author

Oliko Elvis ‘intiaani’?

Eikö Elvis Presley näytäkin hieman inti­aa­nil­ta, varsinkin kuu­lui­sis­sa esiin­ty­mi­sa­suis­saan? Hänen suo­nis­saan todella virtasi Amerikan alku­pe­räis­väes­tö­jen veri, josta Elvis oli ylpeä. Aiheesta on tekeillä tie­to­kir­ja Elvis Presley – His Native American Roots and Heritage. Teoksessa hän on jäävuoren huippu kult­tuu­ris­ta, rodul­lis­ta ja his­to­rial­lis­ta kehitystä, jonka yksi kul­mi­naa­tio hän oli. 

LUE LISÄÄ
author

Maailman synty

Myytti on kertomus ihmis­kun­nan alkuai­ko­jen tapah­tu­mis­ta, joissa juma­lo­len­to­jen teot nähdään esikuvina ja esi­merk­kei­nä siitä, miten elämä tulee järjestää. Kansalliseepoksemme, suo­ma­lai­sen luo­mis­myy­tin tarinan kertovan Kalevalan päivää vietetään vuo­sit­tain 28. hel­mi­kuu­ta. Mitä luo­mis­myy­tit ovat, ja kuinka erikoinen Kalevala niiden joukossa on?

LUE LISÄÄ
author

Vallankumous syntyy vitsailemalla

Millaista on suo­ma­lai­nen stand-up -komedia? Usein sen oletetaan olevan tylsää naaman vääntelyä tai sek­sis­tis­tä ja rasis­tis­ta yleis­tä­mis­tä. Huumori on vaikea laji, ja joskus nau­rat­ta­mi­seen pyritään hel­poim­man kautta. Komiikka voi kuitenkin myös ottaa kantaa: se voi paljastaa ja kri­ti­soi­da val­ta­ra­ken­tei­ta. Miten komiikan suhdetta valtaan voidaan tar­kas­tel­la? Miten valta rakentuu stand-up tilan­tees­sa, ja miten vitsi hei­jas­te­lee valta-asetelmia?

LUE LISÄÄ
author

Kohtaamisen arvo kulttuurivaihdossa

Sanotaan, että kult­tuu­ri­nen kuilu Suomen ja Venäjän välillä on yksi maailman suurimpia. Tämä näkyy esi­mer­kik­si kie­li­muu­ri­na, lain­sää­dön­nös­sä, elin­ta­sos­sa ja ennak­ko­luu­lois­sa. Venäjä ja venä­läi­nen kulttuuri on kes­ki­mää­rin suo­ma­lai­sil­le hyvin vierasta. Juuri tämän takia Suomen ja Venäjän välisillä hank­keil­la on suuri painoarvo. Kulttuurivaihdossa vieras kulttuuri tulee lähelle esi­mer­kik­si taiteen kautta, tehdä ennestään tun­te­ma­ton­ta tutuksi. Kulttuurivaihto on myös tärkeä osa kan­sain­vä­lis­tä poli­tiik­kaa.

LUE LISÄÄ
author

Ihmiskunnan historia — taistelua nälkää vastaan?

Kulttuurimaterialismissa eli­nym­pä­ris­töä ja tek­no­lo­gi­aa pidetään kult­tuu­rin suunnan mää­rit­tä­ji­nä. Oletuksena on, että ihmiset pyrkivät mak­si­moi­maan ravinnon ja eläin­pro­teii­nien riittävän määrän anne­tuis­sa olo­suh­teis­sa. Tässä ajat­te­lus­sa myös esi­mer­kik­si uskon­nol­li­set ruo­ka­ta­but voidaan selittää eko­lo­gi­sil­la teki­jöil­lä. Marvin Harrisin mukaan kult­tuu­reil­la on taipumus asettaa yli­luon­nol­li­sia kieltoja jonkin eläimen lihan käytölle silloin, kun sen yhtei­söl­le tuottama hyöty ver­rat­tu­na kuluihin vähenee. 

