Haku avainsanalla: maahanmuuttajat

author

Totuuden jälkeen

Tässä podcas­tis­sa ant­ro­po­lo­gi Harri Englund vertailee kir­jai­li­ja Jari Tervon suo­ra­pu­hei­sia totuuksia Radio Suomen Kansanradio –ohjelman kes­kus­te­lui­hin. Totuudenpuhujia riittää myös totuu­den­jäl­kei­ses­sä maa­il­mas­sa. Kuinka totuuk­siin päädytään esi­mer­kik­si suo­ma­lai­ses­sa maa­han­muut­to­kes­kus­te­lus­sa?

LUE LISÄÄ
author

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri

Viimeisten viikkojen aikana monien huomio on kiin­nit­ty­nyt Helsingin kes­kus­tas­sa 10. hel­mi­kuu­ta alkaen mieltään osoit­ta­nei­siin Irakista ja Afganistanista saa­pu­nei­siin tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin. Jatkuuko mie­le­no­soi­tus vielä pitkään vai vas­ta­taan­ko tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vaa­ti­muk­siin? Mitä sanot­ta­vaa ant­ro­po­lo­gial­la on pro­tes­ti­lei­ris­tä ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den tilan­tees­ta?

LUE LISÄÄ
author

Loikkaa liikkumaan, kotoudu kulttuuriin

Saavut uuteen koti­maa­ha­si, asetut taloksi asuntoosi ja pohdit, kuinka kotoudut uuteen yhteis­kun­taan. Jos rap­pu­käy­tä­väs­sä­kään ei ter­veh­di­tä, missä pääsisit jut­te­le­maan pai­kal­lis­ten kanssa? Voiko tal­vi­sin­kin käydä juok­su­len­kil­lä ulkona? Saako uima­hal­liin mennä bur­ki­nis­sa, tai kuka opettaisi sinut hiih­tä­mään? Suomeen saapui vuoden 2015 aikana ennä­tyk­sel­li­sen paljon maa­han­tu­li­joi­ta. Uuden kielen ja kult­tuu­rin omak­su­mi­nen mah­dol­li­sim­man varhain ede­saut­ta­vat kotou­tu­mis­ta. Voidaanko uuteen koti­maa­han aset­tu­mis­ta vauh­dit­taa jal­ka­pal­lo­ken­til­lä, kun­to­sa­leil­la ja hiih­to­la­duil­la?

LUE LISÄÄ
author

Kulttuuri joutui oikeuteen

Miten kulttuuri tulee esiin oikeu­den­käyn­neis­sä? Miten kult­tuu­ris­ta puhutaan, mitä sillä ehkä tar­koi­te­taan ja voiko kult­tuu­ril­la olla jopa vai­ku­tus­ta tuomioon? Kun kult­tuu­ri­sil­la teki­jöil­lä pyritään keven­tä­mään riko­soi­keu­del­lis­ta vastuuta, voidaan puhua kult­tuu­ri­ses­ta puo­lus­tuk­ses­ta. Aihe on kiistelty, mutta yhä ajan­koh­tai­sem­pi moni­kult­tuu­ri­suu­den sävyt­tä­mis­sä nyky­val­tiois­sa. Osa tut­ki­jois­ta on sitä mieltä, että kult­tuu­ri­nen puo­lus­tuk­sen sal­li­mi­nen raja­tuis­sa tapauk­sis­sa voisi johtaa tasa­ver­tai­sem­piin oikeus­kä­sit­te­lyi­hin.

