author

Sosiaalitieteilijät hakukoneiden takana

Suuri osa ihmisten välisten kiistojen ja väit­te­lyi­den rat­kai­sus­ta on peräisin Googlen haku­ko­nees­ta. Yhtenä maailman suu­rim­pa­na työ­nan­ta­ja­na Googlella on palk­ka­lis­toil­laan valtava määrä eri aiheisiin eri­kois­tu­nei­ta sosi­aa­li­tie­tei­li­jöi­tä, ja AntroBlogi onnistui jutut­ta­maan yhtä heistä. Ironisesti juuri Googlen hakukone vaikutti tälläkin kertaa oikean haas­ta­tel­ta­van löy­tä­mi­seen: Dan Russell on ”hakuant­ro­po­lo­gi” Googlella, missä hänen teh­tä­vä­nään on ymmärtää ihmisen ja haku­ko­neen välistä yhteyttä ja vuo­ro­vai­ku­tus­ta.

LUE LISÄÄ
author

Takaisin kotiin — Näkökulmia Nepalin maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakennukseen

Nepalin maan­jä­ris­tyk­sis­sä huhti-tou­ko­kuus­sa 2015 kuoli 8 800 ihmistä ja louk­kaan­tui 22 300. Tuhoutuneita ja vahin­goit­tu­nei­ta taloja on 750 000.
Tuhoutuneisiin koteihin liittyy paljon muistoja, jotka Nepalissa usein lin­kit­ty­vät tär­kei­siin ihmis­suh­tei­siin. Talot eivät olekaan pel­käs­tään mate­ri­aa­li­sia raken­nel­mia, sillä niiden mer­ki­tyk­set ovat tiiviisti kiinni sosi­aa­li­sis­sa suhteissa sekä kult­tuu­ri­ses­sa kon­teks­tis­sa. Voidaan myös ajatella, että talot koostuvat niissä asuvien ihmisten välisistä suhteista. Itsestään selvinä pidet­ty­jen raken­nus­ten merkitys huomataan poik­keuk­sel­li­sis­sa olo­suh­teis­sa, kuten maan­jä­ris­tyk­sen jälkeen.

LUE LISÄÄ
author

Biseksuaalisuuden monet merkitykset

2010-luvulla bisek­su­aa­li­suu­del­la on monen­lai­sia mer­ki­tyk­siä. Sen sek­su­aa­li­po­liit­ti­nen merkitys on vähen­ty­nyt, ja viih­teel­li­nen merkitys kasvanut. Biseksuaalisuus on ilmiö, jonka avulla voi hou­ku­tel­la erilaisia yleisöjä eri­lais­ten media­si­säl­tö­jen pariin. Samalla bisek­su­aa­li­suus on termi, jota käytetään sek­su­aa­li­sen iden­ti­tee­tin mää­rit­te­lyyn.

LUE LISÄÄ
author

Rajanvetoa – seksuaalisesta häirinnästä Suomessa

Naisiin koh­dis­tu­va sek­su­aa­li­nen häirintä on viime aikoina herät­tä­nyt kes­kus­te­lua mediassa. Ilmiö on noussut esiin ilta­päi­vä­leh­tien lööpeissä sekä sosi­aa­li­sen median kes­kus­te­luis­sa kuten #Lääppijä – kam­pan­jas­sa, jossa suo­ma­lai­set jakoivat koke­muk­si­aan sek­su­aa­li­ses­ta häi­rin­näs­tä. Seksuaalinen häirintä ei ole ilmiönä uusi, mutta siihen on alettu puuttua etenkin jul­ki­suu­des­sa entistä enemmän.

LUE LISÄÄ
author

”Se ei ollut pelkkää tutkimusta, se oli elämää” – Marja-Liisa Swantz, uraauurtava elävän tiedon etsijä

Helmikuussa sain kunnian haas­ta­tel­la suo­ma­lai­sen ant­ro­po­lo­gian ja kehi­tys­tut­ki­muk­sen pioneeria, pro­fes­so­ri Marja-Liisa Swantzia tämän 90-vuo­tis­päi­vän johdosta. Professori Swantz on pitkälti Tansaniaan sijoit­tu­neen uransa aikana ehtinyt tehdä laaja-alaista kult­tuu­ris­ta ja kehi­tys­tut­ki­mus­ta, ja johtaa esi­mer­kik­si Suomen ensim­mäis­tä kehi­tys­tut­ki­mus­pro­jek­tia. Hän on hoitanut sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian virkoja Helsingin yli­opis­tos­sa, tullut nimi­te­tyk­si Helsingin yli­opis­ton kehi­tys­maa­tut­ki­muk­sen laitoksen ensim­mäi­sek­si joh­ta­jak­si, ja vai­kut­ta­nut myös yli­opis­tois­sa Suomen ulko­puo­lel­la.

