Siirry suoraan sisältöön

Monenlaista antropologiaa!

Tervetuloa tutustumaan antropologian monipuoliseen tutkimuskenttään! Tässä juttusarjassa esittelemme antropologian erikoisaloja laidasta laitaan.


Erikoisalasarjan tekstit toimivat hyvänä esittelynä kaikille antropologiasta kiinnostuneille. Kutkuttaako ajatus antropologian opiskelusta? Erikoisalatekstit antavat lisätietoa siitä, minkälaisia aiheita antropologit tutkivat. Alaa jo opiskelevat voivat hyödyntää tekstejä oppimateriaalina, ja ne soveltuvat erinomaisesti tietopankiksi antropologiasta tietoa etsiville toimittajille ja työnantajille.

Erikoisalatekstit esittelevät tutkimussuuntausten syntyä, keskeisiä kysymyksiä ja tärkeimpiä teorioita. Niissä tuodaan esille myös alalla Suomessa tehtyä tutkimusta sekä pohditaan tiettyjen tutkimusaiheiden yhteiskunnallista merkittävyyttä. Antropologian käytännön sovelluksista kiinnostuneiden kannattaa tutustua etenkin soveltavaan antropologiaan. Tekstit antavan kiehtovan katsauksen antropologian erilaisiin tutkimuskohteisiin alkaen isoista tutkimussuuntauksista kuten uskontoantropologia tai talousantropologia. Mukana erikoisalasarjassa on myös nousevien ja toistaiseksi vielä pienempien erikoisalojen esittelyjä, kuten katsaus media-antropologiaan.

Ihmisyyttä tutkimassa: kulttuuri, yhteisö, kieli ja ruumis

Antropologisesta tutkimuksesta on moneksi, ja se tarjoaa edellytykset hyvin erilaisten ihmisyyteen liittyvien ilmiöiden ymmärtämiseen. Jo lyhyt katsaus sivustollemme paljastaa, kuinka laaja antropologisen tutkimuksen kirjo onkaan. Artikkeleita on niin jääkarhuista, maahanmuutosta, kinky-bileistä, kummista kokemuksista kuin ilmastonmuutoksestakin. Koska tutkimusta tehdään hyvin erilaisista aiheista, on tieteenalamme sisällä eriytynyt eri aiheisiin suuntautuvia erikoistumisaloja.Laajan tutkimuskentän lisäksi antropologian sisäiseen eriytymiseen eri tutkimussuuntauksiksi on vaikuttanut sen historia. Modernin antropologian voidaan nimittäin nähdä syntyneen suhteellisen itsenäisinä tutkimusperinteinä Iso-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tieteenalan juuret ovat kuitenkin paljon pidemmällä kolonialismin historiassa. Historian saatossa antropologia on kehittynyt siirtomaa-aikaisesta etnografisesta kuvailusta etnologian, sosiologian ja muiden lähitieteenalojen rinnalle ihmisyyden moninaisuuden tutkimiseen keskittyväksi tieteenalaksi.

Antropologia jaetaan nykyisin yleensä kolmeen päälajiin, jotka ovat sosiaali- ja/tai kulttuuriantropologia, kielitieteellinen antropologia sekä fyysinen antropologia. Amerikkalaisessa perinteessä myös arkeologia on ymmärretty yhdeksi antropologian päälajiksi, mutta Euroopassa se nähdään omana tieteenalanaan.

