author

Tragedian jälkeen: muistamisesta ja arkeen paluun vaikeudesta

Kun tragedia iskee, ihminen reagoi. Tulee tarve kokoontua, hakea lohtua ja yrittää löytää järkeä seka­sor­ron keskeltä. Syntyy spon­taa­nei­ta, epä­vi­ral­li­sia muis­to­merk­ke­jä, kun tapah­tu­ma­pai­kal­le viedään kukkia, kynt­ti­löi­tä, kuvia ja muita esineitä. Sen jälkeen tulevat viral­li­set muis­to­mer­kit, jotka ilmen­tä­vät pidem­mäl­le kehit­ty­nyt­tä tapah­tu­man käsit­te­lyn prosessia. Kumpikaan muis­ta­mi­sen työkalu ei täysin pysty kuvaamaan tai kon­kre­ti­soi­maan sitä, miten ihminen kokee mene­tyk­sen ja miten arki muuttuu tragedian seu­rauk­se­na. Tässä tekstissä pohditaan arkeen paluun haasteita ja sosi­aa­lis­ta muis­ta­mis­ta mene­tyk­sen kautta Perun sisäisen konflik­tin (1980 – 2000) ja Norjan vuoden 2011 terrori-iskun valossa.

LUE LISÄÄ
author

Yksin Pohjantähden alla

Arman Pohjantähden alla – doku­ment­ti­sar­jan tuorein jakso käsitteli van­hus­ten­hoi­toa ja vanhusten yksi­näi­syyt­tä. Vanhustenhoito on kuuma puhee­nai­he, joka nousee Suomessa otsi­koi­hin tasaisin väliajoin — yleensä epä­koh­tien, rikkeiden tai resurs­si­pu­lan takia. Yksi suu­rim­mis­ta ikään­ty­vän väestön ongel­mis­ta on kasvava yksi­näi­syys. Tutkimuksen mukaan 36 – 39% ikään­ty­neis­tä suo­ma­lai­sis­ta tuntee itsensä yksi­näi­sek­si. Kenen vastuulla on huolehtia van­huk­sis­ta, kun he eivät enää pysty huo­leh­ti­maan itsestään? Länsimaalaista indi­vi­dua­lis­mia koros­ta­vas­sa ajat­te­lus­sa yksi­lön­va­paus ajaa van­hem­mis­ta huo­leh­ti­mi­sen edelle. Yksilön tehtävä on keskittyä toteut­ta­maan omaa hen­ki­lö­koh­tais­ta polkuaan, kun van­hus­ten­hoi­to jää yhteis­kun­nan teh­tä­väk­si.

LUE LISÄÄ
author

Missä tunne, siellä usko

Uskontokriitikot esittävät, että paras tapa päästä eroon uskon­nois­ta on opettaa lapsille tie­teel­lis­tä maa­il­man­ku­vaa ja unohtaa satuilut. Vastasyntynyt on heidän mukaansa uskonn­o­ton. Jos taipumus uskon­nol­li­suu­teen laskisi suhteessa yhteis­kun­nan maal­lis­tu­mi­seen, voisi olettaa, että län­si­mais­sa uskonnot lakas­tui­si­vat itsestään. Uskonnollisten ideoiden sit­key­des­tä kertoo se, että niitä ilmenee yhteis­kun­nis­sa, joissa uskon­nol­la ei ole ollut näkyvää roolia vuo­si­kym­me­niin Jottei kes­kus­te­lu supis­tui­si mus­ta­val­koi­sek­si väit­te­lyk­si uskonnon puolesta ja vastaan, tulee uskon­nol­li­suu­den yhtei­ses­tä juu­ris­tos­ta versovia uniikkeja kas­vus­to­ja hahmottaa sel­keäm­min. Mihin, miten ja miksi uskomme? Tässä pro­jek­tis­sa ant­ro­po­lo­gian ja modernin kog­ni­tio­tut­ki­muk­sen yhteistyö on osoit­tau­tu­nut hedel­mäl­li­sek­si.

LUE LISÄÄ
author

Muu maa mustikka

Sosiaalinen media on mah­dol­lis­ta­nut eri­lais­ten sosi­aa­lis­ten suhteiden yllä­pi­tä­mi­sen ja luomisen ennen­nä­ke­mät­tö­mäl­lä tavalla. Ulkosuomalaiset ovat tart­tu­neet somen tar­joa­maan mah­dol­li­suu­teen rakentaa suo­ma­lai­sia yhteisöjä Suomen ulko­puo­lel­la. Miksi yhtei­söl­li­syys suo­ma­lais­ten kesken on niin tärkeää myös vapaa­eh­toi­ses­ti syn­nyin­maan­sa jät­tä­neil­le? Ja mitä kummaa näissä ulko­suo­ma­lais­ten ryhmissä sitten oikein pulistaan päivästä toiseen? Entä mitä tekemistä on kult­tuu­ris­ho­kil­la tämän kaiken kanssa?

LUE LISÄÄ
author

Prätkäjengin pauloissa?

Arman Alizad lyöt­täy­tyi tiistaina 19.4.2016 esi­te­tys­sä Arman Pohjantähden alla -jaksossa paha­mai­nei­se­na tun­net­tuun Cannonball -moot­to­ri­pyö­rä­ker­hoon. Arman vietti yhteensä yli puolen vuoden ajan aikaa ker­ho­lais­ten kanssa, ennen kuin sai jäsenet tottumaan läs­nä­oloon­sa. Suljetun yhteisön luot­ta­muk­sen voit­ta­mi­nen on hidas prosessi, johon usein kuuluu haasteita. Armanin kohdalla tämä tarkoitti muun muassa vessan siivousta. Initiaatio on eri­lais­ten sul­jet­tu­jen yhtei­sö­jen ryh­mäi­den­ti­tee­tin ja kes­ki­näi­sen samais­tu­mi­sen kannalta mer­kit­tä­vä siir­ty­mä­riit­ti. Siinä ulko­puo­li­ses­ta tulee sisä­pii­ri­läi­nen, henkilön sosi­aa­li­sen statuksen ja iden­ti­tee­tin muut­tues­sa. Sekä siir­ty­mä­riit­te­jä että moot­to­ri­pyö­rä­ker­ho­ja on tutkittu ant­ro­po­lo­gias­sa.

LUE LISÄÄ
author

New agen huipentuma: Mayojen maailmanloppu 2012

Vuonna 2012 kohistiin maa­il­man­lo­pus­ta. Muinaisen maya-kansan kalen­te­rin “suuri sykli” oli lop­pu­mas­sa 21.12.2012. Mitä silloin tapah­tui­si? Mayat olivat tal­len­ta­neet kivisiin monu­ment­tei­hin ja pyra­mi­dei­hin tut­ki­joi­ta ihme­tyt­tä­väl­lä tark­kuu­del­la tietoa, joka liittyi tai­vaan­kap­pa­lei­den kul­ku­ra­toi­hin ja kosmoksen ilmiöihin. Ehkä he tiesivät jotain, mistä nykyih­mi­nen on täysin tie­tä­mä­tön? Ajankohtaan liittyi maa­il­man­lo­pun lisäksi monen­lai­sia tarinoita ja teorioita. Odotettiin ihmis­kun­nan tie­toi­suu­den muutosta, Vesimiehen ajan alkua, vanhojen jumalien paluuta, jopa vii­mei­sim­mäs­tä Indiana Jones -elo­ku­vas­ta tuttujen mystisten kris­tal­li­kal­lo­jen esiin­tu­loa. Vakavasti ottaen, mistä tässä oikein oli kyse? Graduaan tekevä ant­ro­po­lo­gi vietti vuonna 2012 kolme kuukautta Meksikossa ja osal­lis­tui maya-vanhimman jär­jes­tä­mään ritu­aa­li­seen val­mis­tau­tu­mi­seen suurta aika­kau­den muutosta varten.

LUE LISÄÄ
author

Kun antropologia ja muotoilu toisensa löysivät

Muotoilu on ant­ro­po­lo­gil­le käyt­tö­kel­poi­nen metafora. Jo läh­tö­koh­tai­ses­ti siinä yhdis­ty­vät tekeminen ja ajat­te­le­mi­nen, aineel­li­suus ja mie­li­ku­vi­tus. Lainaamalla muotoilun käsit­tei­tä ant­ro­po­lo­git irtaan­tu­vat vuo­si­sa­to­ja län­si­mai­ta pii­naa­vas­ta työn­jaos­ta, jossa päässä tehty työ oli kei­no­te­koi­ses­ti pidetty erillään ruu­miil­li­ses­ta työstä. Muotoilussa nämä yhdis­ty­vät. Antropologienkaan ei tarvitse pakottaa tut­ki­muk­si­aan län­si­mai­sen tieteen loke­roi­hin, jotka erottavat toi­sis­taan tekniset asiat ja ihmisiä koskevat asiat. Tekniikka ja yhteisö kulkevat kaik­kial­la yhdessä. Muotoilua ja ant­ro­po­lo­gi­aa yhdis­tä­mäl­lä näitä tosi­asioi­ta on helpompi käsitellä.

LUE LISÄÄ
author

Kokeita juoksevilla kehoilla

Joukkueurheilu on tähän saakka vanginnut suurimman osan urheilua tutkivan ant­ro­po­lo­gian huomiosta. Pitkän matkan juoksu puo­les­taan ei ensi vil­kai­sul­la näytä ansait­se­van teo­reet­tis­ta tar­kas­te­lua, onhan se mon­o­to­nis­ta ja yksi­näis­tä puuhaa. Mutta kenties mitään toista urhei­lu­la­jia ei har­joi­te­ta yhtä kes­kit­ty­nees­ti ja uskon­non­omai­ses­ti kuin juok­se­mis­ta. Yhtäkään lajia ei samassa määrin liitetä trans­sen­dens­siin, itse­tut­kis­ke­luun ja itsen raken­ta­mi­seen. Millainen keho on juokseva keho? 

LUE LISÄÄ
author

Viinaa ja vertaistukea – katukulttuuri pitää koditonta otteessaan

Tiistaina 12.3. nähtiin toinen jakso Arman Alizadin doku­ment­ti­sar­jaa Arman Pohjantähden alla, jossa aiheena oli asunn­ot­to­muus. Arman perehtyi asunn­ot­to­mien elämään etno­gra­fi­sin ottein: haas­tat­te­le­mal­la ja viet­tä­mäl­lä aikaa tukalaan elä­män­ti­lan­tee­seen jou­tu­nei­den, yhteis­kun­nan mar­gi­naa­leis­sa elävien kodit­to­mien kanssa. VVA ry:n toi­min­nan­joh­ta­ja kertoi jaksossa, että asunnoton voi päästä kiperästä tilan­tees­taan usein uskal­tau­tu­mal­la pyytämään apua. Avuntarjoajia on — miksei apua haeta? Jaksossa vii­tat­tiin useaan otteeseen päihde- ja mie­len­ter­vey­son­gel­miin. Antropologialla on pitkät perinteet köyhyyden ja asunn­ot­to­muu­den tut­ki­muk­ses­sa, ja pintaa raa­put­ta­mal­la löytyykin lisää tilan­net­ta selit­tä­viä tekijöitä. 

LUE LISÄÄ
author

Uneen Afrikan rytmein

Räp-muusi­koi­den osal­lis­tu­mis­ta yhteis­kun­nal­li­seen debattiin Mosambikin pää­kau­pun­gis­sa Maputossa tutkinut kult­tuu­ri­tie­tei­den toh­to­rio­pis­ke­li­ja, tie­de­toi­mit­ta­ja ja kolum­nis­ti Janne Rantala kir­joit­taa kolum­nis­saan afrik­ka­lai­sen musiikin tah­ti­la­jeis­ta, ja niiden paran­ta­vas­ta voimasta hen­ki­lö­koh­tais­ten koke­muk­sien­sa pohjalta. Millainen voima musii­kil­la voikaan olla?

LUE LISÄÄ
author

Suomiko maailman paras maa olla äiti?

Pelastakaa Lapset -järjestön vuo­sit­tain jul­kai­se­man Maailman äitien tila -raportin mukaan Suomi oli vuosina 2013 ja 2014 maailman paras maa olla äiti. Yhtä ylis­tä­väs­ti ei kui­ten­kaan voi puhua suo­ma­lais­ta äitiyttä ympä­röi­väs­tä kult­tuu­ris­ta. Aihepiiriin tut­ki­muk­sen kautta pereh­ty­nyt ant­ro­po­lo­gi näkee suo­ma­lai­ses­sa äitiys­kult­tuu­ris­sa muutaman perus­teel­li­sen valuvian, joiden takia eri­tyi­ses­ti äitiyteen sopeu­tu­mi­nen voi Suomessa olla erityisen vaikeaa. Miksi ja mitkä kult­tuu­rim­me piirteet voivat olla haitaksi äitien hen­ki­sel­le hyvin­voin­nil­le?

LUE LISÄÄ
author

Minne matkaat, suomireggae?

Jukka Poika, Raappana, Nopsajalka, jne. Suomireggae on kiistatta noussut yhdeksi 2000-luvun mer­kit­tä­vim­mäk­si koti­mai­sek­si musiikki-ilmiöksi, joka on tuonut nuorison soit­to­lis­toil­le iskel­mä­musii­kil­le tyy­pil­li­siä lyyrisiä teemoja. Mistä suo­mi­reg­gae on tulossa ja mihin se on matkalla? Väitöskirjatutkimuksessaan reggae-musiik­kiin pereh­ty­nyt Tuomas Järvenpää pohtii artik­ke­lis­sa suo­ma­lai­sen reggaen kau­ko­kai­puu­ta sen kari­bia­lais­ta ja koti­mais­ta his­to­rial­lis­ta taustaa vasten. Kuinka käy val­koi­sel­ta mieheltä reggae?

LUE LISÄÄ
author

Sosiaalitieteilijät hakukoneiden takana

Suuri osa ihmisten välisten kiistojen ja väit­te­lyi­den rat­kai­sus­ta on peräisin Googlen haku­ko­nees­ta. Yhtenä maailman suu­rim­pa­na työ­nan­ta­ja­na Googlella on palk­ka­lis­toil­laan valtava määrä eri aiheisiin eri­kois­tu­nei­ta sosi­aa­li­tie­tei­li­jöi­tä, ja AntroBlogi onnistui jutut­ta­maan yhtä heistä. Ironisesti juuri Googlen hakukone vaikutti tälläkin kertaa oikean haas­ta­tel­ta­van löy­tä­mi­seen: Dan Russell on ”hakuant­ro­po­lo­gi” Googlella, missä hänen teh­tä­vä­nään on ymmärtää ihmisen ja haku­ko­neen välistä yhteyttä ja vuo­ro­vai­ku­tus­ta.

LUE LISÄÄ
author

Takaisin kotiin — Näkökulmia Nepalin maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakennukseen

Nepalin maan­jä­ris­tyk­sis­sä huhti-tou­ko­kuus­sa 2015 kuoli 8 800 ihmistä ja louk­kaan­tui 22 300. Tuhoutuneita ja vahin­goit­tu­nei­ta taloja on 750 000.
Tuhoutuneisiin koteihin liittyy paljon muistoja, jotka Nepalissa usein lin­kit­ty­vät tär­kei­siin ihmis­suh­tei­siin. Talot eivät olekaan pel­käs­tään mate­ri­aa­li­sia raken­nel­mia, sillä niiden mer­ki­tyk­set ovat tiiviisti kiinni sosi­aa­li­sis­sa suhteissa sekä kult­tuu­ri­ses­sa kon­teks­tis­sa. Voidaan myös ajatella, että talot koostuvat niissä asuvien ihmisten välisistä suhteista. Itsestään selvinä pidet­ty­jen raken­nus­ten merkitys huomataan poik­keuk­sel­li­sis­sa olo­suh­teis­sa, kuten maan­jä­ris­tyk­sen jälkeen.

LUE LISÄÄ
author

Biseksuaalisuuden monet merkitykset

2010-luvulla bisek­su­aa­li­suu­del­la on monen­lai­sia mer­ki­tyk­siä. Sen sek­su­aa­li­po­liit­ti­nen merkitys on vähen­ty­nyt, ja viih­teel­li­nen merkitys kasvanut. Biseksuaalisuus on ilmiö, jonka avulla voi hou­ku­tel­la erilaisia yleisöjä eri­lais­ten media­si­säl­tö­jen pariin. Samalla bisek­su­aa­li­suus on termi, jota käytetään sek­su­aa­li­sen iden­ti­tee­tin mää­rit­te­lyyn.

LUE LISÄÄ
author

Rajanvetoa – seksuaalisesta häirinnästä Suomessa

Naisiin koh­dis­tu­va sek­su­aa­li­nen häirintä on viime aikoina herät­tä­nyt kes­kus­te­lua mediassa. Ilmiö on noussut esiin ilta­päi­vä­leh­tien lööpeissä sekä sosi­aa­li­sen median kes­kus­te­luis­sa kuten #Lääppijä – kam­pan­jas­sa, jossa suo­ma­lai­set jakoivat koke­muk­si­aan sek­su­aa­li­ses­ta häi­rin­näs­tä. Seksuaalinen häirintä ei ole ilmiönä uusi, mutta siihen on alettu puuttua etenkin jul­ki­suu­des­sa entistä enemmän.

