author

Luonnosta kulttuuriin, laji kerrallaan – eläinmaailman antropologiaa

Rajat ihmisen ja ei-ihmisen välillä ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti varsin hatarat. Viime aikoina tähän on kiin­ni­tet­ty huomiota myös huma­nis­ti­sem­min suun­tau­tu­neis­sa tieteissä, ja ant­ro­po­lo­gian eri suun­tauk­set bio­lo­gi­sen ant­ro­po­lo­gian lisäksi ovat koh­dis­ta­neet uuden­lais­ta katsetta klassisen luonnon ja kult­tuu­rin kah­tia­jaon välissä vipel­tä­viin olen­toi­hin ja niiden välisten moni­mut­kais­ten suhteiden ver­kos­toi­hin.

LUE LISÄÄ
author

Valkoisten antropologien parhaat kirjat — jotka jo tunnetkin

Haluamme jakaa luki­joil­lem­me kan­sain­vä­li­sen sisar­jul­kai­sum­me Allegralaboratory.netin koostaman listan ant­ro­po­lo­gi­sia teoksia, jotka ovat eniten vai­kut­ta­neet huma­nis­ti­siin ja yhteis­kun­ta­tie­teel­li­siin kes­kus­te­lui­hin ja län­si­mai­seen ajat­te­luun. Tämä kir­jal­li­suus on tie­tee­na­lam­me ytimessä. Se edustaa tut­ki­muk­sel­lis­ta pohjaa, jolle myös AntroBlogin toiminta perustuu. Listan sisäl­lös­sä oli yllä­tyk­siä, joita tässä artik­ke­lis­sa ana­ly­soim­me.

LUE LISÄÄ
author

Nykyisempi aikamme

Teatterisalista poistuu hyvän­tuu­li­nen katsoja ja tyy­ty­mä­tön Helsingin Sanomien ammat­ti­krii­tik­ko. Miksi esittävä taide on niin haastava tai­teen­la­ji ja esityksen epä­on­nis­tu­mi­nen niin katkeraa kalkkia? Miksi Nykyisemmän ajan ensi-illan jälkeen teat­te­ris­ta lähti tyy­ty­väi­nen ant­ro­po­lo­gi? Se miten kri­ti­soim­me esityksiä kertoo paljon siitä, mikä merkitys teat­te­ril­la yhteis­kun­nal­li­ses­ti ja hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti on.

LUE LISÄÄ
author

Tom of Finland the Movie – kruunaako sodan perintö suomalaisen homon?

Tom of Finland -elokuva herättää kes­kus­te­lua myös Suomen ulko­puo­lel­la. Miltä elokuva ja sen vas­taan­ot­to näyttävät Ruotsista käsin? Ruotsalainen homomedia haluaa olla näkyvästi osal­li­se­na elokuvan keskeisen homo­hah­mon ”tuot­ta­ja­na”, Touko Laaksosen taiteen suo­je­li­ja­na ja tun­ne­tuk­si tekijänä. Sodan ja homo­fo­bian koros­ta­mi­nen Laaksosen taiteen ja elokuvan kehyksenä on kiin­nos­ta­vaa.

LUE LISÄÄ
author

Huora, äiti vai kansalainen?

Voidaanko sek­si­työs­tä tehdä maa­il­man­laa­jui­sia yleis­tyk­siä? Miten sitä koskevat lait mää­ri­tel­lään ja voidaanko niistä tehdä yleis­maa­il­mal­li­sia? Kun asian­tun­ti­jat, akti­vis­tit, polii­ti­kot ja ihmi­soi­keus­jär­jes­töt kes­kus­te­le­vat ja päättävät sek­si­työ­tä kos­ke­vis­ta laeista, on sek­si­työn­te­ki­jöi­den oma ääni usein kateissa. Silti mää­ri­tel­mäl­lä siitä, kuka on sek­si­kau­pan uhri ja kuka omaeh­toi­nen sek­si­työ­läi­nen, on kau­as­kan­toi­set seu­rauk­set sek­si­työn­te­ki­jöi­den oikeuk­siin.

LUE LISÄÄ
author

Totuuden jälkeen

Tässä podcas­tis­sa ant­ro­po­lo­gi Harri Englund vertailee kir­jai­li­ja Jari Tervon suo­ra­pu­hei­sia totuuksia Radio Suomen Kansanradio –ohjelman kes­kus­te­lui­hin. Totuudenpuhujia riittää myös totuu­den­jäl­kei­ses­sä maa­il­mas­sa. Kuinka totuuk­siin päädytään esi­mer­kik­si suo­ma­lai­ses­sa maa­han­muut­to­kes­kus­te­lus­sa?

LUE LISÄÄ
author

Ihmisyyden juurilla

Mitä viitteitä ihmisen ja apinan yhtei­ses­tä men­nei­syy­des­tä voimme löytää? Olemmeko uniikkeja ritu­aa­leis­sam­me, käyt­täy­ty­mis­mal­leis­sam­me ja kom­mu­ni­kaa­tio­ta­vois­sam­me? Näitä ja muita ihmisten juuriin pureu­tu­via kysy­myk­siä tutkii evo­luu­tio­ant­ro­po­lo­gia.

