author

Journalismia antropologisten linssien läpi katsottuna

AntroBlogin työ­elä­mä­toi­mi­tus haas­tat­te­li kahta jour­na­lis­min ammat­ti­lais­ta, Helsingin Sanomien ulko­maan­toi­mit­ta­ja Jukka Huuskoa sekä toi­mit­ta­ja ja tie­to­kir­jai­li­ja Johanna Pohjolaa. Taustaltaan he ovat molemmat ant­ro­po­lo­gian mais­te­rei­ta Helsingin yli­opis­tos­ta. Huusko ja Pohjola kertovat mistä kiin­nos­tus jour­na­lis­mia kohtaan alkoi ja miten he kokevat ant­ro­po­lo­gin taustan vai­kut­ta­van työhönsä.

LUE LISÄÄ
author

Muuttajia vai muuttujia? – muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta antropologin silmin

Maahanmuutto on tällä hetkellä kiistatta puhutuin aihe suo­ma­lai­ses­sa mediassa. Aiheen ympärillä käytävää kan­sa­lais­kes­kus­te­lua voi kuvata vähintään vilk­kaak­si, tai pikem­min­kin kiih­keäk­si. Uutisointia ja kes­kus­te­lua kuitenkin vaivaa usein pin­nal­li­suus ja yksi­puo­li­nen näkökulma maa­han­muut­ta­jis­ta ja muut­to­liik­kees­tä. Muuttoliike oli ehtinyt kiin­nos­taa minua jo pidemmän aikaa, kun monien vaiheiden jälkeen päädyin syksyllä 2014 tekemään gra­du­kent­tä­työ­tä­ni Meksikoon, Oaxacan osa­val­tioon. Tutkimukseni pohjalta väitän, että muut­to­liik­keen ymmär­tä­mi­ses­sä avai­na­se­mas­sa ovat yhteisön sisäiset suhteet.

LUE LISÄÄ
author

Why so hateful?” Väkivalta verkossa

Vihapuhe ja muu väki­val­tai­nen käyt­täy­ty­mi­nen oli vuonna 2015 eri­tyi­ses­ti median huomion kohteena, sillä se on ollut esillä aiempaa näky­väm­min ja voi­mak­kaam­min muun muassa pako­lais­krii­sin ja talous­krii­sin vuoksi. Vihapuhetta on ollut vaikea kitkeä, sillä verkossa leviää myös paljon val­heel­lis­ta ja vää­ris­tel­tyä tietoa, jolloin lukijan voi olla vaikea hahmottaa mikä on oikeasti totta. Monimutkaisemmaksi tilanteen on tehnyt poliit­tis­ten toi­mi­joi­den har­joit­ta­ma rasis­ti­nen vihapuhe, joka on voinut näyt­täy­tyä kan­sa­lai­sil­le esi­mer­kil­li­se­nä tapana kes­kus­tel­la muun muassa maa­han­muu­tos­ta.

LUE LISÄÄ
author

Koditon vieraalla maalla

Perinteisesti asunn­ot­to­muus on ollut ilmiö, jonka ympärille on kiertynyt koko­nai­nen sosi­aa­lis­ten ongelmien kirjo ja joka on koh­dis­tu­nut etenkin päihde- ja mie­len­ter­vey­son­gel­mai­siin kan­ta­suo­ma­lai­siin miehiin. Suomen moni­kult­tuu­ris­tu­mi­sen myötä asunn­ot­to­muus on kuitenkin saanut uusia puolia sekä piirteitä ja se koskettaa yhä useammin maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia.