LUE LISÄÄ
author

Pakolaisia vastassa

Erilaisuus ja muutoksen tila ovat tuttuja ja ”helppoja” kes­kus­te­luai­hei­ta ant­ro­po­lo­geil­le. Paljon kes­kus­te­lua herät­tä­viä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta ja pako­lai­sia on tar­kas­tel­tu monelta näkö­kan­nal­ta, mutta tämä työ­elä­mä­toi­mi­tuk­sem­me juttu kohdistaa linssinsä aiheen viereen — tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den ja pako­lais­ten kanssa työs­ken­te­le­viin ihmisiin.

LUE LISÄÄ
author

Alkuperäiskansoista uhkaa tulla jälkiteollisen ajan uhri

Yhteiskuntatasolla tek­no­lo­gi­ses­sa kehi­tyk­ses­sä ei ole kyse vain tek­ni­sis­tä sovel­luk­sis­ta, vaan ennen kaikkea pro­ses­seis­ta, jotka noita hyö­dyk­kei­tä tuottavat. Prosessit saavat muotonsa ja sisäl­tön­sä pääosin modernin, län­si­mai­sen intel­lek­tu­aa­li­sen perinteen luomaa taustaa vasten, mikä jättää alku­pe­räis­kan­so­ja tek­no­lo­gia­pro­ses­sien ulko­puo­lel­le. Teknologinen kehitys luo lisäksi yhteis­kun­nal­lis­ta levot­to­muut­ta eri­lais­ten yhteis­kun­ta­mal­lien, perin­tei­den ja iden­ti­teet­tien sekoit­tues­sa glo­ba­li­saa­tion edetessä.

LUE LISÄÄ
author

Shangri-Lata etsimässä

Tiibet kuvi­tel­laan usein mys­ti­sek­si Shangri-Laksi – pyhäksi kunin­gas­kun­nak­si, jota johtivat rauhaa rakas­ta­vat lamat. Kuvitelmissa Tiibet on pitänyt säilössä ikivanhaa tietoa ja muut­tu­mat­to­mia perin­tei­tä, jotka nyt ovat katoa­mas­sa. Tiibetin mie­hit­tä­nyt­tä Kiinaa syytetään vähem­mis­tö­jen kult­tuu­rin tuhoa­mi­ses­ta, ja niiden ekso­ti­soin­nis­ta.

LUE LISÄÄ
author

Sápmi Saami 100

Ensimmäinen saa­me­lais­ten kokous jär­jes­tet­tiin 6. hel­mi­kuu­ta 1917 Norjan Trondheimissa. Tänä vuonna tulee siis täyteen sata vuotta saa­me­lais­ta yhteis­poh­jois­mais­ta yhteis­työ­tä ja poliit­tis­ta akti­vis­mia. Suomen tasa­val­lan juhliessa paik­kaan­sa itse­näis­ten val­tioi­den joukossa saa­me­lai­set etsivät kuitenkin yhä omaa paik­kaan­sa.

LUE LISÄÄ
author

Elämää holokaustin varjossa

Saksassa ja maa­il­mal­la vietetään vuo­sit­tain 27. tam­mi­kuu­ta vainojen uhrien muis­to­päi­vää Auschwitzin kes­ki­tys­lei­rin lopet­ta­mi­sen kunniaksi. 72 vuotta sitten puna-armeija otti natseilta haltuunsa kuo­le­man­lei­rin, jossa menetti henkensä arviolta 1.1 miljoonaa ihmistä. Auschwitzistä on tullut yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä holo­kaus­tin sym­bo­leis­ta. Holokaustilla on mer­kit­tä­vä rooli sak­sa­lai­ses­sa kol­lek­tii­vi­ses­sa iden­ti­tee­tis­sä, ja men­nei­syy­den käsittely jatkuu maassa yhä.