LUE LISÄÄ
author

Kylmästä lämpimään: suomalaiset eläkeläiset talvipakolaisina Thaimaassa

Sadat suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set viettävät talvet Thaimaan lämmössä. Matkustaminen avartaa, ja glo­ba­li­saa­tio on saa­vut­ta­nut myös suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set. Ilmiö kertoo myös epätasa-arvoi­ses­ta maa­il­man­jär­jes­tyk­ses­tä. Maahanmuutto köyhistä maista rik­kaam­piin on teema, josta käydään paljon kes­kus­te­lua ja jota tutkitaan paljon. Viimeisen vuo­si­kym­me­nen aikana tutkijat ovat alkaneet kiin­nit­tä­mään huomiota myös toi­sen­lai­seen maa­han­muut­toon. Niin sanotut elä­män­ta­pa­muut­ta­jat ovat vauraiden teol­li­suus­mai­den kan­sa­lai­sia, jotka muuttavat pois koti­maas­taan rennomman elämän perässä. 

LUE LISÄÄ
author

Totuuden ja epäilyn henki perheenyhdistämisessä

Antropologiassa suku­lai­suus ei tarkoita perhettä laajempaa sosi­aa­lis­ta koko­nai­suut­ta, kuten taval­li­ses­sa kie­len­käy­tös­sä. Sukulaisuus on läpi­tun­ke­va idea, joka niveltyy osaksi suku­puo­len, sek­su­aa­li­suu­den, sosi­aa­li­sen persoonan, ruu­miil­li­suu­den ja poli­tii­kan tut­ki­mus­ta. Perheenyhdistäminen on yksi lukui­sis­ta nyky­maa­il­man ilmiöistä, joita voidaan kutsua glo­baa­lik­si tai yli­ra­jai­sek­si suku­lai­suu­dek­si. Maahanmuuttopolitiikassa per­hee­nyh­dis­tä­mi­nen ymmär­re­tään sel­vä­ra­jais­ta perhettä piirtävän ideo­lo­gian kautta. Perheen idea on kuitenkin aina läpi­ko­tai­sin poliit­ti­nen, eli his­to­rial­li­ses­ti ja kult­tuu­ri­ses­ti erityinen ja muuttuva. 

LUE LISÄÄ
author

Poliittinen ilmapiiri ja turvapaikka

17.5.2016 esi­te­tys­sä Arman Pohjantähden alla -jaksossa käsi­tel­tiin tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta. Arman pyrki sel­vit­tä­mään, miten Euroopan pako­lais­krii­siin suh­tau­du­taan Suomessa, ja mihin yltävät yhtäältä lähim­mäi­sen­rak­kaus ja toisaalta muu­ka­lais­vi­ha. Dokumentissa tehdyssä katu­gal­lu­pis­sa välittyy voi­mak­kaas­ti epäi­lyk­sen ilmapiiri, jossa tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin viitataan rikol­li­si­na tai niin kut­sut­tui­na elin­ta­so­pa­ko­lai­si­na. Epäluuloinen asenne tuntuu ohjaavan myös maa­han­muut­to­po­liit­tis­ta pää­tök­sen­te­koa. Viime aikoina on uutisoitu per­hee­nyh­dis­tä­mi­sen vai­keu­tu­mi­ses­ta enti­ses­tään ja joidenkin konflik­ti­mai­den luo­kit­te­lus­ta tur­val­li­sik­si Maahanmuuttoviraston toimesta. Antropologisissa tut­ki­muk­sis­sa nousee keskiöön poliit­ti­sen ilma­pii­rin vaikutus lain­tul­kin­taan ja käytännön maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaan.

