author

Synnytyspelon kulttuuriset kontekstit

Synnyttämistä ja syn­ty­mis­tä pidetään kaik­kial­la maa­il­mas­sa haa­voit­tu­va­na ja ris­kialt­tii­na tapah­tu­ma­na. Jokainen kult­tuu­ri­nen ympäristö tukee syn­ny­tyk­sen prosessia omien usko­mus­jär­jes­tel­mien­sä pohjalta niin, että lop­pu­tu­los on paras mah­dol­li­nen. Synnytyksen fysio­lo­gia ja sosi­aa­li­nen ympäristö ovat aina kie­tou­tu­neet tiiviisti yhteen, eikä niitä voida erottaa toi­sis­taan. Nainen oppii syn­nyt­tä­mään oman kult­tuu­rin­sa ehdoilla.

LUE LISÄÄ
author

Yhdessä uskossa

Suomalaisen yksi­lö­kes­kei­sen kult­tuu­rin ana­lyy­seis­sa yhtei­söl­li­syy­den puut­tees­ta ja yksi­näi­syy­des­tä puhutaan yhteis­kun­nal­li­si­na epä­koh­ti­na. Lestadiolaisuudessa pai­not­tu­vat sosi­aa­li­suus ja soli­daa­ri­suus, yhtei­söl­li­syys ja voimakas yhteen­kuu­lu­vuu­den tunne. Armanin kohtaamat ihmiset lapsista van­huk­siin koros­ti­vat yhteisön mer­ki­tys­tä uskossaan.

LUE LISÄÄ
author

Kulttuurintutkimusta kuvien kautta

Visuaalinen ant­ro­po­lo­gia on ant­ro­po­lo­gian alalaji. Se keskittyy tutkimaan kaikkea silmin havait­ta­vaa, aina etno­gra­fi­sis­ta valo­ku­vis­ta ja videoista tanssiin ja tatuoin­tei­hin saakka. Tutkimuskohteita on lähes rajaton määrä. Niitä voivat olla esi­mer­kik­si graffitit, korut, hie­rogly­fit tai maa­lauk­set. Visuaalisiin kult­tuu­rin­tuot­tei­siin suh­tau­du­taan etno­gra­fi­se­na mate­ri­aa­li­na ja tietona. Niiden aja­tel­laan täy­den­tä­vän ant­ro­po­lo­gian perin­tei­sem­piä tut­ki­mus­me­to­de­ja, kuten haas­tat­te­lu­ja ja osal­lis­tu­vaa havain­noin­tia.

LUE LISÄÄ
author

Antropologit kentällä, matkalaukkulapset mukana

Kansainvälinen liik­ku­mi­nen on osa monen ant­ro­po­lo­gin arkie­lä­mää. Keskeisiin tut­ki­mus­me­to­dei­hin kuuluva kenttätyö voi tar­koit­taa pit­kä­ai­kais­ta tut­ki­mus­jak­soa kaukana koti­maas­ta. Sen pituus voi vaihdella muu­ta­mas­ta viikosta yhteen tai kahteen vuoteen. Ulkomaan kent­tä­työ­jak­so­ja, tut­ki­ja­vaih­to­ja ja työ­suh­tei­ta voi kertyä yhteensä useiden vuosien verran. Miten niin inten­sii­vi­nen jakso onnistuu lasten kanssa? 

LUE LISÄÄ
author

Kuka tekee hullun?

Mielen tasapaino koostuu monista osa­te­ki­jöis­tä. Osa niistä pääsee toisinaan unoh­tu­maan kes­kus­te­lus­sa, jota käydään mie­len­ter­veys­diag­noo­sien vii­da­kos­sa. Monissa mie­len­ter­vey­den häiriöinä nähdyissä tiloissa ja koke­muk­sis­sa on kyse myös siitä, mikä yhteis­kun­nas­sa ymmär­re­tään nor­maa­lik­si ja epä­nor­maa­lik­si.

LUE LISÄÄ
author

Muuttaako ilmasto meitä?

Antropologit ovat tie­tee­na­lan syn­ty­ajois­ta lähtien olleet kiin­nos­tu­nei­ta tutkimaan muutosta: miten ihmiset elävät, mistä tulemme ja mihin suuntaan olemme menossa. Ilmastonmuutos on tullut pysyvästi osaksi sanas­toam­me ja maa­il­man­ku­vaam­me. Se on suurin ihmis­kun­nan tähän mennessä kohtaama muutos, jonka tuomat sosi­aa­li­set ilmiöt ovat ant­ro­po­lo­geil­le hyvin kiin­nos­ta­via.