LUE LISÄÄ
author

Kuvitelkaa köyhä maa

Pystytkö kuvit­te­le­maan maan, jossa julkinen valta ei enää tarjoa kan­sa­lai­sil­le kel­vol­lis­ta kou­lu­tus­ta, päi­vä­hoi­toa, eläkettä, jal­ka­pal­lo­kent­tiä, ter­vey­den­huol­toa, toimivaa jouk­ko­lii­ken­net­tä eikä vir­kis­ty­sa­luei­ta? Hoivan sijaan valtio tarjoaa his­to­rial­lis­ta totuutta ja jär­jes­tys­tä.

LUE LISÄÄ
author

”Voitko kertoa tarinani suomalaisille” – kertomus paperittomuudesta

Paperittomuus on ollut paljon esillä suo­ma­lai­ses­sa mediassa, ja taistelu termeistä on lujaa. Sisäministeriö puhuu ”lait­to­mas­ti maassa olevista”, asian­tun­ti­jat ja järjestöt ”pape­rit­to­mis­ta” ja kirkko ”suo­jat­to­mis­ta”. Paperittomuus on Euroopassa, ja myös Suomessa, vuo­si­kym­me­niä vanha ilmiö. Euroopassa arvellaan asuvan ja työs­ken­te­le­vän useita miljoonia ihmisiä, jotka elävät sosi­aa­li­tur­van ulko­puo­lel­la. Euroopan Unionin jäsen­mai­den on toi­mit­ta­va yksin ja yhdessä pape­rit­to­muu­den ehkäi­se­mi­sek­si.

LUE LISÄÄ
author

Hernekeitto, ruisleipä ja sirkka

Hyönteiset ovat tule­vai­suu­den ruokaa, julistaa YK:n raportti. AntroBlogi järjesti tam­mi­kuus­sa tapah­tu­man, joka toi yhteen hyön­teis­ruo­kai­lun ammat­ti­lai­sia, ruoan tut­ki­muk­seen pereh­ty­nei­tä ant­ro­po­lo­ge­ja sekä talon täydeltä uteliasta yleisöä, joka pääsi mais­te­le­maan koti­mai­sia hei­nä­sirk­ko­ja. Esittelemme tässä kolum­nis­sa tapah­tu­mas­sa herän­nei­tä poh­din­to­ja. Miltä sirkka suussa tuntui? 

LUE LISÄÄ
author

Leikkauksien kautta voittoon

Yliopistomaailma on kohdannut viime vuosina monia muutoksia. Henkilökuntaa on irti­sa­not­tu ja mää­rä­ra­ho­ja leikattu. Oppiaineet yhdis­ty­vät uusiksi koko­nai­suuk­sik­si, mikä saattaa tuntua sekavalta tai jopa uhkaa­val­ta. Mullistusten keskellä on pakko pysähtyä pohtimaan, mil­lai­se­na tule­vai­suus yli­opis­toil­le näyt­täy­tyy. Mitä uudis­tuk­set käy­tän­nös­sä tar­koit­ta­vat? Millaisia muutoksia leik­kaus­ten seu­rauk­se­na on jo jouduttu tekemään, ja miten ne ovat vai­kut­ta­neet ant­ro­po­lo­gi­aan yli­opis­tois­sa sekä hen­ki­lös­tön että opis­ke­li­joi­den kannalta?

LUE LISÄÄ
author

Onko normaalia olla mielisairas?

Mielenterveyshäiriöinä diag­no­soi­tu­jen ilmiöiden oireet vaih­te­le­vat jossain määrin kult­tuu­rin mukaan. 2000-luvun alussa tehdyn tut­ki­muk­sen mukaan lähes puolella ame­rik­ka­lai­sis­ta on elämänsä aikana mie­len­ter­veys­häi­riö. 1980-luvun alussa vas­taa­van­lai­sen tut­ki­muk­sen mukaan häiriö oli kol­mas­osal­la väestöstä. Ovatko mie­li­sai­rau­det siis todella lisään­ty­neet, tai niiden diag­no­soin­nit paran­tu­neet? Vai voisiko olla, ettemme tiedä mitä häiriöt ylipäänsä ovat, ja miten niitä voisi tunnistaa? 