KuvaJose Maria Cuellar (Flickr.com, CC BY-NC 2.0)

Brittiläinen sosiaaliantropologia on saanut innoituksensa sosiologiasta ja amerikkalainen kulttuuriantropologia puolestaan nimensä mukaisesti keskittyi alunperin kulttuurin käsitteen määrittelyyn. Nykyisin näitä kahta tutkimusperinnettä ei enää oikeastaan käsitetä toisistaan erillisinä, vaan usein puhutaan sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Tämä antropologian päälaji kattaa paljon erilaisia ihmisyyden sosiaalista ja kulttuurista todellisuutta tarkastelevia tutkimusaiheita. Suurin osa antropologian erikoisaloista sijoittuukin tämän päälajin alle. Jotkut näkevät jopa kielitieteellisen antropologian osana sosiaali- ja kulttuuriantropologiaa, vaikka se ottaakin voimakkaasti vaikutteita myös kielitieteistä ja usein erotetaan omaksi antropologian haarakseen.Fyysinen antropologia lähenee puolestaan luonnontieteitä ja eroaa selkeästi muusta antropologisesta tutkimuksesta. Tämän antropologian haaran tutkimuskohteena on ennen kaikkea ihmisruumis ja ihmisen biologiset ominaisuudet, ja sen metodit ovat yhdistelmä laadullisia ja määrällisiä menetelmiä.

Ihmisen kuolinsyyn selvittämiseen keskittyvä forensinen antropologia on fyysisen antropologian alalaji, joka lienee myös suurelle yleisölle tunnetuin antropologian tutkimusala. Ovathan forensiset antropologit olleet esillä erilaisissa rikospaikkatutkijoiden elämää seuraavissa dekkarisarjoissa. Ja onkin ihan totta, että jotkut harvat antropologit auttavat jopa murhien selvittelemisessä. Indiana Jones on kuitenkin arkeologi!

Joukko intialaisia naisia eri puolilta maata soittamassa yhteisöilleen tyypillisiä perinteisiä instrumentteja. Kuva: Raja Ravi Varma. (Public Domain, Wikimedia Commons)

Antropologiaa opiskelemaan?

Antropologian opiskelusta kiinnostuneiden kannattaa erikoisalatekstien lisäksi lukea antropologian esittelytekstimme. Suomessa antropologiaa voi opiskella Oulun, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin yliopistoissa. Lisäksi antropologiaa sisältäviä kursseja on tarjolla Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Yliopistoilla on hieman erilaisia painotuksia opinnoissa, joten niistä kannattaa valita omia kiinnostuksen kohteita parhaiten vastaava ohjelma. Esimerkiksi Oulussa painotus on arktisen alueen ja saamelaisen kielen ja kulttuurin tutkimuksessa.

Antropologian päälajeista ehdottomasti parhaiten edustettuna Suomen yliopistoissa on sosiaali- ja kulttuuriantropologia. Fyysistä tai kielitieteellistä antropologiaa opiskelemaan haluavan kannattaa tutkia laajemmin eri yliopistojen tarjoamia opintokokonaisuuksia ja yksittäisiä kursseja.

Antropologian opintoja voi yhdistää muihin kiinnostuksen kohteisiin, kuten tiettyyn maantieteelliseen alueeseen, kieleen tai vaikkapa teknologiaharrastukseen. Sellainenkin suuntaus nimittäin on kuin teknologian ja digitaalisen maailman antropologia!Moni tietää vasta gradun kirjoitusvaiheessa, mihin aiheeseen haluaa erikoistua, ja aihetta vaihdetaan joskus vielä tutkijanakin. Omaa erikoistumista ei siis tarvitse tietää jo ennen opintojen alkua, ja monet eivät koskaan keskity vain yhteen tiettyyn teemaan vaan tekevät uransa aikana tutkimusta useista eri aiheista erilaisissa konteksteissa! Ei siis tarvitse huolestua, jos omaa erikoisalaa ei heti tahdo löytyä. Toivottavasti erikoisalatekstimme kuitenkin antavat käsitystä siitä, minkälaisia asioita antropologiassa tutkitaan – ja miten.

Navigointia antropologian laajalla kentällä

On selvää, että antropologian pää- ja alalajit limittyvät pitkälti keskenään. Esimerkiksi politiikkaa on vaikea tutkia kiinnittämättä huomiota poliittiseen retoriikkaan: poliittisen kielen analyysi kuuluukin sitten jo (ainakin osin) kielitieteellisen antropologian alaan.