LUE LISÄÄ
author

”Se ei ollut pelkkää tutkimusta, se oli elämää” – Marja-Liisa Swantz, uraauurtava elävän tiedon etsijä

Helmikuussa sain kunnian haas­ta­tel­la suo­ma­lai­sen ant­ro­po­lo­gian ja kehi­tys­tut­ki­muk­sen pioneeria, pro­fes­so­ri Marja-Liisa Swantzia tämän 90-vuo­tis­päi­vän johdosta. Professori Swantz on pitkälti Tansaniaan sijoit­tu­neen uransa aikana ehtinyt tehdä laaja-alaista kult­tuu­ris­ta ja kehi­tys­tut­ki­mus­ta, ja johtaa esi­mer­kik­si Suomen ensim­mäis­tä kehi­tys­tut­ki­mus­pro­jek­tia. Hän on hoitanut sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian virkoja Helsingin yli­opis­tos­sa, tullut nimi­te­tyk­si Helsingin yli­opis­ton kehi­tys­maa­tut­ki­muk­sen laitoksen ensim­mäi­sek­si joh­ta­jak­si, ja vai­kut­ta­nut myös yli­opis­tois­sa Suomen ulko­puo­lel­la.

LUE LISÄÄ
author

Boksilla rakennetaan vahvoja naisia

Vahvuus on sek­si­käs­tä! Vahva on uusi laiha! Nämä isku­lauseet ovat tulleet tutuiksi viime vuosina sosi­aa­li­ses­sa mediassa, mai­non­nas­sa ja naisten kehoihin liit­ty­väs­sä uuti­soin­nis­sa. Keho saa mer­ki­tyk­sen­sä sitä ympä­röi­väs­tä kult­tuu­ris­ta, ja vartaloa muokataan kul­loin­kin vallalla olevien usko­mus­ten, kau­neus­kä­si­tys­ten ja niihin liit­ty­vien tek­nii­koi­den ja har­joit­tei­den kautta. Keho näin ollen myös heijastaa ja kantaa sym­bo­li­sia mer­ki­tyk­siä yhteis­kun­nan arvoihin liittyen.

LUE LISÄÄ
author

Saamelaisuudesta, identiteetistä ja vähemmistöjen oikeuksista

Alkuperäiskansojen ja vähem­mis­tö­jen kieliä, kult­tuu­re­ja, asemaa ja oikeuksia on ant­ro­po­lo­gias­sa tutkittu ympäri maailman jo yli vuo­si­sa­dan ajan. Suomessa suureksi ja vaikeaksi kysy­myk­sek­si on muo­dos­tu­nut oikeus mää­ri­tel­lä, mitä ‘saa­me­lai­suus’ on ja merkitsee. Antropologisesta näkö­kul­mas­ta tärkeää on tar­kas­tel­la myös vähem­mis­tö – enemmistö -asetelmaa ja siihen liittyviä moni­nai­sia jän­nit­tei­tä, jotka ovat avai­na­se­mas­sa ympä­ris­tö­pää­tök­sen­teos­sa ja vähem­mis­tö­jen oikeuk­sien toteu­tu­mi­ses­sa.

LUE LISÄÄ
author

Amerikka vs Afrikka?

Amerikkalainen kulttuuri luo­kit­te­lee sekä afroa­me­rik­ka­lai­set että Yhdysvaltoihin muut­ta­neet afrik­ka­lai­set siir­to­lai­set samaan rotuun kuu­lu­vik­si. Tämä pätee yhtä­lail­la val­ta­väes­tön käsi­tyk­siin heistä kuin myös maan viral­li­siin väes­tön­las­ken­toi­hin, joissa molempia ryhmiä varten on olemassa yksi kategoria: ”mustat”. Luokitus pitää sisällään valtaisan sosi­aa­li­sen, kult­tuu­ri­sen ja kie­lel­li­sen kirjon eikä olekaan yllät­tä­vää, että siihen kuuluvat eivät yleensä itse koe muo­dos­ta­van­sa yhtä ”mustaa yhteisöä”. Jaettu afrik­ka­lai­nen alkuperä kuitenkin mah­dol­lis­taa ajatuksen yhte­näi­syy­des­tä, kun taas erilaiset his­to­rial­li­set koke­muk­set tuntuvat vievän ryhmiä erilleen.

LUE LISÄÄ