Soveltava ant­ro­po­lo­gia on nimensä mukai­ses­ti melkeinpä mitä tahansa tut­ki­mus­ta tai toimintaa, jossa ant­ro­po­lo­gian teorioita, metodeja ja etno­gra­fi­sia löydöksiä käytetään ihmis­läh­töi­seen ongel­man­rat­kai­suun. Se on yksin­ker­tai­sim­mil­laan ant­ro­po­lo­gi­sen pers­pek­tii­vin ja ala­koh­tai­sen tut­ki­mus­tie­don hyö­dyn­tä­mis­tä käy­tän­nös­sä tavalla, joka vastaa yhteis­kun­nan ja ihmi­se­lä­män tar­pei­siin.

Tämä voi tar­koit­taa poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon tueksi tehtävää moni­tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta tai esi­mer­kik­si muo­toi­lua­jat­te­lua hyö­dyn­tä­vää design-ant­ro­po­lo­gi­aa, jonka tar­koi­tuk­se­na on kehittää ihmisille parempia pal­ve­lui­ta. Keräämällä aineistoa, havain­to­ja ja tekemällä etno­gra­fi­aa ja tut­ki­mus­työ­tä ant­ro­po­lo­git auttavat ihmisiä ymmär­tä­mään toisiaan.

Antropologit yli alojen

Antropologia on paljon enemmän kuin etno­gra­fian tekemistä; se on oman­lai­sen­sa tapa tietää. Soveltamalla tätä pers­pek­tii­viä alan ammat­ti­lai­set raken­ta­vat siltoja ihmisten, orga­ni­saa­tioi­den ja eri kult­tuu­ris­ten maa­il­mo­jen välille sekä auttavat tekemään asioita paremmin tavoilla, jotka pohjaavat ant­ro­po­lo­gi­seen tut­ki­mus­pe­rin­tee­seen ja sys­te­maat­ti­siin tie­teel­li­siin mene­tel­miin. Käytännössä tämä voi tapahtua tutkijan yhtei­sös­sä, kehi­ty­syh­teis­työ­hank­kees­sa, yri­tyk­ses­sä tai laajemmin glo­baa­lil­la kentällä.

Soveltavan ant­ro­po­lo­gian juuret ovat 1800-luvun lop­pu­puo­len ja 1900-luvun alun kolo­nia­lis­min ajassa, jolloin ant­ro­po­lo­gian keskeinen tehtävä oli auttaa siir­to­maa­isän­tiä hal­lit­se­maan siir­to­mai­den väestöä. Esimerkiksi brit­ti­läi­sen impe­riu­min epäsuora val­lan­käyt­tö pohjasi pitkälti ymmär­ryk­seen pai­kal­lis­ten heimojen ja ryhmien välisistä val­ta­suh­teis­ta, joiden sel­vit­tä­mi­nen jäi ant­ro­po­lo­gien vastuulle. Imperialismin ja kolo­nia­lis­min aika­kau­den päät­ty­mi­sen vana­ve­des­sä 1940- ja 1950-luvun tait­tees­sa yhä useammat ant­ro­po­lo­git alkoivat kuitenkin kysee­na­lais­taa tie­tee­na­lan­sa arvo­neut­raa­liut­ta ja pohtia sitä, miten ant­ro­po­lo­gian metodit ja teoriat aut­tai­si­vat selit­tä­mään glo­ba­li­saa­tion vai­ku­tuk­sia heidän tut­ki­mis­saan yhtei­söis­sä ja kult­tuu­reis­sa. Tutkijoiden huomio keskittyi yhä enemmän käytännön sosi­aa­li­siin ongelmiin kuten nälän­hä­tään, köy­hyy­teen ja syr­jin­tään. Samalla ant­ro­po­lo­gia muuttui kriit­ti­sem­mäk­si val­lit­se­via talou­del­li­sia ja poliit­ti­sia toi­min­ta­mal­le­ja sekä moder­ni­saa­tion ja teol­lis­tu­mi­sen ilmiöitä kohtaan.