Alojen erittely on limittäisyydestä huolimatta mielekästä, sillä se helpottaa tiettyä aihetta tutkivien antropologien keskinäistä kommunikointia ja tieteellisen vertaisarvioinnin toteuttamista. Lisäksi samaan aihepiiriin keskittyvien antropologien on helpompi määritellä tutkimuksesta kumpuavaa kysymyksenasettelua ja ongelmakohtia, kun he toimivat saman tutkimusnimikkeen alla.

Käytännössä iso osa tutkimuksista kuitenkin sopii useaan kategoriaan samanaikaisesti, eikä se ole ongelma. Tärkeää ei ole rajanveto alojen välillä vaan ajatustenvaihto ja uusien näkökulmien kehittäminen tiedeyhteisössä. Tieteentekeminen onkin loppujen lopuksi aika yhteisöllistä, ainakin tässä mielessä. Myös tieteen eettisyys nojaa pitkälti vertaisarviointiin ja tiedeyhteisössä vallitsevaan konsensukseen.

Tutkimussuuntauksen lisäksi antropologista tutkimusta jaotellaan usein maantieteellisen alueen mukaan – tehdäänhän antropologista tutkimusta maailman eri kolkissa. Voidaan esimerkiksi puhua Intian tutkimuksen perinteestä tai Itä-Eurooppaan keskittyvästä antropologisesta tutkimuksesta.

Antropologit eivät kommunikoi ainoastaan niiden kollegoiden kanssa, joiden tutkimus keskittyy samaan tai läheiseen aihepiiriin, vaikkapa uskontoon, tai tutkijoiden kanssa, jotka tutkivat samaa maantieteellistä aluetta. Lisäksi samaa tai läheistä kieliryhmää tutkivat vaihtavat usein näkemyksiä keskenään.

Erikoistumisaloja voi ajatella ikään kuin tieteellisinä avainsanoina, joiden avulla tutkijat sijoittavat niin oman kuin muidenkin tutkimuksen antropologian laajalle kentälle. Tutkimusprojektilla voi olla samanaikaisesti useita tällaisia avainsanoja, jolloin keskustelua käydään aktiivisesti useaan suuntaan, joskus myös moni- ja poikkitieteellisesti.

Mikä sinua kiinnostaa? Vai etsitkö vielä inspiraatiota? Toivottavasti löydät sen sivustoltamme!

Tekijät

Luettavaa

Jaa tämä artikkeli:
nv-author-image

Saara Toukolehto

FT Saara Toukolehto on AntroBlogin vastaava päätoimittaja. Hänen antropologisia kiinnostuksen kohteitaan ovat mm. maahanmuuton, arvojen, moraalin ja ”hyvän elämän” -käsitteen tutkimus integraatiopolitiikan viitekehyksessä sekä laajemmin sosiokulttuurisen jatkuvuuden ja muutoksen ymmärtäminen. Saara väitteli kesäkuussa 2023 Groningenin yliopistolla väitöskirjalla "Even if I do things perfectly, I can never become 'German'" - The Paradox of Immigrant Integration in Post-'Refugee Crisis' Berlin.Katso kirjoittajan artikkelit

2 kommenttia artikkeliin “Monenlaista antropologiaa!”

    1. Hei Maija! Tietääkseni kokonaista tutkintoa ei ole tarjolla missään. Satunnainen kurssi tai pari voi ajoittain löytyä yliopistojen tarjonnasta. Juuri alkaneessa Turun yliopiston Asklepios-ohjelmassa on todennäköisesti mukana lääketieteellisen antropologian perspektiivejä: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/asklepios Tampereen yliopistossa taasen voi opiskella sekä antropologiaa että kansanterveystiedettä, joten toista voisi lukea sivuaineena.

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *