author

Perheen vai yhteisön ongelma?

Lapsen kas­vat­ta­mi­seen tarvitaan koko kylä, sanotaan. Meidän yhteis­kun­nas­sam­me tätä kylää edustaa joukko erilaisia sosi­aa­li­pal­ve­lui­ta, jär­jes­tö­jä ja virastoja. Yhteisöllisemmistä kult­tuu­reis­ta tutut laa­jen­ne­tut per­heyh­tei­söt ja tiiviit sosi­aa­li­set tur­va­ver­kos­tot loistavat pois­sao­lol­laan, mutta niiden tilalla on hyvin­voin­ti­val­tion kasvoton suoja.

LUE LISÄÄ
author

Kontula Electronic – lähiö muutosten keskellä

Kontulan ostos­kes­kus on kiis­ta­na­lai­nen tila Itä-Helsingin sydämessä. Tänä vuonna 50-vuotista tai­val­taan juhliva beto­ni­bru­ta­lis­min kiehtova ilmentymä on herät­tä­nyt kes­kus­te­lua jo raken­ta­mi­ses­taan lähtien. Vuoden 2017 alussa käyn­nis­tet­ty Koneen Säätiön rahoit­ta­ma tut­ki­mus­han­ke Kontula Electronic: his­to­rial­li­nen ker­rok­sel­li­suus ja kau­pun­ki­kult­tuu­rin uudet muodot kar­toit­taa his­to­rial­li­sia muutoksia alueella, jonka historia on lyhyt mutta erittäin tiheä ja moni­säi­kei­nen.

LUE LISÄÄ
author

Romanit ja suomalaisen työn eetos

Millaiset tekijät yllä­pi­tä­vät Suomen kan­ta­väes­tön ja romanien välistä kult­tuu­ris­ta muuria? Tätä pohti tiistaina 11.4. esitetty Arman Pohjantähden alla. Romanit ovat maamme syr­ji­tyim­piä vähem­mis­tö­jä. Miksi heidän yhteis­kun­nal­li­nen asemansa on niin heikko?

LUE LISÄÄ
author

Abortti ja kapinallinen alapääni

Moderni lää­ke­tie­de julistaa antavansa naisille valtuudet omien kehojensa kont­rol­loi­mi­seen. Naiset, joilla on pääsy lää­ke­tie­teen pal­ve­lui­den pariin, ovat his­to­rial­li­ses­ti ennen näke­mät­tö­mäl­lä tavalla vapaita. Tämän artik­ke­lin pohjana on näkemys, jonka mukaan naisen oikeus kont­rol­loi­da omaa kehoaan on tavoit­te­le­mi­sen arvoinen asia. Abortilla on monen­lai­sia poliit­ti­sia ulot­tu­vuuk­sia, ja toisinaan se tulkitaan vir­heel­li­ses­ti tämän kont­rol­lin pet­tä­mi­sek­si.

LUE LISÄÄ
author

Ilta Leirissä — Helinä Rautavaaran museo kertoo monta tarinaa

Rytmikäs musiikki tervehtii ava­jais­vie­rai­ta Helinä Rautavaaran uuden museon ovella. Meneillään on tais­te­lu­tans­si capoeiran roda eli tans­si­rin­ki, jota johtaa kokenut mestre Cobra Mansa Brasilian Bahiasta. Paikalla on osal­lis­tu­jia Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja Brasilian Sao Paolosta asti. Rumpujen rytmi ja kie­li­soi­tin berim­baul­la soitettu säestys täyttävät avaran aulan, ja ikku­noi­den vehreä kas­vi­tee­ma tuo aavis­tuk­sen troop­pis­ta Brasiliaa Tapiolan maa­lis­kui­seen beto­ni­mai­se­maan

LUE LISÄÄ
author

Graduja kaupan!

Venäjällä opin­näy­te­työn voi myös ostaa. Internetistä löytyy loput­to­mas­ti sivuja, joilla mai­nos­te­taan mah­dol­li­suut­ta tilata opin­näy­te­työ. Hinnatkaan eivät päätä huimaa: opis­ke­li­joi­den vuo­sit­tain kir­joit­ta­mat kurs­si­työt irtoavat 20 eurolla. Vaikka kandeista ja graduista joutuu pulit­ta­maan enemmän, kyseessä eivät ole mitkään varak­kail­le opis­ke­li­joil­le suunnatut eliit­ti­mark­ki­nat.

LUE LISÄÄ
author

Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 2

Britannian EU-eroa käsit­te­le­vän kak­sio­sai­sen artik­ke­lin toinen osa käsit­te­lee eroeuron seu­rauk­sia. Juttua varten on haas­ta­tel­tu Manchesterin yli­opis­ton väi­tös­kir­ja­tut­ki­jaa ant­ro­po­lo­gi John Fosteria, jonka tutkimus käsit­te­lee työnteon arvoa ja työt­tö­myyt­tä Britanniassa.