LUE LISÄÄ
author

Totuus joulupukista

Joulun avainsana Suomessa on lahja. Lahjojen ritu­aa­li­nen vaihto nähdään ant­ro­po­lo­gias­sa eräänä tär­keim­mis­tä keinoista ylläpitää ja huoltaa sosi­aa­li­sia ver­kos­to­ja. Lahjan arvo ei ole vain tavarassa itsessään. Merkitys piilee ennen kaikkea lahjan sosi­aa­li­ses­sa arvossa, joka liittyy lahjan antajan ja vas­taa­not­ta­jan väliseen suh­tee­seen sekä molempien sosi­aa­li­seen asemaan. Ja miten jou­lu­puk­ki sopii tähän kuvioon? 

LUE LISÄÄ
author

Ihmisen kuolemanjälkeinen elämä

Euroopassa ant­ro­po­lo­gia sisältää kaksi pää­suun­taus­ta. Sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gia keskittyy ihmis­kult­tuu­rin ja -yhtei­sö­jen tut­ki­mi­seen. Biologinen tai fyysinen ant­ro­po­lo­gia taas keskittyy tar­kas­te­le­maan ihmisen kehitystä his­to­rias­ta nyky­päi­vään. Biologinen ant­ro­po­lo­gia pitää sisällään laajan skaalan aloja paleon­to­lo­gias­ta ja kädel­lis­ten tut­ki­muk­ses­ta ihmisen perin­nöl­li­syys­tie­tee­seen asti. Tässä jutussa syven­nym­me foren­si­seen ant­ro­po­lo­gi­aan tar­kas­te­le­mal­la sen taustaa sekä alan sovel­ta­mi­seen liittyviä maan­tie­teel­li­siä eroja.

LUE LISÄÄ
author

Mistä tuut, minne meet — kotikuntani mun?

Jokainen suo­ma­lai­nen asuu jossakin kunnassa. Lainsäädäntömme mukaan kunnan jäsenyys, kun­ta­lai­suus, on pakol­lis­ta. Kuntalaisilla on oikeuksia ja vel­vol­li­suuk­sia asuin­kun­taan­sa kohtaan, ja kunnilla on vel­vol­li­suuk­sia ja vastuita asuk­kai­taan kohtaan. Mutta onko kunnalla ja kun­ta­lai­sil­la muita siteitä? Mikä voisi olla kunnan kult­tuu­ri­nen merkitys? Muuttuuko merkitys kun­ta­lii­tok­sen myötä?

LUE LISÄÄ
author

Luita ja joukkohautoja

Kuolema kiehtoo. Tv-sarjat CSI: Crime Scene Investigation, Bones, Criminal Minds ovat tuoneet silvotut ruumiit ja luun­rip­peet arki-iltoi­him­me. Sarjat ovat tutus­tut­ta­neet katsojat foren­si­seen ant­ro­po­lo­gi­aan. Kyselimme tutkija Heli Maijaselta luista ja niiden kanssa työs­ken­te­lys­tä. Samalla saimme mie­len­kiin­toi­sen kat­sauk­sen akatemian, ja sen ulko­puo­lis­ten toi­mi­joi­den väliseen yhteis­työ­hön.

LUE LISÄÄ
author

Kuinka keskustella suon kanssa

Kasvava kes­ki­luok­ka kuluttaa yhä enemmän, ja siksi luon­non­va­ro­jen hyväk­si­käyt­tö kiihtyy. Alueet, jotka ennen olivat syrjäisiä maa­il­man­ta­lou­den toi­min­nal­le, muuttuvat nyt globaalin kapi­ta­lis­min kannalta tärkeiksi alueiksi, joiden resurs­seis­ta moni­kan­sal­li­set yhtiöt kil­pai­le­vat. Suo näyt­täy­tyy tutkijan mielessä paikkana, missä maan päällä olevan lisäksi mer­kit­tä­vää on se, mitä maan alla on.

LUE LISÄÄ