LUE LISÄÄ
author

Kehitysapukameleontin jalanjäljillä — pohdintaa kehitysajattelusta

Kulloinenkin kan­sal­li­nen ja kan­sain­vä­li­nen ilmapiiri vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, mitkä teemat kehi­tys­po­li­tii­kas­sa nousevat esille. Tämä vaikuttaa puo­les­taan siihen, mil­lai­seen toi­min­taan rahaa suun­na­taan ja kenelle sitä kana­voi­daan. Vuosi 2015 jää mah­dol­li­ses­ti his­to­ri­aan vuotena, jolloin Suomen kehi­tys­po­li­tiik­ka muutti mer­kit­tä­väs­ti suun­taan­sa. Hallitus leikkasi var­si­nai­sen kehi­ty­syh­teis­työn mää­rä­ra­hois­ta 330 miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöjen kehi­ty­syh­teis­työ­hön tar­koi­te­tus­ta rahoi­tuk­ses­ta lei­kat­tiin 43 % samalla kun yri­tyk­sil­le ris­ki­ra­hoi­tus­ta tarjoavan suo­ma­lai­sen kehi­tys­ra­hoi­tus­yh­tiö Finnfundin toimintaa pää­omi­tet­tiin 130 mil­joo­nal­la eurolla. 

LUE LISÄÄ
author

Kuluttajien kentällä: antropologia yritysmaailmassa

Maailmalla on havait­ta­vis­sa kiin­nos­ta­va trendi: yhä useammat yritykset kon­sul­toi­vat ja palk­kaa­vat rivei­hin­sä ant­ro­po­lo­ge­ja. Sellaiset maa­il­man­laa­jui­set toimijat kuten Google, Samsung, Lego, IBM, Intel, Adidas, Carlsberg, General Motors ja Pfizer ovat kaikki tur­vau­tu­neet ant­ro­po­lo­gien apuun niin kulut­ta­ja­tut­ki­muk­ses­sa kuin tuo­te­ke­hit­te­lys­sä. Trendi on huomioitu tie­tee­na­lan sisällä ja se on herät­tä­nyt posi­tii­vi­sen huomion lisäksi myös tieteen etiikkaan liittyvää kes­kus­te­lua.

LUE LISÄÄ
author

Etnografiaa konsulttifirmassa

AntroBlogin toimitus haas­tat­te­li kon­sult­ti­fir­ma Gemicissä ja pal­ve­lu­muo­toi­lu­toi­mis­to Palmu Inc.:ssa etno­gra­fi­na toi­mi­nut­ta Riikka Schenkia. Helsingin Yliopistosta val­mis­tu­nut ant­ro­po­lo­gi suoritti opin­toi­hin kuuluvan kent­tä­työn Intiassa Dehra Dun -nimisessä kau­pun­gis­sa, jossa hän tutki intia­lai­sia avioi­tu­mis­käy­tän­tö­jä ja Bollywood-elokuvia. Osana opis­ke­lu­jaan Schenk toimi har­joit­te­li­ja­na aja­tus­hau­to­mo Demos Helsingissä ja työs­ken­te­li opiskelun ohessa puoli vuotta etno­gra­fi­na kon­sult­ti­fir­ma Gemicissä.

LUE LISÄÄ
author

Anonymous – verkon veijarit

Heinäkuun 15. päivä 1927 Wienissä Elias Canetti osal­lis­tui suur­mie­le­no­soi­tuk­seen, joka muuttui veri­löy­lyk­si. Tämä heinäkuun kapinaksi kutsuttu tapaus teki suuren vai­ku­tuk­sen Canettiin, ja sai hänet tutkimaan väki­jouk­ko­jen toimintaa seuraavat 33 vuotta. Yhdeksänkymmentä vuotta myöhemmin, väki­jou­kot kiehtovat meitä edelleen. Esimerkiksi Occupy-liike tai ara­bi­ke­vät ovat nykyajan esi­merk­ke­jä jouk­ko­voi­man roolista poli­tii­kas­sa. Wienin kapinan ajoista jotain kuitenkin on muuttunut: osa massojen toi­min­nas­ta on siirtynyt verkkoon.

LUE LISÄÄ
author

Saavatko vain hindut joogata?

Joogaa on sanottu ”Intian lahjaksi maa­il­mal­le”. Sen muut­tu­mi­nen glo­baa­lik­si hyvin­voin­tit­ren­dik­si on kuitenkin herät­tä­nyt kes­kus­te­lua siitä, kenelle jooga oikeas­taan kuuluu. Onko län­si­maa­lais­ten joo­ga­har­ras­tuk­ses­sa kyse kult­tuu­ri­ses­ta hal­tuu­no­tos­ta, ja jos niin, mitä eettisiä ongelmia tähän liittyy? 