LUE LISÄÄ
author

Voi sitä, joka ei usko heikkojen valtaan

Usein sanotaan, että historia on voit­ta­jien kir­joit­ta­maa. Suomessa sisäl­lis­so­das­ta kir­joi­tet­tiin pitkään lähinnä val­kois­ten näkö­kul­mas­ta. Monen kaupungin kes­ki­pis­tees­tä löytyy voit­ta­jaos­a­puol­ta ylistävä veistos — niin myös työ­läis­kau­pun­ki Joensuusta. Harvoin voittaja pystyy kui­ten­kaan muok­kaa­maan historiaa kokonaan ja pysyvästi mie­lei­sek­seen.

LUE LISÄÄ
author

Museot ja antropologia – aina yhdessä?

Antropologian ja etno­gra­fis­ten museoiden historia on kie­tou­tu­nut yhteen siirtomaa-ajan perinnön ja val­ta­suh­tei­den kanssa. Kulttuureja ja niiden esi­neis­töä esit­te­le­vien etno­gra­fis­ten museoiden juuret ovat siir­to­maa­his­to­rias­sa. Eurooppalaisten kunin­kaal­lis­ten sekä muun ylimystön parissa 1500-luvulla muotiin tulivat kurio­si­teet­ti­ka­bi­ne­tit, joissa eri kansoilta peräisin olevat esineet oli asetettu rin­nak­kain luon­non­tie­teel­lis­ten näyt­tei­den ja muiden eri­koi­si­na pidet­ty­jen esineiden kanssa. 

LUE LISÄÄ
author

Poliisi ja yhteinen hyvä

Tiistaisessa Pohjantähden alla -jaksossa Arman Alizad tutustui Suomen poliisin arkeen. Meillä poliisiin suh­tau­du­taan suopeasti. Muutaman vuoden takai­ses­ta Aarnio-skan­daa­lis­ta huo­li­mat­ta lain­val­vo­jat nähdään pää­asias­sa rehteinä ja luo­tet­ta­vi­na. Virkavalta pyrkii olemaan neutraali toimija, joka korostaa ottavansa kaikkien tur­val­li­suu­den huomioon. Mihin asti hyvät aikeet riittävät?

LUE LISÄÄ
author

Maailma löytyy museosta

Etnografiset museot ovat 1800-luvulta lähtien olleet yleinen ins­ti­tuu­tio varsinkin län­si­mais­sa, mutta Suomessa ne ovat olleet har­vi­nai­sem­pia. Tällä hetkellä Suomen ainut etno­gra­fi­nen museo pysyvillä näyt­te­ly­ti­loil­la on vuonna 1998 avautunut Helinä Rautavaaran museo Espoon Tapiolassa.
AntroBlogi kävi tutus­tu­mas­sa uusissa tiloissa vastikään avau­tu­nee­seen museoon. Millainen museo on työ­paik­ka­na? Mikä on ant­ro­po­lo­gien suhde sekä etno­gra­fi­siin että muihin museoihin?

LUE LISÄÄ
author

Etnografista itsereflektiota vaalityöstä

Etnografiaa tehdessä tutkitaan ihmisten arjen mer­ki­tyk­sel­li­siä ilmiöitä tut­kit­ta­vien omassa kult­tuu­ri­ses­sa ympä­ris­tös­sä. Monet arki­päi­vän ympä­ris­töt ovat niissä eläville ihmisille itses­tään­sel­vyyk­siä. Ulkopuoliselle osal­lis­tu­val­le havain­noi­jal­le ne voivat tarjota uusia näkö­kul­mia inhi­mil­li­seen vuo­ro­vai­ku­tuk­seen ja kult­tuu­riin.

LUE LISÄÄ
author

Sinkkuuden nurja puoli: Avioitumisen haasteista Egyptissä

Pitkittyneen nuoruuden ilmiö on globaali. Monille se ei ole elä­män­ta­pa­va­lin­ta, etenkään glo­baa­lis­sa etelässä. Tässä yhtey­des­sä puhu­taan­kin ”odot­ta­vas­ta aikui­suu­des­ta” ja “odot­ta­vuu­des­ta”, jossa nuorten siirtymät koulusta työ­elä­mään ja myöhemmin avio­liit­toon ovat pit­kit­ty­neet tällä vuo­si­tu­han­nel­la. Usein avioi­tu­mi­sen esteenä ovat siihen liittyvät talou­del­li­set vaa­ti­muk­set, joita nyky­olois­sa on vaikea täyttää. Asia koskee etenkin nuoria miehiä. Millainen on tilanne Egyptissä?

LUE LISÄÄ
author

Perheen vai yhteisön ongelma?

Lapsen kas­vat­ta­mi­seen tarvitaan koko kylä, sanotaan. Meidän yhteis­kun­nas­sam­me tätä kylää edustaa joukko erilaisia sosi­aa­li­pal­ve­lui­ta, jär­jes­tö­jä ja virastoja. Yhteisöllisemmistä kult­tuu­reis­ta tutut laa­jen­ne­tut per­heyh­tei­söt ja tiiviit sosi­aa­li­set tur­va­ver­kos­tot loistavat pois­sao­lol­laan, mutta niiden tilalla on hyvin­voin­ti­val­tion kasvoton suoja.

LUE LISÄÄ
author

Kontula Electronic – lähiö muutosten keskellä

Kontulan ostos­kes­kus on kiis­ta­na­lai­nen tila Itä-Helsingin sydämessä. Tänä vuonna 50-vuotista tai­val­taan juhliva beto­ni­bru­ta­lis­min kiehtova ilmentymä on herät­tä­nyt kes­kus­te­lua jo raken­ta­mi­ses­taan lähtien. Vuoden 2017 alussa käyn­nis­tet­ty Koneen Säätiön rahoit­ta­ma tut­ki­mus­han­ke Kontula Electronic: his­to­rial­li­nen ker­rok­sel­li­suus ja kau­pun­ki­kult­tuu­rin uudet muodot kar­toit­taa his­to­rial­li­sia muutoksia alueella, jonka historia on lyhyt mutta erittäin tiheä ja moni­säi­kei­nen.

LUE LISÄÄ
author

Romanit ja suomalaisen työn eetos

Millaiset tekijät yllä­pi­tä­vät Suomen kan­ta­väes­tön ja romanien välistä kult­tuu­ris­ta muuria? Tätä pohti tiistaina 11.4. esitetty Arman Pohjantähden alla. Romanit ovat maamme syr­ji­tyim­piä vähem­mis­tö­jä. Miksi heidän yhteis­kun­nal­li­nen asemansa on niin heikko?

LUE LISÄÄ
author

Abortti ja kapinallinen alapääni

Moderni lää­ke­tie­de julistaa antavansa naisille valtuudet omien kehojensa kont­rol­loi­mi­seen. Naiset, joilla on pääsy lää­ke­tie­teen pal­ve­lui­den pariin, ovat his­to­rial­li­ses­ti ennen näke­mät­tö­mäl­lä tavalla vapaita. Tämän artik­ke­lin pohjana on näkemys, jonka mukaan naisen oikeus kont­rol­loi­da omaa kehoaan on tavoit­te­le­mi­sen arvoinen asia. Abortilla on monen­lai­sia poliit­ti­sia ulot­tu­vuuk­sia, ja toisinaan se tulkitaan vir­heel­li­ses­ti tämän kont­rol­lin pet­tä­mi­sek­si.

LUE LISÄÄ
author

Ilta Leirissä — Helinä Rautavaaran museo kertoo monta tarinaa

Rytmikäs musiikki tervehtii ava­jais­vie­rai­ta Helinä Rautavaaran uuden museon ovella. Meneillään on tais­te­lu­tans­si capoeiran roda eli tans­si­rin­ki, jota johtaa kokenut mestre Cobra Mansa Brasilian Bahiasta. Paikalla on osal­lis­tu­jia Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja Brasilian Sao Paolosta asti. Rumpujen rytmi ja kie­li­soi­tin berim­baul­la soitettu säestys täyttävät avaran aulan, ja ikku­noi­den vehreä kas­vi­tee­ma tuo aavis­tuk­sen troop­pis­ta Brasiliaa Tapiolan maa­lis­kui­seen beto­ni­mai­se­maan

LUE LISÄÄ
author

Graduja kaupan!

Venäjällä opin­näy­te­työn voi myös ostaa. Internetistä löytyy loput­to­mas­ti sivuja, joilla mai­nos­te­taan mah­dol­li­suut­ta tilata opin­näy­te­työ. Hinnatkaan eivät päätä huimaa: opis­ke­li­joi­den vuo­sit­tain kir­joit­ta­mat kurs­si­työt irtoavat 20 eurolla. Vaikka kandeista ja graduista joutuu pulit­ta­maan enemmän, kyseessä eivät ole mitkään varak­kail­le opis­ke­li­joil­le suunnatut eliit­ti­mark­ki­nat.

LUE LISÄÄ
author

Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 2

Britannian EU-eroa käsit­te­le­vän kak­sio­sai­sen artik­ke­lin toinen osa käsit­te­lee eroeuron seu­rauk­sia. Juttua varten on haas­ta­tel­tu Manchesterin yli­opis­ton väi­tös­kir­ja­tut­ki­jaa ant­ro­po­lo­gi John Fosteria, jonka tutkimus käsit­te­lee työnteon arvoa ja työt­tö­myyt­tä Britanniassa.

LUE LISÄÄ
author

Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 1

Britannia päätti irtautua Euroopan unionista 23. kesäkuuta 2016 jär­jes­te­tys­sä kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä. Keitä EU-eron kan­nat­ta­jat ovat ja miksi niin moni kaipasi muutosta nyky­ti­lan­tee­seen? Antropologi John Foster tutkii työnteon arvoa, työt­tö­myyt­tä ja siihen liittyvää byro­kra­ti­aa Britanniassa. Tästä näkö­kul­mas­ta hän arvioi moti­vaa­tioi­ta brexitin puolesta äänes­tä­nei­den päätöksen taustalla.

LUE LISÄÄ