Soveltavan ant­ro­po­lo­gian merkitys vakiintui 1970-luvun aikana varsinkin kehi­tys­po­li­tiik­kaan liit­ty­vis­sä kysy­myk­sis­sä. Tästä syystä vielä ennen 2000-lukua soveltava ant­ro­po­lo­gia mää­ri­tel­tiin sen perin­tei­ses­sä yhtey­des­sä kehi­tys­a­puun ja kan­sain­vä­li­seen jär­jes­tö­työ­hön. Viimeisen parin vuo­si­kym­me­nen aikana pain­opis­te on kuitenkin siirtynyt vahvemmin yri­tys­maa­il­maan. Antropologit ovat rat­kai­se­vas­sa asemassa esi­mer­kik­si aut­taes­saan mää­rit­te­le­mään sitä, millaiset toi­men­pi­teet hyö­dyt­tä­vät parhaiten heidän tut­ki­mi­aan pai­kal­li­syh­tei­sö­jä tai miten kult­tuu­rie­rot pitäisi huomioida sosiaali- ja ter­vey­den­huol­los­sa. Heidän käden­jäl­ken­sä näkyy kuitenkin kas­va­vis­sa määrin myös käyt­tä­jä­tut­ki­muk­ses­sa, pal­ve­lu­ke­hi­tyk­ses­sä sekä tieto- ja vies­tin­tä­tek­no­lo­gian aloilla. Soveltavan ant­ro­po­lo­gian har­joit­ta­jat ovat muun muassa tut­ki­joi­ta ja kon­sult­te­ja kaiken kokoi­sis­sa yri­tyk­sis­sä tai neu­vo­nan­ta­jia ja ohjel­ma­pääl­li­köi­tä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la.

Ihmislähtöisistä teknologiaratkaisuista osallistaviin palveluihin

Kiihtyvä tek­no­lo­gi­nen muutos ja digi­ta­li­saa­tio syn­nyt­tä­vät jat­ku­vas­ti uusia tarpeita selvittää, miten ihmiset käyttävät eri tek­no­lo­gioi­ta ja muita työkaluja arkie­lä­mäs­sään. Antropologeja työs­ken­te­lee­kin niin itseoh­jau­tu­vien autojen ja koneälyn kuin VR- ja AR-tek­no­lo­gioi­den parissa, ja he myös suun­nit­te­le­vat uusia sovel­luk­sia ja muita ihmi­sys­tä­väl­li­siä tuotteita yhteis­työs­sä käyt­tä­jien kanssa.

Myös orga­ni­saa­tio­kult­tuu­ri työl­lis­tää ant­ro­po­lo­ge­ja, joiden tehtävä on ymmärtää yritystä tai orga­ni­saa­tio­ta ja sen jäsenten välisiä sosi­aa­li­sia suhteita. Tämä ymmärrys auttaa orga­ni­saa­tio­ta tuot­ta­maan työn­te­ki­jöil­leen lisäarvoa ja vas­taa­maan haas­tei­siin, joita jokainen orga­ni­saa­tio­muu­tos synnyttää vana­ve­des­sään. Lisäksi ant­ro­po­lo­gi­aa, muotoilua ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lua voidaan yhdis­tel­lä ja siten auttaa vaikkapa kau­pun­kior­ga­ni­saa­tio­ta tuot­ta­maan asu­kas­läh­töi­siä ja osal­lis­ta­via pal­ve­lui­ta.

Olipa ant­ro­po­lo­gian sovel­lusa­la mikä tahansa, ant­ro­po­lo­gien tehtävänä on rakentaa yhtei­sym­mär­rys­tä eri toi­mi­joi­den välille ja tarjota arvok­kai­ta oival­luk­sia edis­tä­mään posi­tii­vis­ta muutosta orga­ni­saa­tiois­sa ja ihmisten elämässä. Kyky esittää oikeat kysy­myk­set ja ymmärtää ilmiöitä ja ihmisiä vaih­toeh­toi­sis­ta näkö­kul­mis­ta auttaa luomaan uutta arvoa, oli kyseessä sitten ter­vey­den­huol­to, uudet tek­no­lo­giat, hyvä hallinto, koulutus tai ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen.


Lisää aiheesta AntroBlogissa

Kirjallisuutta

Cefkin, Melissa (2009). Ethnography and the Corporate Encounter: Reflections on Research in and of Corporations. Berghahn Books, New York.

Ervin, Alexander (2004). Applied Anthropology: Tools and Perspectives for Contemporary Practice. Pearson/​Allyn and Bacon, Boston.

Gunn, Wendy, Otto, Ton, and Smith, Rachel Charlotte (2013). Design Anthropology: theory and practice. Bloomsbury Academic, London.

Strang, Veronica (2009). What Do Anthropologists Do? Bloomsbury Academic, London.

Teksti: Aleksi Ilpala, VTM, tutkija

Kuvitus: Pixabay​.com