LUE LISÄÄ
author

Kumman jäljillä

Muutama vuosi sitten minulle alkoi virrata kirjeitä, joissa ihmiset kertoivat heille sat­tu­neis­ta oudoista koke­muk­sis­ta. Tutkimushankkeestamme ‘Mieli ja toinen’ oli julkaistu ilta­päi­vä­leh­dis­tös­sä jokunen uutinen, mikä oli saanut ihmiset ottamaan yhteyttä. Kirjeitä kertyi lopulta yli sadalta kir­joit­ta­jal­ta. Niissä ker­rot­tiin oudoista ja häm­men­tä­vis­tä koke­muk­sis­ta. Jotkut kir­joit­ta­jat olivat kokeneet tele­paat­ti­sia elämyksiä, toiset saaneet mah­dol­li­ses­ti merkkejä vai­na­jil­ta tai kuulleet tai nähneet jotain sellaista, mitä muut eivät olleet todis­ta­mas­sa oikeaksi. Tällaisista koke­muk­sis­ta käytetään yleisesti nimitystä yli­luon­nol­li­nen tai para­nor­maa­li. Mistä kirjeissä saattaa olla kyse?

LUE LISÄÄ
author

Metallimusiikki ja natsit – politiikkaa, karnevaalia ja elämän merkityksen etsintää

Black metal on musiik­ki­tyy­li, jolla on ollut 1990-luvulta alkaen kan­sal­lis­so­sia­lis­ti­nen siipensä. Se on yhdis­tet­ty myös ajan­koh­tai­seen äärioi­keis­to­lai­seen lii­keh­din­tään. Kulttuuri-ilmiönä se on kuitenkin tätä vanhempi ja moni­tul­kin­tai­sem­pi. Black metal on metal­li­musii­kin alagenre, joka sai alkunsa 1980-luvulla osana metal­li­musii­kin yleistä kehitystä kohti entistä äärim­mäi­sem­piä ja pro­vo­soi­vam­pia ilmai­su­muo­to­ja. Aluksi black metalissa käsi­tel­tiin sata­nis­min ja okkul­tis­min kaltaisia teemoja.

LUE LISÄÄ
author

Täystyrmäys kohtalolle — miten yksi hetki voi muuttaa nuoren elämän?

Nuorisoväkivallasta ja nuo­ri­so­jen­gi-ilmiön ran­tau­tu­mi­ses­ta Suomeen on kes­kus­tel­tu muutamien viime vuosien aikana. Toisaalta nuoriso on riehunut aina: revii­reis­tä on taisteltu, tylsyyttä on purettu nyrkein ja tut­ki­muk­sia­kin on tehty esi­mer­kik­si Helsingin nuo­ri­so­jen­geis­tä. Millaiset tapah­tu­mat voivat muuttaa nuoren elämän suunnan?

LUE LISÄÄ
author

Hetkutusta

Monikansallisessa popu­lää­ri­kult­tuu­ris­sa vuosi 2014 muis­te­taan twerk­kauk­ses­ta ja vuosi 2015 helposti opit­ta­vas­ta qua­dra­din­ho-tans­si­liik­kees­tä. Mosambikin perin­tei­siin tans­si­tyy­lei­hin ja niistä ammen­ta­vaan urbaaniin mar­ra­ben­taan taka­muk­sen pyö­ri­tys­liik­keet, eli suomeksi van­has­taan hetkutus, ovat kuitenkin kuuluneet aina.

LUE LISÄÄ
author

Antroisaa uutta vuotta!

