Haku avainsanalla: talous

author

Nollywood: glamouria ja mustaa magiaa

Nigeria on Afrikan väki­rik­kain maa — joka viides afrik­ka­lai­nen on nige­ria­lai­nen. Maa on noussut afrik­ka­lai­sek­si talous- ja viih­de­mah­dik­si, ja on maailman toiseksi tuot­te­liain elo­ku­va­maa Intian jälkeen. Nollywoodiksi kutsuttu pai­kal­li­nen elo­ku­va­teol­li­suus ja sen ympärillä pyörivä täh­ti­kult­tuu­ri ovat levinneet kulo­val­kean tavoin Afrikassa sekä afrik­ka­lai­sen diasporan myötä ympäri maailmaa. Millaisia tarinoita ja ihanteita Nollywood tuottaa?

LUE LISÄÄ
author

Lisää antropologiaa!

Hiihtolomaviikko osoit­tau­tui ant­ro­po­lo­gi­sek­si ilot­te­luk­si: tie­tee­na­la on nouse­mas­sa uudella tavalla suuren yleisön tie­toi­suu­teen. Keskustelua siivitti Suomen Kuvalehden artikkeli, jossa käsi­tel­tiin ant­ro­po­lo­gian ‘hyö­dyl­li­syyt­tä’ sekä työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia. On eris­kum­mal­lis­ta, että kes­kus­te­lu kou­lu­tusa­lo­jen ‘hyö­dyl­li­syy­des­tä’ käy jälleen niin vilkkaana, kun kou­lu­tuk­sen sovel­tu­vuus työ­teh­tä­viin on usein pitkälti mie­li­ku­va­ky­sy­mys.

LUE LISÄÄ
author

Mitä yhteistä on Ikealla, yliopistolla ja Nissanilla?

Suomen Kuvalehti noteerasi taannoin ant­ro­po­lo­gian, kysee­na­lais­taen tämän kal­tais­ten tie­tee­na­lo­jen hyö­dyl­li­syy­den. Mitä ant­ro­po­lo­git osaavat, ja miksi ant­ro­po­lo­gi­nen tie­to­tai­to on mer­ki­tyk­sel­lis­tä ja työelämän kannalta hyö­dyl­lis­tä? Mitä tar­koi­te­taan ‘oman alan’ töillä? Ja työl­lis­ty­vät­kö ant­ro­po­lo­git ‘omalle alalle’? Soveltavan ant­ro­po­lo­gian verkosto aikoo vastata näihin kysy­myk­siin.

LUE LISÄÄ
author

Isot miehet politiikassa

Big man” on vai­ku­tus­val­tai­nen, päällikön veroinen yksilö Melanesiassa ja Polynesiassa. Siinä missä päällikön asema periytyy, kun­nian­hi­moi­nen ja ovela big man saa poliit­ti­sen valtansa talou­del­li­sen toiminnan ja kilpailun avulla.

LUE LISÄÄ
author

Köyhyyttä hyvinvointivaltion keskellä

Millaista kolmannen sektorin tar­joa­maan ruoka-apuun tur­vau­tu­vien ihmisten arki­to­del­li­suus on tämän hetken Suomessa? Millainen merkitys kolmannen sektorin tar­joa­mal­la ruoka-avulla on huono-osaisten sel­viy­ty­mi­sel­le? Leipäjonoja voi ajatella suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan not­kel­mi­na, joihin ajau­tu­nei­den ihmisten elä­män­ti­lan­ne on usein hyvin vaikea. Etnografinen tut­ki­muso­te auttaa kertomaan, millaista kolmannen sektorin ruoka-apuun tur­vau­tu­vien arki­to­del­li­suus todella on.

LUE LISÄÄ
author

Vaihtokauppaseksi laajentaa näkemystä seksin ja rahan suhteesta

Viime vuosina vaih­to­kaup­pa­sek­si on herät­tä­nyt tut­ki­joi­den ja median mie­len­kiin­non. Olemme lukeneet lehdistä, kuinka nuoret naiset hankkivat rahaa ja luk­sus­tuot­tei­ta ”tapai­le­mal­la” vanhempia miehiä. Tämä on herät­tä­nyt huolta nuorten ter­vey­des­tä ja hyvin­voin­nis­ta. Ilmiön kit­ke­mi­sek­si on ryhdytty toi­men­pi­tei­siin. Suomessa nuorten vaih­to­kaup­pa­sek­siin on suh­tau­dut­tu lasten hyväk­si­käyt­tö­nä ja puhuttu ilmiöstä nuo­ri­so­pros­ti­tuu­tio­na. Siitä, missä määrin sek­su­aa­li­suus ja vaihdanta liittyvät aikuisten arjessa toisiinsa, ei taas puhuta lainkaan. Onko vaih­to­kaup­pa­sek­si kui­ten­kaan sama asia kuin pros­ti­tuu­tio?

LUE LISÄÄ
author

Työruumis taipuu palvelutalouden asentoihin

Rekrytointikonsultit ovat työ­mark­ki­noi­den por­tin­var­ti­joi­ta. He etsivät toi­mek­sian­non tehneelle asia­kas­yri­tyk­sel­le lupaa­vim­mat ehdokkaat avoimeksi julis­tet­tuun tehtävään. Heidän jou­kos­taan pitäisi löytyä se sopiva persoona, ”hyvä tyyppi”, jollaisen kon­sult­tien mukaan kaikki orga­ni­saa­tiot haluavat nykyisin palkata. Mitä hyvällä tyypillä tar­koi­te­taan ja mistä konsultit tun­nis­ta­vat sellaisen?

LUE LISÄÄ
author

Muukalaisuus ja arvo

Kuuluisa rans­ka­lai­nen ant­ro­po­lo­gi Claude Lévi-Strauss pohjasi jo 1949 ideansa kult­tuu­rien ole­mas­sao­los­ta aja­tuk­seen, jossa kaksi ihmis­ryh­mää joutuu vaih­ta­maan puo­li­soi­ta keskenään taa­tak­seen oman ryhmän jat­ku­vuu­den. Vaihtokauppoihin ryh­ty­mi­nen tekee kummankin osapuolen tie­toi­sik­si kult­tuu­rie­rois­ta ja kult­tuu­ri­sis­ta rajoista. Kumpikin ymmärtää olevansa vähän toista nor­maa­lim­pia, vähän enemmän ihmisiä, tai vain yksin­ker­tai­ses­ti parempia kuin oudot naapurit. Eriasteinen ”me ja muut” -ajattelu on yhteistä luul­ta­vas­ti miltei kaikille ihmi­syh­tei­söil­le. Tämän vuoksi niin monilla kansoilla on esi­mer­kik­si tapana viitata itseensä jollakin ”hyvää”, ”todel­lis­ta” tai yksin­ker­tai­ses­ti ”ihmistä” mer­kit­se­väl­lä termillä, kun taas naa­pu­rei­hin viitataan tyy­pil­li­ses­ti sel­lai­sil­la termeillä kuin ”tomppelit” tai ”paviaanit”.

LUE LISÄÄ