LUE LISÄÄ
author

Boksilla rakennetaan vahvoja naisia

Vahvuus on sek­si­käs­tä! Vahva on uusi laiha! Nämä isku­lauseet ovat tulleet tutuiksi viime vuosina sosi­aa­li­ses­sa mediassa, mai­non­nas­sa ja naisten kehoihin liit­ty­väs­sä uuti­soin­nis­sa. Keho saa mer­ki­tyk­sen­sä sitä ympä­röi­väs­tä kult­tuu­ris­ta, ja vartaloa muokataan kul­loin­kin vallalla olevien usko­mus­ten, kau­neus­kä­si­tys­ten ja niihin liit­ty­vien tek­nii­koi­den ja har­joit­tei­den kautta. Keho näin ollen myös heijastaa ja kantaa sym­bo­li­sia mer­ki­tyk­siä yhteis­kun­nan arvoihin liittyen.

LUE LISÄÄ
author

Saamelaisuudesta, identiteetistä ja vähemmistöjen oikeuksista

Alkuperäiskansojen ja vähem­mis­tö­jen kieliä, kult­tuu­re­ja, asemaa ja oikeuksia on ant­ro­po­lo­gias­sa tutkittu ympäri maailman jo yli vuo­si­sa­dan ajan. Suomessa suureksi ja vaikeaksi kysy­myk­sek­si on muo­dos­tu­nut oikeus mää­ri­tel­lä, mitä ‘saa­me­lai­suus’ on ja merkitsee. Antropologisesta näkö­kul­mas­ta tärkeää on tar­kas­tel­la myös vähem­mis­tö – enemmistö -asetelmaa ja siihen liittyviä moni­nai­sia jän­nit­tei­tä, jotka ovat avai­na­se­mas­sa ympä­ris­tö­pää­tök­sen­teos­sa ja vähem­mis­tö­jen oikeuk­sien toteu­tu­mi­ses­sa.

LUE LISÄÄ
author

Amerikka vs Afrikka?

Amerikkalainen kulttuuri luo­kit­te­lee sekä afroa­me­rik­ka­lai­set että Yhdysvaltoihin muut­ta­neet afrik­ka­lai­set siir­to­lai­set samaan rotuun kuu­lu­vik­si. Tämä pätee yhtä­lail­la val­ta­väes­tön käsi­tyk­siin heistä kuin myös maan viral­li­siin väes­tön­las­ken­toi­hin, joissa molempia ryhmiä varten on olemassa yksi kategoria: ”mustat”. Luokitus pitää sisällään valtaisan sosi­aa­li­sen, kult­tuu­ri­sen ja kie­lel­li­sen kirjon eikä olekaan yllät­tä­vää, että siihen kuuluvat eivät yleensä itse koe muo­dos­ta­van­sa yhtä ”mustaa yhteisöä”. Jaettu afrik­ka­lai­nen alkuperä kuitenkin mah­dol­lis­taa ajatuksen yhte­näi­syy­des­tä, kun taas erilaiset his­to­rial­li­set koke­muk­set tuntuvat vievän ryhmiä erilleen.

LUE LISÄÄ
author

Journalismia antropologisten linssien läpi katsottuna

AntroBlogin työ­elä­mä­toi­mi­tus haas­tat­te­li kahta jour­na­lis­min ammat­ti­lais­ta, Helsingin Sanomien ulko­maan­toi­mit­ta­ja Jukka Huuskoa sekä toi­mit­ta­ja ja tie­to­kir­jai­li­ja Johanna Pohjolaa. Taustaltaan he ovat molemmat ant­ro­po­lo­gian mais­te­rei­ta Helsingin yli­opis­tos­ta. Huusko ja Pohjola kertovat mistä kiin­nos­tus jour­na­lis­mia kohtaan alkoi ja miten he kokevat ant­ro­po­lo­gin taustan vai­kut­ta­van työhönsä.

LUE LISÄÄ
author

Muuttajia vai muuttujia? – muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta antropologin silmin

Maahanmuutto on tällä hetkellä kiistatta puhutuin aihe suo­ma­lai­ses­sa mediassa. Aiheen ympärillä käytävää kan­sa­lais­kes­kus­te­lua voi kuvata vähintään vilk­kaak­si, tai pikem­min­kin kiih­keäk­si. Uutisointia ja kes­kus­te­lua kuitenkin vaivaa usein pin­nal­li­suus ja yksi­puo­li­nen näkökulma maa­han­muut­ta­jis­ta ja muut­to­liik­kees­tä. Muuttoliike oli ehtinyt kiin­nos­taa minua jo pidemmän aikaa, kun monien vaiheiden jälkeen päädyin syksyllä 2014 tekemään gra­du­kent­tä­työ­tä­ni Meksikoon, Oaxacan osa­val­tioon. Tutkimukseni pohjalta väitän, että muut­to­liik­keen ymmär­tä­mi­ses­sä avai­na­se­mas­sa ovat yhteisön sisäiset suhteet.