Vuoden päät­tyes­sä on tapana miettiä, mitä tällä kier­rok­sel­la tulikaan tehtyä. Meidän osaltamme vuoden mer­kit­tä­vim­piin saa­vu­tuk­siin kuuluvat gradujen palaut­ta­mi­sen ja valtio­tieteiden mais­te­reik­si val­mis­tu­mi­sen ohella AntroBlogin saat­ta­mi­nen maailmaan. AntroBlogi aloitti toi­min­tan­sa lokakuun lopulla, mutta sivuston siemenet kyl­vet­tiin jo edellisen vuoden puolella. Me melkein valmiit ant­ro­po­lo­git tapasimme graduja poh­jus­ta­vas­sa semi­naa­ris­sa, ja huo­ma­sim­me jakavamme idea­lis­ti­sen palon tie­tee­na­lam­me hedelmien, näkö­kul­mien ja ajat­te­lu­ta­van tuomiseen kaiken kansan tie­toi­suu­teen.

LUE LISÄÄ
author

Yliopisto on kriisissä – erään ’valtauksen’ anatomia

Yliopisto on kriisissä’, huomaan kiljuvani Kiasman kulmalla yhtenä tal­vi­päi­vä­nä tänä his­to­rial­li­sen yli­opis­toak­ti­vis­min vuotena 2015. Kädessäni on hal­pa­hal­lin ämpäri, päässäni omituinen val­koi­sis­ta pape­ri­tol­lois­ta koostettu päähine. Lisäksi raahaan ympä­riin­sä aal­to­pah­vis­ta kylttiä, joka ilmoittaa minun olevan asioihin ‘hieman tyy­ty­mä­tön’. Miten ihmeessä aivan taval­li­nen tutkija ja per­hee­näi­ti on päätynyt moiseen tilan­tee­seen? Tehdään pikainen katsaus suo­ma­lai­sen yli­opis­to­krii­sin taus­toi­hin. Samalla on hyvä muistella, mitä kaikkea vuosi on tuonut muassaan. 

LUE LISÄÄ
author

Kuinka pysäytämme ilmastonmuutoksen? — Ja aikamme muita polttavia kysymyksiä

Voiko sovel­ta­val­la ant­ro­po­lo­gial­la olla mer­kit­tä­vä rooli aika­kau­tem­me suu­rim­pien haas­tei­den, kuten ilmas­ton­muu­tok­sen, rat­kai­se­mi­ses­sa? Soveltavan ant­ro­po­lo­gian sym­po­siu­mis­sa Ljubljanassa puhuneen kli­ma­to­lo­gian pro­fes­so­rin ja nobe­lis­tin Lučka Kajfež Bogatajn mielestä ant­ro­po­lo­geil­la on tärkeä tehtävä kestävän kehi­tyk­sen edis­tä­mi­ses­sä ja ilmas­ton­muu­tok­sen hidas­ta­mi­ses­sa. Hänen mukaansa ilmiön ymmär­tä­mi­nen luon­non­tie­teel­li­sel­tä näkö­kul­mal­ta, ja sen maan­tie­teel­lis­ten seu­raus­ten ennus­ta­mi­nen yksistään eivät riitä ongelman rat­kai­suun, sillä kyseessä ovat ihmisten käyt­täy­ty­mi­sen seu­rauk­set. Luonnontieteet eivät pysty selit­tä­mään tai ymmär­tä­mään ihmisen toiminnan roolia ilmas­ton­muu­tok­ses­sa ja muissa aikamme suurissa glo­baa­leis­sa haas­teis­sa, joiden juuret ovat usein ruo­hon­juu­ri­ta­son kehi­tys­ku­luis­sa.

LUE LISÄÄ
author

Kuinka saksalaisia sotilaita muistetaan? Kurkistus Lapin sodan synkkään kulttuuriperintöön

Talvisodan päätyttyä Suomi aloitti vuonna 1941 soti­laal­li­sen yhteis­työn Saksan kanssa. Tuolloin maahamme saapui noin 200 000 sak­sa­lais­so­ti­las­ta, joista suurin osa sijoi­tet­tiin Pohjois-Suomeen. Toisen maa­il­man­so­dan lopulla suo­ma­lai­set kään­tyi­vät sak­sa­lai­sia vastaan, mikä johti Lapin sotaan ja laa­ja­mit­tai­siin tuhoihin sak­sa­lais­ten poltettua Lapin läh­ties­sään. Haastattelussa kan­sa­tie­tei­li­jä Eerika Koskinen-Koivisto, joka on tut­ki­muk­ses­saan pereh­ty­nyt ainoaan Lapissa kaa­tu­neil­le sak­sa­lais­so­ti­lail­le pys­ty­tet­tyyn viral­li­seen monu­ment­tiin: Norvajärven sak­sa­lai­seen hau­taus­maa­han ja siellä vie­rai­le­vien ihmisten koke­muk­siin.