LUE LISÄÄ
author

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri

Viimeisten viikkojen aikana monien huomio on kiin­nit­ty­nyt Helsingin kes­kus­tas­sa 10. hel­mi­kuu­ta alkaen mieltään osoit­ta­nei­siin Irakista ja Afganistanista saa­pu­nei­siin tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin. Jatkuuko mie­le­no­soi­tus vielä pitkään vai vas­ta­taan­ko tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vaa­ti­muk­siin? Mitä sanot­ta­vaa ant­ro­po­lo­gial­la on pro­tes­ti­lei­ris­tä ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den tilan­tees­ta?

LUE LISÄÄ
author

Lisää antropologiaa!

Hiihtolomaviikko osoit­tau­tui ant­ro­po­lo­gi­sek­si ilot­te­luk­si: tie­tee­na­la on nouse­mas­sa uudella tavalla suuren yleisön tie­toi­suu­teen. Keskustelua siivitti Suomen Kuvalehden artikkeli, jossa käsi­tel­tiin ant­ro­po­lo­gian ‘hyö­dyl­li­syyt­tä’ sekä työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia. On eris­kum­mal­lis­ta, että kes­kus­te­lu kou­lu­tusa­lo­jen ‘hyö­dyl­li­syy­des­tä’ käy jälleen niin vilkkaana, kun kou­lu­tuk­sen sovel­tu­vuus työ­teh­tä­viin on usein pitkälti mie­li­ku­va­ky­sy­mys.

LUE LISÄÄ
author

Mitä yhteistä on Ikealla, yliopistolla ja Nissanilla?

Suomen Kuvalehti noteerasi taannoin ant­ro­po­lo­gian, kysee­na­lais­taen tämän kal­tais­ten tie­tee­na­lo­jen hyö­dyl­li­syy­den. Mitä ant­ro­po­lo­git osaavat, ja miksi ant­ro­po­lo­gi­nen tie­to­tai­to on mer­ki­tyk­sel­lis­tä ja työelämän kannalta hyö­dyl­lis­tä? Mitä tar­koi­te­taan ‘oman alan’ töillä? Ja työl­lis­ty­vät­kö ant­ro­po­lo­git ‘omalle alalle’? Soveltavan ant­ro­po­lo­gian verkosto aikoo vastata näihin kysy­myk­siin.

LUE LISÄÄ
author

Tutkija tuli kahville

Ensimmäinen todella laajalle levinnyt jul­kai­sum­me koski suo­ma­lai­sil­le hyvin tuttua arkista tapaa. Miksi se levisi niin hyvin? Kiinnostaako ihmisiä kaikkein eniten lukea itselleen tutuista asioista? Me ant­ro­po­lo­git tiedämme, että tie­tee­na­lam­me kieh­to­vuus piilee sen kyvyssä tarjota näköaloja yhtä aikaa tuttuun ja tun­te­mat­to­maan, omaan ja vie­raa­seen.

LUE LISÄÄ
author

Syntynyt lapsettomaksi

Vaikka perheen ja uran yhdis­tä­mi­ses­tä ollaan puhuttu vuo­si­kym­me­niä, yhteis­kun­nas­sam­me vallitsee edelleen tuo­mit­se­via ste­reo­ty­pioi­ta vapaa­eh­toi­ses­ti lap­set­to­muu­den valit­se­vis­ta naisista. Onko lap­set­to­muus arvo- tai elä­män­ta­pa­va­lin­ta lai­sin­kaan? Missä määrin lap­set­to­muus voidaan nähdä itsestään selvänä ‘suun­tau­tu­mi­se­na’?

LUE LISÄÄ
author

Oliko Elvis ‘intiaani’?

Eikö Elvis Presley näytäkin hieman inti­aa­nil­ta, varsinkin kuu­lui­sis­sa esiin­ty­mi­sa­suis­saan? Hänen suo­nis­saan todella virtasi Amerikan alku­pe­räis­väes­tö­jen veri, josta Elvis oli ylpeä. Aiheesta on tekeillä tie­to­kir­ja Elvis Presley – His Native American Roots and Heritage. Teoksessa hän on jäävuoren huippu kult­tuu­ris­ta, rodul­lis­ta ja his­to­rial­lis­ta kehitystä, jonka yksi kul­mi­naa­tio hän oli. 

LUE LISÄÄ
author

Maailman synty

Myytti on kertomus ihmis­kun­nan alkuai­ko­jen tapah­tu­mis­ta, joissa juma­lo­len­to­jen teot nähdään esikuvina ja esi­merk­kei­nä siitä, miten elämä tulee järjestää. Kansalliseepoksemme, suo­ma­lai­sen luo­mis­myy­tin tarinan kertovan Kalevalan päivää vietetään vuo­sit­tain 28. hel­mi­kuu­ta. Mitä luo­mis­myy­tit ovat, ja kuinka erikoinen Kalevala niiden joukossa on?