LUE LISÄÄ
author

Why so hateful?” Väkivalta verkossa

Vihapuhe ja muu väki­val­tai­nen käyt­täy­ty­mi­nen oli vuonna 2015 eri­tyi­ses­ti median huomion kohteena, sillä se on ollut esillä aiempaa näky­väm­min ja voi­mak­kaam­min muun muassa pako­lais­krii­sin ja talous­krii­sin vuoksi. Vihapuhetta on ollut vaikea kitkeä, sillä verkossa leviää myös paljon val­heel­lis­ta ja vää­ris­tel­tyä tietoa, jolloin lukijan voi olla vaikea hahmottaa mikä on oikeasti totta. Monimutkaisemmaksi tilanteen on tehnyt poliit­tis­ten toi­mi­joi­den har­joit­ta­ma rasis­ti­nen vihapuhe, joka on voinut näyt­täy­tyä kan­sa­lai­sil­le esi­mer­kil­li­se­nä tapana kes­kus­tel­la muun muassa maa­han­muu­tos­ta.

LUE LISÄÄ
author

Koditon vieraalla maalla

Perinteisesti asunn­ot­to­muus on ollut ilmiö, jonka ympärille on kiertynyt koko­nai­nen sosi­aa­lis­ten ongelmien kirjo ja joka on koh­dis­tu­nut etenkin päihde- ja mie­len­ter­vey­son­gel­mai­siin kan­ta­suo­ma­lai­siin miehiin. Suomen moni­kult­tuu­ris­tu­mi­sen myötä asunn­ot­to­muus on kuitenkin saanut uusia puolia sekä piirteitä ja se koskettaa yhä useammin maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia.

LUE LISÄÄ
author

Kehitysapukameleontin jalanjäljillä — pohdintaa kehitysajattelusta

Kulloinenkin kan­sal­li­nen ja kan­sain­vä­li­nen ilmapiiri vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, mitkä teemat kehi­tys­po­li­tii­kas­sa nousevat esille. Tämä vaikuttaa puo­les­taan siihen, mil­lai­seen toi­min­taan rahaa suun­na­taan ja kenelle sitä kana­voi­daan. Vuosi 2015 jää mah­dol­li­ses­ti his­to­ri­aan vuotena, jolloin Suomen kehi­tys­po­li­tiik­ka muutti mer­kit­tä­väs­ti suun­taan­sa. Hallitus leikkasi var­si­nai­sen kehi­ty­syh­teis­työn mää­rä­ra­hois­ta 330 miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöjen kehi­ty­syh­teis­työ­hön tar­koi­te­tus­ta rahoi­tuk­ses­ta lei­kat­tiin 43 % samalla kun yri­tyk­sil­le ris­ki­ra­hoi­tus­ta tarjoavan suo­ma­lai­sen kehi­tys­ra­hoi­tus­yh­tiö Finnfundin toimintaa pää­omi­tet­tiin 130 mil­joo­nal­la eurolla. 

LUE LISÄÄ
author

Kuluttajien kentällä: antropologia yritysmaailmassa

Maailmalla on havait­ta­vis­sa kiin­nos­ta­va trendi: yhä useammat yritykset kon­sul­toi­vat ja palk­kaa­vat rivei­hin­sä ant­ro­po­lo­ge­ja. Sellaiset maa­il­man­laa­jui­set toimijat kuten Google, Samsung, Lego, IBM, Intel, Adidas, Carlsberg, General Motors ja Pfizer ovat kaikki tur­vau­tu­neet ant­ro­po­lo­gien apuun niin kulut­ta­ja­tut­ki­muk­ses­sa kuin tuo­te­ke­hit­te­lys­sä. Trendi on huomioitu tie­tee­na­lan sisällä ja se on herät­tä­nyt posi­tii­vi­sen huomion lisäksi myös tieteen etiikkaan liittyvää kes­kus­te­lua.

LUE LISÄÄ
author

Etnografiaa konsulttifirmassa

AntroBlogin toimitus haas­tat­te­li kon­sult­ti­fir­ma Gemicissä ja pal­ve­lu­muo­toi­lu­toi­mis­to Palmu Inc.:ssa etno­gra­fi­na toi­mi­nut­ta Riikka Schenkia. Helsingin Yliopistosta val­mis­tu­nut ant­ro­po­lo­gi suoritti opin­toi­hin kuuluvan kent­tä­työn Intiassa Dehra Dun -nimisessä kau­pun­gis­sa, jossa hän tutki intia­lai­sia avioi­tu­mis­käy­tän­tö­jä ja Bollywood-elokuvia. Osana opis­ke­lu­jaan Schenk toimi har­joit­te­li­ja­na aja­tus­hau­to­mo Demos Helsingissä ja työs­ken­te­li opiskelun ohessa puoli vuotta etno­gra­fi­na kon­sult­ti­fir­ma Gemicissä.