LUE LISÄÄ
author

Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 1

Britannia päätti irtautua Euroopan unionista 23. kesäkuuta 2016 jär­jes­te­tys­sä kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä. Keitä EU-eron kan­nat­ta­jat ovat ja miksi niin moni kaipasi muutosta nyky­ti­lan­tee­seen? Antropologi John Foster tutkii työnteon arvoa, työt­tö­myyt­tä ja siihen liittyvää byro­kra­ti­aa Britanniassa. Tästä näkö­kul­mas­ta hän arvioi moti­vaa­tioi­ta brexitin puolesta äänes­tä­nei­den päätöksen taustalla.

LUE LISÄÄ
author

Luonnosta kulttuuriin, laji kerrallaan – eläinmaailman antropologiaa

Rajat ihmisen ja ei-ihmisen välillä ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti varsin hatarat. Viime aikoina tähän on kiin­ni­tet­ty huomiota myös huma­nis­ti­sem­min suun­tau­tu­neis­sa tieteissä, ja ant­ro­po­lo­gian eri suun­tauk­set bio­lo­gi­sen ant­ro­po­lo­gian lisäksi ovat koh­dis­ta­neet uuden­lais­ta katsetta klassisen luonnon ja kult­tuu­rin kah­tia­jaon välissä vipel­tä­viin olen­toi­hin ja niiden välisten moni­mut­kais­ten suhteiden ver­kos­toi­hin.

LUE LISÄÄ
author

Valkoisten antropologien parhaat kirjat — jotka jo tunnetkin

Haluamme jakaa luki­joil­lem­me kan­sain­vä­li­sen sisar­jul­kai­sum­me Allegralaboratory.netin koostaman listan ant­ro­po­lo­gi­sia teoksia, jotka ovat eniten vai­kut­ta­neet huma­nis­ti­siin ja yhteis­kun­ta­tie­teel­li­siin kes­kus­te­lui­hin ja län­si­mai­seen ajat­te­luun. Tämä kir­jal­li­suus on tie­tee­na­lam­me ytimessä. Se edustaa tut­ki­muk­sel­lis­ta pohjaa, jolle myös AntroBlogin toiminta perustuu. Listan sisäl­lös­sä oli yllä­tyk­siä, joita tässä artik­ke­lis­sa ana­ly­soim­me.

LUE LISÄÄ
author

Nykyisempi aikamme

Teatterisalista poistuu hyvän­tuu­li­nen katsoja ja tyy­ty­mä­tön Helsingin Sanomien ammat­ti­krii­tik­ko. Miksi esittävä taide on niin haastava tai­teen­la­ji ja esityksen epä­on­nis­tu­mi­nen niin katkeraa kalkkia? Miksi Nykyisemmän ajan ensi-illan jälkeen teat­te­ris­ta lähti tyy­ty­väi­nen ant­ro­po­lo­gi? Se miten kri­ti­soim­me esityksiä kertoo paljon siitä, mikä merkitys teat­te­ril­la yhteis­kun­nal­li­ses­ti ja hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti on.

LUE LISÄÄ
author

Tom of Finland the Movie – kruunaako sodan perintö suomalaisen homon?

Tom of Finland -elokuva herättää kes­kus­te­lua myös Suomen ulko­puo­lel­la. Miltä elokuva ja sen vas­taan­ot­to näyttävät Ruotsista käsin? Ruotsalainen homomedia haluaa olla näkyvästi osal­li­se­na elokuvan keskeisen homo­hah­mon ”tuot­ta­ja­na”, Touko Laaksosen taiteen suo­je­li­ja­na ja tun­ne­tuk­si tekijänä. Sodan ja homo­fo­bian koros­ta­mi­nen Laaksosen taiteen ja elokuvan kehyksenä on kiin­nos­ta­vaa.

LUE LISÄÄ
author

Huora, äiti vai kansalainen?

Voidaanko sek­si­työs­tä tehdä maa­il­man­laa­jui­sia yleis­tyk­siä? Miten sitä koskevat lait mää­ri­tel­lään ja voidaanko niistä tehdä yleis­maa­il­mal­li­sia? Kun asian­tun­ti­jat, akti­vis­tit, polii­ti­kot ja ihmi­soi­keus­jär­jes­töt kes­kus­te­le­vat ja päättävät sek­si­työ­tä kos­ke­vis­ta laeista, on sek­si­työn­te­ki­jöi­den oma ääni usein kateissa. Silti mää­ri­tel­mäl­lä siitä, kuka on sek­si­kau­pan uhri ja kuka omaeh­toi­nen sek­si­työ­läi­nen, on kau­as­kan­toi­set seu­rauk­set sek­si­työn­te­ki­jöi­den oikeuk­siin.