LUE LISÄÄ
author

Vallankumous syntyy vitsailemalla

Millaista on suo­ma­lai­nen stand-up -komedia? Usein sen oletetaan olevan tylsää naaman vääntelyä tai sek­sis­tis­tä ja rasis­tis­ta yleis­tä­mis­tä. Huumori on vaikea laji, ja joskus nau­rat­ta­mi­seen pyritään hel­poim­man kautta. Komiikka voi kuitenkin myös ottaa kantaa: se voi paljastaa ja kri­ti­soi­da val­ta­ra­ken­tei­ta. Miten komiikan suhdetta valtaan voidaan tar­kas­tel­la? Miten valta rakentuu stand-up tilan­tees­sa, ja miten vitsi hei­jas­te­lee valta-asetelmia?

LUE LISÄÄ
author

Kohtaamisen arvo kulttuurivaihdossa

Sanotaan, että kult­tuu­ri­nen kuilu Suomen ja Venäjän välillä on yksi maailman suurimpia. Tämä näkyy esi­mer­kik­si kie­li­muu­ri­na, lain­sää­dön­nös­sä, elin­ta­sos­sa ja ennak­ko­luu­lois­sa. Venäjä ja venä­läi­nen kulttuuri on kes­ki­mää­rin suo­ma­lai­sil­le hyvin vierasta. Juuri tämän takia Suomen ja Venäjän välisillä hank­keil­la on suuri painoarvo. Kulttuurivaihdossa vieras kulttuuri tulee lähelle esi­mer­kik­si taiteen kautta, tehdä ennestään tun­te­ma­ton­ta tutuksi. Kulttuurivaihto on myös tärkeä osa kan­sain­vä­lis­tä poli­tiik­kaa.

LUE LISÄÄ
author

Ihmiskunnan historia — taistelua nälkää vastaan?

Kulttuurimaterialismissa eli­nym­pä­ris­töä ja tek­no­lo­gi­aa pidetään kult­tuu­rin suunnan mää­rit­tä­ji­nä. Oletuksena on, että ihmiset pyrkivät mak­si­moi­maan ravinnon ja eläin­pro­teii­nien riittävän määrän anne­tuis­sa olo­suh­teis­sa. Tässä ajat­te­lus­sa myös esi­mer­kik­si uskon­nol­li­set ruo­ka­ta­but voidaan selittää eko­lo­gi­sil­la teki­jöil­lä. Marvin Harrisin mukaan kult­tuu­reil­la on taipumus asettaa yli­luon­nol­li­sia kieltoja jonkin eläimen lihan käytölle silloin, kun sen yhtei­söl­le tuottama hyöty ver­rat­tu­na kuluihin vähenee. 

LUE LISÄÄ
author

Pakolaisia vastassa

Erilaisuus ja muutoksen tila ovat tuttuja ja ”helppoja” kes­kus­te­luai­hei­ta ant­ro­po­lo­geil­le. Paljon kes­kus­te­lua herät­tä­viä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta ja pako­lai­sia on tar­kas­tel­tu monelta näkö­kan­nal­ta, mutta tämä työ­elä­mä­toi­mi­tuk­sem­me juttu kohdistaa linssinsä aiheen viereen — tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den ja pako­lais­ten kanssa työs­ken­te­le­viin ihmisiin.

LUE LISÄÄ
author

Alkuperäiskansoista uhkaa tulla jälkiteollisen ajan uhri

Yhteiskuntatasolla tek­no­lo­gi­ses­sa kehi­tyk­ses­sä ei ole kyse vain tek­ni­sis­tä sovel­luk­sis­ta, vaan ennen kaikkea pro­ses­seis­ta, jotka noita hyö­dyk­kei­tä tuottavat. Prosessit saavat muotonsa ja sisäl­tön­sä pääosin modernin, län­si­mai­sen intel­lek­tu­aa­li­sen perinteen luomaa taustaa vasten, mikä jättää alku­pe­räis­kan­so­ja tek­no­lo­gia­pro­ses­sien ulko­puo­lel­le. Teknologinen kehitys luo lisäksi yhteis­kun­nal­lis­ta levot­to­muut­ta eri­lais­ten yhteis­kun­ta­mal­lien, perin­tei­den ja iden­ti­teet­tien sekoit­tues­sa glo­ba­li­saa­tion edetessä.

LUE LISÄÄ
author

Shangri-Lata etsimässä

Tiibet kuvi­tel­laan usein mys­ti­sek­si Shangri-Laksi – pyhäksi kunin­gas­kun­nak­si, jota johtivat rauhaa rakas­ta­vat lamat. Kuvitelmissa Tiibet on pitänyt säilössä ikivanhaa tietoa ja muut­tu­mat­to­mia perin­tei­tä, jotka nyt ovat katoa­mas­sa. Tiibetin mie­hit­tä­nyt­tä Kiinaa syytetään vähem­mis­tö­jen kult­tuu­rin tuhoa­mi­ses­ta, ja niiden ekso­ti­soin­nis­ta.

LUE LISÄÄ