author

Hetkutusta

Monikansallisessa popu­lää­ri­kult­tuu­ris­sa vuosi 2014 muis­te­taan twerk­kauk­ses­ta ja vuosi 2015 helposti opit­ta­vas­ta qua­dra­din­ho-tans­si­liik­kees­tä. Mosambikin perin­tei­siin tans­si­tyy­lei­hin ja niistä ammen­ta­vaan urbaaniin mar­ra­ben­taan taka­muk­sen pyö­ri­tys­liik­keet, eli suomeksi van­has­taan hetkutus, ovat kuitenkin kuuluneet aina.

LUE LISÄÄ
author

Antroisaa uutta vuotta!

Vuoden päät­tyes­sä on tapana miettiä, mitä tällä kier­rok­sel­la tulikaan tehtyä. Meidän osaltamme vuoden mer­kit­tä­vim­piin saa­vu­tuk­siin kuuluvat gradujen palaut­ta­mi­sen ja valtio­tieteiden mais­te­reik­si val­mis­tu­mi­sen ohella AntroBlogin saat­ta­mi­nen maailmaan. AntroBlogi aloitti toi­min­tan­sa lokakuun lopulla, mutta sivuston siemenet kyl­vet­tiin jo edellisen vuoden puolella. Me melkein valmiit ant­ro­po­lo­git tapasimme graduja poh­jus­ta­vas­sa semi­naa­ris­sa, ja huo­ma­sim­me jakavamme idea­lis­ti­sen palon tie­tee­na­lam­me hedelmien, näkö­kul­mien ja ajat­te­lu­ta­van tuomiseen kaiken kansan tie­toi­suu­teen.

LUE LISÄÄ
author

Yliopisto on kriisissä – erään ’valtauksen’ anatomia

Yliopisto on kriisissä’, huomaan kiljuvani Kiasman kulmalla yhtenä tal­vi­päi­vä­nä tänä his­to­rial­li­sen yli­opis­toak­ti­vis­min vuotena 2015. Kädessäni on hal­pa­hal­lin ämpäri, päässäni omituinen val­koi­sis­ta pape­ri­tol­lois­ta koostettu päähine. Lisäksi raahaan ympä­riin­sä aal­to­pah­vis­ta kylttiä, joka ilmoittaa minun olevan asioihin ‘hieman tyy­ty­mä­tön’. Miten ihmeessä aivan taval­li­nen tutkija ja per­hee­näi­ti on päätynyt moiseen tilan­tee­seen? Tehdään pikainen katsaus suo­ma­lai­sen yli­opis­to­krii­sin taus­toi­hin. Samalla on hyvä muistella, mitä kaikkea vuosi on tuonut muassaan. 

LUE LISÄÄ
author

Kuinka pysäytämme ilmastonmuutoksen? — Ja aikamme muita polttavia kysymyksiä

Voiko sovel­ta­val­la ant­ro­po­lo­gial­la olla mer­kit­tä­vä rooli aika­kau­tem­me suu­rim­pien haas­tei­den, kuten ilmas­ton­muu­tok­sen, rat­kai­se­mi­ses­sa? Soveltavan ant­ro­po­lo­gian sym­po­siu­mis­sa Ljubljanassa puhuneen kli­ma­to­lo­gian pro­fes­so­rin ja nobe­lis­tin Lučka Kajfež Bogatajn mielestä ant­ro­po­lo­geil­la on tärkeä tehtävä kestävän kehi­tyk­sen edis­tä­mi­ses­sä ja ilmas­ton­muu­tok­sen hidas­ta­mi­ses­sa. Hänen mukaansa ilmiön ymmär­tä­mi­nen luon­non­tie­teel­li­sel­tä näkö­kul­mal­ta, ja sen maan­tie­teel­lis­ten seu­raus­ten ennus­ta­mi­nen yksistään eivät riitä ongelman rat­kai­suun, sillä kyseessä ovat ihmisten käyt­täy­ty­mi­sen seu­rauk­set. Luonnontieteet eivät pysty selit­tä­mään tai ymmär­tä­mään ihmisen toiminnan roolia ilmas­ton­muu­tok­ses­sa ja muissa aikamme suurissa glo­baa­leis­sa haas­teis­sa, joiden juuret ovat usein ruo­hon­juu­ri­ta­son kehi­tys­ku­luis­sa.

LUE LISÄÄ
author

Kuinka saksalaisia sotilaita muistetaan? Kurkistus Lapin sodan synkkään kulttuuriperintöön

Talvisodan päätyttyä Suomi aloitti vuonna 1941 soti­laal­li­sen yhteis­työn Saksan kanssa. Tuolloin maahamme saapui noin 200 000 sak­sa­lais­so­ti­las­ta, joista suurin osa sijoi­tet­tiin Pohjois-Suomeen. Toisen maa­il­man­so­dan lopulla suo­ma­lai­set kään­tyi­vät sak­sa­lai­sia vastaan, mikä johti Lapin sotaan ja laa­ja­mit­tai­siin tuhoihin sak­sa­lais­ten poltettua Lapin läh­ties­sään. Haastattelussa kan­sa­tie­tei­li­jä Eerika Koskinen-Koivisto, joka on tut­ki­muk­ses­saan pereh­ty­nyt ainoaan Lapissa kaa­tu­neil­le sak­sa­lais­so­ti­lail­le pys­ty­tet­tyyn viral­li­seen monu­ment­tiin: Norvajärven sak­sa­lai­seen hau­taus­maa­han ja siellä vie­rai­le­vien ihmisten koke­muk­siin.

LUE LISÄÄ
author

Kaupunkien ja teknologian yhteispeli: Utopioista arkipäivän ”kirppuihin”

Kaupungistuminen ja tek­no­lo­gian lisään­ty­mi­nen etenevät nyky­maa­il­mas­sa hurjaa vauhtia. Yhä useampi meistä asuu kau­pun­gis­sa. Yhä useamman elämä on kie­tou­tu­nut tie­to­verk­ko­jen ja tie­to­ko­nei­den ympärille – äly­pu­he­li­met piip­paa­vat taskussa ja julkiset näytöt hohtavat valoaan. Viestintäteknologialla on urbaa­nis­sa elämässä val­ta­vas­ti mer­ki­tys­tä: se esi­mer­kik­si vaikuttaa sosi­aa­li­siin suh­tei­siim­me ja siihen, mitä tietoa käy­tös­säm­me on eri tilan­teis­sa. Teknologia on kiinteä osa inhi­mil­lis­tä todel­li­suut­ta. Se on osa moni­mut­kai­sia sosi­aa­li­sia pro­ses­se­ja ja kult­tuu­ri­sia mer­ki­tys­ket­ju­ja. Mitkä suuret visiot ohjaavat tek­no­lo­gian kehit­tä­mis­tä? Miten ja miksi tek­no­lo­gi­aa käytetään tietyssä tilan­tees­sa? Miksi joku ei käytä sitä lainkaan?

LUE LISÄÄ
author

#PrayforParis ja muita globaaliin mediatapahtumaan liittyviä huomioita

Pariisin iskut per­jan­tai­na 13. mar­ras­kuu­ta täyttivät hetkessä niin kan­sain­vä­li­sen val­ta­vir­ta­me­dian kuin sosi­aa­li­sen mediankin.
Tämän päivän glo­baa­leil­le, väki­val­tai­sil­le media­ta­pah­tu­mil­le on tyy­pil­lis­tä, että ne levit­täy­ty­vät lähes saman­ai­kai­ses­ti ihmisten tie­toi­suu­teen eri puolilla maailmaa. Kansalliset ja kan­sain­vä­li­set uutis­me­diat tuottavat tapah­tu­mas­ta uutisia ennen näke­mät­tö­mäl­lä vauhdilla. Arkinen uutis­vir­ta kat­kais­taan ja media siirtyy seu­raa­maan tapah­tu­mia hetki hetkeltä. Uutiset päi­vit­ty­vät jat­ku­vas­ti ja eri­kois­lä­he­tyk­set kaivavat aiheesta irti kaiken minkä saavat. Tätä media­ta­lo­jen toi­min­ta­ta­paa on nimitetty kata­stro­fi­ma­ra­to­nik­si.

LUE LISÄÄ
author

Helsingistä, noin suunnilleen antropologian ja muotoilun ottein

Ihmiskunnan enemmistö asuu urbaa­nis­ti, joten yhä useampi ant­ro­po­lo­gik­si kou­lut­tau­tu­nut tutkii kau­pun­kie­lä­mää. Kaupungistumisen vauhti ja mit­ta­kaa­va rikkovat kuitenkin jat­ku­vas­ti ennä­tyk­siä. Jotkut tutkijat ovat jopa sitä mieltä, ettei kaikkea urbaania raken­ta­mis­ta voi ajatella kau­pun­gis­tu­mi­se­na. Eeva Berglund ja Cindy Kohtala kertovat toi­mit­ta­mas­taan Helsinki-kirjasta, jonka keskeinen viesti on, että pää­kau­pun­gis­ta voi kes­kus­tel­la moniu­lot­tei­sem­min kuin tähän asti on ollut tapana.

LUE LISÄÄ
author

Antropologia opettaa miten ajatella, ei mitä ajatella

AntroBlogin työ­elä­mä­toi­mi­tus nappasi haas­tat­te­luun sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian pro­fes­so­ri Sarah Greenin Helsingin yli­opis­tol­ta. Cambridgen yli­opis­tos­ta val­mis­tu­nut pro­fes­so­ri Green on laaja-alaisesti eri­kois­tu­nut ant­ro­po­lo­gi, joka on käsi­tel­lyt omassa tut­ki­muk­ses­saan muun muassa raja-alueita, tilaan ja paikkaan nivou­tu­via suhteita sekä suku­puol­ta ja sek­su­aa­li­suut­ta. Jututimme häntä ant­ro­po­lo­gien tämän päivän työl­li­syys­nä­ky­mis­tä ja alan sovel­ta­mi­ses­ta akatemian ulko­puo­li­seen maailmaan. Miten työelämän raken­ne­muu­tos tulee näkymään ant­ro­po­lo­gien työ­elä­mäs­sä?

LUE LISÄÄ
author

Imetys ja kulttuuri

Miksi eri aikoina ja eri puolilla maailmaa imetyksen kesto on ollut niin vaih­te­le­vaa? Miksi Suomessa vielä sata vuotta sitten puolet kak­si­vuo­tiais­ta oli ime­tet­ty­jä, mutta nyt tut­ki­tus­ta tiedosta ja suo­si­tuk­sis­ta huo­li­mat­ta imetys loppuu kes­ki­mää­rin seitsemän kuukauden ikään mennessä? Tilanne oli vielä heikompi 70-luvulla, jolloin vain 10% lapsista sai rin­ta­mai­toa puo­li­vuo­ti­aa­na. On selvää, että yhteis­kun­nal­li­set muutokset ja ympäröivä kulttuuri vai­kut­ta­vat ime­tyk­seen val­ta­vas­ti. Länsimaissa kou­lu­te­tut ja sosio­eko­no­mi­sel­ta ase­mal­taan parem­pio­sai­set imettävät huo­mat­ta­vas­ti pidempään kuin ei-kou­lu­te­tut sisarensa. Yksinhuoltajat imettävät vähemmän kuin pari­suh­tees­sa olevat. Myös maa­han­muut­ta­jien parissa on havaittu, että uuteen maahan muut­ta­mi­sen jälkeen imetyksen kestot lyhenevät rajusti, jopa saman naisen kohdalla.

LUE LISÄÄ
author

Tulipalot, rajaseutu ja väkivalta

Vuoden 2015 met­sä­pa­lot Indonesiassa ovat olleet tuhoi­sim­mat sitten vuoden 1997. Noin kaksi miljoonaa hehtaaria metsää on palanut ja Indonesian hii­li­diok­si­di­pääs­töt kasvaneet niin, että ne kattavat nyt jopa kolme pro­sent­tia glo­baa­leis­ta pääs­töis­tä. Indonesia on oival­li­nen esimerkki siitä, miten historia ja poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä sekä globaalit rakenteet ovat vai­kut­ta­neet ympä­ris­tön tilaan. Erittelemme syitä, jotka liittyvät Indonesian valtion muo­dos­tuk­seen ja raja-alueilla tapah­tu­nei­siin ympä­ris­tö­muu­tok­siin ja tuli­pa­loi­hin. Näitä tekijöitä ymmär­tä­mäl­lä voidaan nähdä, miksi tulipalot ovat niin hal­lit­se­mat­to­mia ja tuhoisia juuri Indonesian tietyillä saarilla.

LUE LISÄÄ
author

Vapaaehtoisen silmin

Maailmassa jär­jes­te­tään vuo­sit­tain satoja tie­teel­li­siä kon­fe­rens­se­ja, joihin osal­lis­tuu lukematon määrä asian­tun­ti­joi­ta eri aloilta. Konferenssit näyt­täy­ty­vät tie­deyh­tei­sön ulko­puo­li­sen silmissä usein vieraina ja epä­kiin­nos­ta­vi­na tapah­tu­mi­na. Kuinka paik­kan­sa­pi­tä­viä ovat mie­li­ku­vat puu­dut­ta­van tylsistä, mon­o­to­ni­sel­la äänellä pide­tyis­tä panee­lie­si­tyk­sis­tä tai sil­mä­la­si­päi­sis­tä nörteistä väit­te­le­mäs­sä kiih­keäs­ti täysin käsit­tä­mät­tö­mis­tä asioista? Voisiko tie­des­ke­nel­lä olla annet­ta­vaa myös laa­jem­mal­le yleisölle? Missä mättää, kun tie­deyh­tei­sön saa­vu­tuk­set harvoin kan­tau­tu­vat alan ulko­puo­lis­ten korviin?

LUE LISÄÄ
author

Jumala on elossa — nähty viimeksi Helsingissä

Miltä yli­luon­nol­li­nen tuntuu keskellä taval­lis­ta arki­päi­vää? Ihmismieli taipuu monen­lai­siin eri­koi­siin koke­muk­siin, kuten sel­lai­seen jossa näky­mät­tö­män yli­luon­nol­li­sen olennon läsnäolo koetaan todel­li­se­na. Helsinkiläisessä uus­ka­ris­maat­ti­ses­sa seu­ra­kun­nas­sa armo­lah­jat ovat jokaisen saatavila ja Jeesuksen kanssa jut­te­le­mi­nen, Pyhän Hengen ohjaamana tans­si­mi­nen ja euforinen kielillä puhuminen ovat joka­päi­väi­siä tapah­tu­mia.

LUE LISÄÄ
author

Noidankehä ja paikan vastaisku Pohjois-Suomen metsien hallinnassa

Miten yhteis­toi­min­nal­li­nen suun­nit­te­lu voi johtaa jatkuvien kiistojen noi­dan­ke­hään, vaikka se pyrkii löytämään parhaan mah­dol­li­sen kom­pro­mis­sin? Miten täl­lai­sis­ta noi­dan­ke­his­tä on mah­dol­lis­ta päästä ulos? Pohjois-Suomen talous­met­sien hal­lin­taan liit­ty­vien kiistojen tar­kas­te­lu osoittaa, että metsien hallinta ajautui vuosien noi­dan­ke­hään. Suunnitteluprosessit, hak­kuu­ai­keet, hakkuut, protestit ja media­kiis­tat seu­ra­si­vat toisiaan. Suunnittelu ei kyennyt aina ottamaan huomioon ympä­ris­tö­jär­jes­töil­le, poron­hoi­ta­jil­le ja mat­kai­lu­yrit­tä­jil­le tärkeitä tiet­tyi­hin koh­tei­siin liittyviä arvoja. 

LUE LISÄÄ
author

Laivat rautaa, ajat muuttuvat

Surullista, mutta niin se maailma muuttuu: meri­mies­kult­tuu­ri ei ole enää Suomessa entisensä. EU-säädökset, kii­rei­sem­mät työajat sekä paran­tu­neet työolot ja yhtey­den­pi­to­vä­li­neet ovat johtaneet mai­hin­pää­syn mer­ki­tyk­sen vähe­ne­mi­seen ja siten meren­kul­ki­joi­den entisten kokoon­tu­mis­paik­ko­jen katoa­mi­seen. Merimieskapakat ja meri­mies­kir­kois­sa vietetyt yöt lienevät taakse jäänyttä elämää, mutta ver­rat­tain nopeasti tapah­tu­nee­seen muu­tok­seen tyy­ty­mät­tö­mät ovat löytäneet tiensä toi­sen­lai­seen urbaaniin noma­dis­miin. Varmin paikka ulapan kul­ki­joi­den koh­taa­mi­sek­si vaikuttaa olevan Vuosaaren sataman meri­mies­kirk­ko ja meri­mies­kes­kus.

LUE LISÄÄ
author

Lue niin paljon kuin haluat! Akateemisuuden puolustuspuhe

Tämän päivän kolumni on kir­joi­tet­tu vuosi sitten. Se sai kim­mok­keen Jorma Ollilan kuu­lui­sak­si muo­dos­tu­nees­ta lausah­duk­ses­ta vuoden 2014 Slush-tapah­tu­mas­sa: “Lue hieman, mutta älä kui­ten­kaan liikaa, tai muuten sinusta tulee aka­tee­mi­nen.” Kenties Ollilan kommentti oli alun perinkin tar­koi­tet­tu pro­vo­kaa­tiok­si — ainakin se pian sel­lai­sek­si muuttui. Uudenlaisen näkö­kul­man kom­ment­tiin tarjoavat kuluneen vuoden toistuvat poliit­ti­set hyök­käyk­set yli­opis­to­jen rahoi­tus­ta ja auto­no­mi­aa vastaan. Olisiko tästä kom­men­tis­ta pitänyt päätellä, mitä kaikkea pian olisikaan edessä? 

LUE LISÄÄ
author

Kaikki tuntevat romanit – vai tuntevatko?

Kuinka moni tietää, mitä kaikkea romanien pukeu­tu­mi­seen liittyy? Muoti vaikutaa roma­nien­kin pukeu­tu­mis­tyy­liin, joka on vaih­del­lut vuo­si­kym­men­ten saatossa. Pukeutumisen säännön- ja yhden­mu­kai­suus romanien kes­kuu­des­sa on kuitenkin säilynyt. Tietynlaiset pukeu­tu­mis­sään­nöt mer­kit­se­vät roma­neil­le pää­asias­sa kolmea eri asiaa: kun­nioit­ta­mi­seen liittyvää häve­liäi­syyt­tä, puh­taus­kä­si­tyk­siä sekä näkyvästi ilmaistua etnistä iden­ti­teet­tiä. Pukeutumisen kautta yksilö ilmoittaa muille kuu­lu­van­sa yhteisöön, vahvistaa omaa paik­kaan­sa yhteisön jäsenenä ja muodostaa tätä kautta hen­ki­lö­koh­tais­ta kult­tuu­ris­ta iden­ti­teet­ti­ään.

LUE LISÄÄ
author

Skandinaavisen vapaan seksin melanesialaiset juuret

Parisuhdetta, suku­puo­li­roo­le­ja ja sek­su­aa­li­suut­ta koskeva vapaus liitetään usein Skandinavian maihin. Esimerkiksi angloa­me­rik­ka­lai­ses­sa popu­laa­ri­kult­tuu­ris­sa estot­to­mat ja kokei­lun­ha­lui­set skan­di­naa­vit muo­dos­ta­vat oman­lai­sen­sa ste­reo­ty­pian. Aina näin ei ole ollut ja onkin kiel­tä­mät­tä erikoista, kuinka perin juurin lute­ri­lai­sis­ta poh­joi­sis­ta yhteis­kun­nis­ta on tullut suku­puo­li­li­be­ra­lis­min tyys­si­jo­ja. Syitä tälle kehi­tys­ku­lul­le on varmasti monia ja yksi kenties yllät­tä­vim­mis­tä tulee ant­ro­po­lo­gian suunnalta, 1900-luvun alun etno­gra­fi­sis­ta tut­ki­muk­sis­ta mela­ne­sia­lais­ten suku­puo­lie­lä­mäs­tä.

LUE LISÄÄ
author

Punaisia kortteja katsomoon? Väkivalta ja jalkapallofanius Britanniassa

Jalkapallohuliganismi on perin­tei­ses­ti yhdis­tet­ty brit­ti­jal­ka­pal­loon. Viime vuosina näkyvät yhtee­no­tot stadionin laidoilla ovat kuitenkin huhujen mukaan vähen­ty­neet. AntroBlogin toi­mit­ta­ja kävi tar­kas­ta­mas­sa paikan päällä, vieläkö vas­ta­puo­li kuumentaa tunteita. Jalkapallokiihkossa on paljon tart­tu­ma­pin­taa ant­ro­po­lo­gial­le. Jalkapallohuliganismin on väitetty olevan kanava työväen luokalle kapinoida sortavaa yhteis­kun­ta­jär­jes­tys­tä vastaan. Suurimmat seurat Englannissa löy­ty­vät­kin juuri perin­tei­sis­tä teol­li­suus­kau­pun­geis­ta kuten Liverpoolista ja Manchesterista. 

LUE LISÄÄ
author

Maisema, sosiaalisuus ja materiaalisuus” — Antropologipäivät 2015

Suomen Antropologisen Seuran vuo­sit­tain jär­jes­tä­mil­lä kan­sain­vä­li­sil­lä Antropologipäivillä kes­kus­tel­laan ajan­koh­tai­sis­ta ant­ro­po­lo­gi­sis­ta teemoista ja käsit­teis­tä. Tänä vuonna teemat ovat maisema, sosi­aa­li­suus ja mate­ri­aa­li­suus. Tiedämme jokainen, mihin nämä termit arki­pu­hees­sam­me viit­taa­vat. Antropologisina käsit­tei­nä ne ovat kuitenkin mer­ki­tyk­sel­tään laajempia. Miten käsit­tei­tä lähes­ty­tään yhteis­kun­ta­tie­teis­sä?

LUE LISÄÄ