LUE LISÄÄ
author

Totuuden jälkeen

Tässä podcas­tis­sa ant­ro­po­lo­gi Harri Englund vertailee kir­jai­li­ja Jari Tervon suo­ra­pu­hei­sia totuuksia Radio Suomen Kansanradio –ohjelman kes­kus­te­lui­hin. Totuudenpuhujia riittää myös totuu­den­jäl­kei­ses­sä maa­il­mas­sa. Kuinka totuuk­siin päädytään esi­mer­kik­si suo­ma­lai­ses­sa maa­han­muut­to­kes­kus­te­lus­sa?

LUE LISÄÄ
author

Ihmisyyden juurilla

Mitä viitteitä ihmisen ja apinan yhtei­ses­tä men­nei­syy­des­tä voimme löytää? Olemmeko uniikkeja ritu­aa­leis­sam­me, käyt­täy­ty­mis­mal­leis­sam­me ja kom­mu­ni­kaa­tio­ta­vois­sam­me? Näitä ja muita ihmisten juuriin pureu­tu­via kysy­myk­siä tutkii evo­luu­tio­ant­ro­po­lo­gia.

LUE LISÄÄ
author

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri

Viimeisten viikkojen aikana monien huomio on kiin­nit­ty­nyt Helsingin kes­kus­tas­sa 10. hel­mi­kuu­ta alkaen mieltään osoit­ta­nei­siin Irakista ja Afganistanista saa­pu­nei­siin tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin. Jatkuuko mie­le­no­soi­tus vielä pitkään vai vas­ta­taan­ko tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vaa­ti­muk­siin? Mitä sanot­ta­vaa ant­ro­po­lo­gial­la on pro­tes­ti­lei­ris­tä ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den tilan­tees­ta?

LUE LISÄÄ
author

Lisää antropologiaa!

Hiihtolomaviikko osoit­tau­tui ant­ro­po­lo­gi­sek­si ilot­te­luk­si: tie­tee­na­la on nouse­mas­sa uudella tavalla suuren yleisön tie­toi­suu­teen. Keskustelua siivitti Suomen Kuvalehden artikkeli, jossa käsi­tel­tiin ant­ro­po­lo­gian ‘hyö­dyl­li­syyt­tä’ sekä työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia. On eris­kum­mal­lis­ta, että kes­kus­te­lu kou­lu­tusa­lo­jen ‘hyö­dyl­li­syy­des­tä’ käy jälleen niin vilkkaana, kun kou­lu­tuk­sen sovel­tu­vuus työ­teh­tä­viin on usein pitkälti mie­li­ku­va­ky­sy­mys.

LUE LISÄÄ
author

Mitä yhteistä on Ikealla, yliopistolla ja Nissanilla?

Suomen Kuvalehti noteerasi taannoin ant­ro­po­lo­gian, kysee­na­lais­taen tämän kal­tais­ten tie­tee­na­lo­jen hyö­dyl­li­syy­den. Mitä ant­ro­po­lo­git osaavat, ja miksi ant­ro­po­lo­gi­nen tie­to­tai­to on mer­ki­tyk­sel­lis­tä ja työelämän kannalta hyö­dyl­lis­tä? Mitä tar­koi­te­taan ‘oman alan’ töillä? Ja työl­lis­ty­vät­kö ant­ro­po­lo­git ‘omalle alalle’? Soveltavan ant­ro­po­lo­gian verkosto aikoo vastata näihin kysy­myk­siin.

LUE LISÄÄ
author

Tutkija tuli kahville

Ensimmäinen todella laajalle levinnyt jul­kai­sum­me koski suo­ma­lai­sil­le hyvin tuttua arkista tapaa. Miksi se levisi niin hyvin? Kiinnostaako ihmisiä kaikkein eniten lukea itselleen tutuista asioista? Me ant­ro­po­lo­git tiedämme, että tie­tee­na­lam­me kieh­to­vuus piilee sen kyvyssä tarjota näköaloja yhtä aikaa tuttuun ja tun­te­mat­to­maan, omaan ja vie­raa­seen.

LUE LISÄÄ
author

Syntynyt lapsettomaksi

Vaikka perheen ja uran yhdis­tä­mi­ses­tä ollaan puhuttu vuo­si­kym­me­niä, yhteis­kun­nas­sam­me vallitsee edelleen tuo­mit­se­via ste­reo­ty­pioi­ta vapaa­eh­toi­ses­ti lap­set­to­muu­den valit­se­vis­ta naisista. Onko lap­set­to­muus arvo- tai elä­män­ta­pa­va­lin­ta lai­sin­kaan? Missä määrin lap­set­to­muus voidaan nähdä itsestään selvänä ‘suun­tau­tu­mi­se­na’?

LUE LISÄÄ