LUE LISÄÄ
author

Terveisiä monikulttuurisesta lähiöstä

AntroBlogi pääsi 30.3.2016 kuun­te­le­maan yli­opis­ton­leh­to­ri Marko Juntusen esitelmää “Muslimiväestöä jakavat konflik­tit ja islamia ympäröivä tur­val­li­suu­teen ja sosi­aa­li­siin uhkiin kyt­key­ty­vä kes­kus­te­lu moni­kult­tuu­ri­ses­sa lähiössä” Suomen Antropologisen Seuran vuo­si­ko­kouk­seen Tieteiden Talolla. Esitelmä perustuu hänen meneil­lään olevaan kent­tä­työ­hön­sä Varissuon lähiössä Turussa. Juntunen tutkii lähiöiden sosi­aa­lis­ta moni­muo­toi­suut­ta Suomessa, kes­kit­tyen etenkin mus­li­mi­dias­po­riin. Häntä kiin­nos­ta­vat lähiöt julkisena tilana ja niissä tapah­tu­vat sosio­kult­tuu­ri­set muutokset. Tutkimuksessaan Juntunen peilaa kentällä tekemiään havain­to­ja Suomessa aikai­sem­min tehdyn lähiö-tut­ki­muk­sen huo­mioi­hin.

LUE LISÄÄ
author

Muukalaisuus ja arvo

Kuuluisa rans­ka­lai­nen ant­ro­po­lo­gi Claude Lévi-Strauss pohjasi jo 1949 ideansa kult­tuu­rien ole­mas­sao­los­ta aja­tuk­seen, jossa kaksi ihmis­ryh­mää joutuu vaih­ta­maan puo­li­soi­ta keskenään taa­tak­seen oman ryhmän jat­ku­vuu­den. Vaihtokauppoihin ryh­ty­mi­nen tekee kummankin osapuolen tie­toi­sik­si kult­tuu­rie­rois­ta ja kult­tuu­ri­sis­ta rajoista. Kumpikin ymmärtää olevansa vähän toista nor­maa­lim­pia, vähän enemmän ihmisiä, tai vain yksin­ker­tai­ses­ti parempia kuin oudot naapurit. Eriasteinen ”me ja muut” -ajattelu on yhteistä luul­ta­vas­ti miltei kaikille ihmi­syh­tei­söil­le. Tämän vuoksi niin monilla kansoilla on esi­mer­kik­si tapana viitata itseensä jollakin ”hyvää”, ”todel­lis­ta” tai yksin­ker­tai­ses­ti ”ihmistä” mer­kit­se­väl­lä termillä, kun taas naa­pu­rei­hin viitataan tyy­pil­li­ses­ti sel­lai­sil­la termeillä kuin ”tomppelit” tai ”paviaanit”.

LUE LISÄÄ
author

Muuttajia vai muuttujia? – muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta antropologin silmin

Maahanmuutto on tällä hetkellä kiistatta puhutuin aihe suo­ma­lai­ses­sa mediassa. Aiheen ympärillä käytävää kan­sa­lais­kes­kus­te­lua voi kuvata vähintään vilk­kaak­si, tai pikem­min­kin kiih­keäk­si. Uutisointia ja kes­kus­te­lua kuitenkin vaivaa usein pin­nal­li­suus ja yksi­puo­li­nen näkökulma maa­han­muut­ta­jis­ta ja muut­to­liik­kees­tä. Muuttoliike oli ehtinyt kiin­nos­taa minua jo pidemmän aikaa, kun monien vaiheiden jälkeen päädyin syksyllä 2014 tekemään gra­du­kent­tä­työ­tä­ni Meksikoon, Oaxacan osa­val­tioon. Tutkimukseni pohjalta väitän, että muut­to­liik­keen ymmär­tä­mi­ses­sä avai­na­se­mas­sa ovat yhteisön sisäiset suhteet.

LUE LISÄÄ
author

Koditon vieraalla maalla

Perinteisesti asunn­ot­to­muus on ollut ilmiö, jonka ympärille on kiertynyt koko­nai­nen sosi­aa­lis­ten ongelmien kirjo ja joka on koh­dis­tu­nut etenkin päihde- ja mie­len­ter­vey­son­gel­mai­siin kan­ta­suo­ma­lai­siin miehiin. Suomen moni­kult­tuu­ris­tu­mi­sen myötä asunn­ot­to­muus on kuitenkin saanut uusia puolia sekä piirteitä ja se koskettaa yhä useammin maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia.

LUE LISÄÄ