LUE LISÄÄ
author

Kaupunkien ja teknologian yhteispeli: Utopioista arkipäivän ”kirppuihin”

Kaupungistuminen ja tek­no­lo­gian lisään­ty­mi­nen etenevät nyky­maa­il­mas­sa hurjaa vauhtia. Yhä useampi meistä asuu kau­pun­gis­sa. Yhä useamman elämä on kie­tou­tu­nut tie­to­verk­ko­jen ja tie­to­ko­nei­den ympärille – äly­pu­he­li­met piip­paa­vat taskussa ja julkiset näytöt hohtavat valoaan. Viestintäteknologialla on urbaa­nis­sa elämässä val­ta­vas­ti mer­ki­tys­tä: se esi­mer­kik­si vaikuttaa sosi­aa­li­siin suh­tei­siim­me ja siihen, mitä tietoa käy­tös­säm­me on eri tilan­teis­sa. Teknologia on kiinteä osa inhi­mil­lis­tä todel­li­suut­ta. Se on osa moni­mut­kai­sia sosi­aa­li­sia pro­ses­se­ja ja kult­tuu­ri­sia mer­ki­tys­ket­ju­ja. Mitkä suuret visiot ohjaavat tek­no­lo­gian kehit­tä­mis­tä? Miten ja miksi tek­no­lo­gi­aa käytetään tietyssä tilan­tees­sa? Miksi joku ei käytä sitä lainkaan?

LUE LISÄÄ
author

#PrayforParis ja muita globaaliin mediatapahtumaan liittyviä huomioita

Pariisin iskut per­jan­tai­na 13. mar­ras­kuu­ta täyttivät hetkessä niin kan­sain­vä­li­sen val­ta­vir­ta­me­dian kuin sosi­aa­li­sen mediankin.
Tämän päivän glo­baa­leil­le, väki­val­tai­sil­le media­ta­pah­tu­mil­le on tyy­pil­lis­tä, että ne levit­täy­ty­vät lähes saman­ai­kai­ses­ti ihmisten tie­toi­suu­teen eri puolilla maailmaa. Kansalliset ja kan­sain­vä­li­set uutis­me­diat tuottavat tapah­tu­mas­ta uutisia ennen näke­mät­tö­mäl­lä vauhdilla. Arkinen uutis­vir­ta kat­kais­taan ja media siirtyy seu­raa­maan tapah­tu­mia hetki hetkeltä. Uutiset päi­vit­ty­vät jat­ku­vas­ti ja eri­kois­lä­he­tyk­set kaivavat aiheesta irti kaiken minkä saavat. Tätä media­ta­lo­jen toi­min­ta­ta­paa on nimitetty kata­stro­fi­ma­ra­to­nik­si.

LUE LISÄÄ
author

Helsingistä, noin suunnilleen antropologian ja muotoilun ottein

Ihmiskunnan enemmistö asuu urbaa­nis­ti, joten yhä useampi ant­ro­po­lo­gik­si kou­lut­tau­tu­nut tutkii kau­pun­kie­lä­mää. Kaupungistumisen vauhti ja mit­ta­kaa­va rikkovat kuitenkin jat­ku­vas­ti ennä­tyk­siä. Jotkut tutkijat ovat jopa sitä mieltä, ettei kaikkea urbaania raken­ta­mis­ta voi ajatella kau­pun­gis­tu­mi­se­na. Eeva Berglund ja Cindy Kohtala kertovat toi­mit­ta­mas­taan Helsinki-kirjasta, jonka keskeinen viesti on, että pää­kau­pun­gis­ta voi kes­kus­tel­la moniu­lot­tei­sem­min kuin tähän asti on ollut tapana.

LUE LISÄÄ