esi­mer­kiksi tapana viitata itseensä jollakin ”hyvää”, ”todel­lista” tai yksin­ker­tai­sesti ”ihmistä” mer­kit­se­vällä termillä, kun taas naa­pu­rei­hin viitataan tyy­pil­li­sesti sel­lai­silla termeillä kuin ”tomppelit” tai ”paviaanit”.

LUE LISÄÄ