LUE LISÄÄ
author

Anonymous – verkon veijarit

Heinäkuun 15. päivä 1927 Wienissä Elias Canetti osal­lis­tui suur­mie­le­no­soi­tuk­seen, joka muuttui veri­löy­lyk­si. Tämä heinäkuun kapinaksi kutsuttu tapaus teki suuren vai­ku­tuk­sen Canettiin, ja sai hänet tutkimaan väki­jouk­ko­jen toimintaa seuraavat 33 vuotta. Yhdeksänkymmentä vuotta myöhemmin, väki­jou­kot kiehtovat meitä edelleen. Esimerkiksi Occupy-liike tai ara­bi­ke­vät ovat nykyajan esi­merk­ke­jä jouk­ko­voi­man roolista poli­tii­kas­sa. Wienin kapinan ajoista jotain kuitenkin on muuttunut: osa massojen toi­min­nas­ta on siirtynyt verkkoon.

LUE LISÄÄ
author

Saavatko vain hindut joogata?

Joogaa on sanottu ”Intian lahjaksi maa­il­mal­le”. Sen muut­tu­mi­nen glo­baa­lik­si hyvin­voin­tit­ren­dik­si on kuitenkin herät­tä­nyt kes­kus­te­lua siitä, kenelle jooga oikeas­taan kuuluu. Onko län­si­maa­lais­ten joo­ga­har­ras­tuk­ses­sa kyse kult­tuu­ri­ses­ta hal­tuu­no­tos­ta, ja jos niin, mitä eettisiä ongelmia tähän liittyy? 

LUE LISÄÄ
author

Kumman jäljillä

Muutama vuosi sitten minulle alkoi virrata kirjeitä, joissa ihmiset kertoivat heille sat­tu­neis­ta oudoista koke­muk­sis­ta. Tutkimushankkeestamme ‘Mieli ja toinen’ oli julkaistu ilta­päi­vä­leh­dis­tös­sä jokunen uutinen, mikä oli saanut ihmiset ottamaan yhteyttä. Kirjeitä kertyi lopulta yli sadalta kir­joit­ta­jal­ta. Niissä ker­rot­tiin oudoista ja häm­men­tä­vis­tä koke­muk­sis­ta. Jotkut kir­joit­ta­jat olivat kokeneet tele­paat­ti­sia elämyksiä, toiset saaneet mah­dol­li­ses­ti merkkejä vai­na­jil­ta tai kuulleet tai nähneet jotain sellaista, mitä muut eivät olleet todis­ta­mas­sa oikeaksi. Tällaisista koke­muk­sis­ta käytetään yleisesti nimitystä yli­luon­nol­li­nen tai para­nor­maa­li. Mistä kirjeissä saattaa olla kyse?

LUE LISÄÄ
author

Metallimusiikki ja natsit – politiikkaa, karnevaalia ja elämän merkityksen etsintää

Black metal on musiik­ki­tyy­li, jolla on ollut 1990-luvulta alkaen kan­sal­lis­so­sia­lis­ti­nen siipensä. Se on yhdis­tet­ty myös ajan­koh­tai­seen äärioi­keis­to­lai­seen lii­keh­din­tään. Kulttuuri-ilmiönä se on kuitenkin tätä vanhempi ja moni­tul­kin­tai­sem­pi. Black metal on metal­li­musii­kin alagenre, joka sai alkunsa 1980-luvulla osana metal­li­musii­kin yleistä kehitystä kohti entistä äärim­mäi­sem­piä ja pro­vo­soi­vam­pia ilmai­su­muo­to­ja. Aluksi black metalissa käsi­tel­tiin sata­nis­min ja okkul­tis­min kaltaisia teemoja.

LUE LISÄÄ
author

Täystyrmäys kohtalolle — miten yksi hetki voi muuttaa nuoren elämän?

Nuorisoväkivallasta ja nuo­ri­so­jen­gi-ilmiön ran­tau­tu­mi­ses­ta Suomeen on kes­kus­tel­tu muutamien viime vuosien aikana. Toisaalta nuoriso on riehunut aina: revii­reis­tä on taisteltu, tylsyyttä on purettu nyrkein ja tut­ki­muk­sia­kin on tehty esi­mer­kik­si Helsingin nuo­ri­so­jen­geis­tä. Millaiset tapah­tu­mat voivat muuttaa nuoren elämän suunnan?

LUE LISÄÄ