Ensimmäiset mie­li­ku­vat ant­ro­po­lo­geista liittyvät usein kau­kai­siin kult­tuu­rei­hin, eksoot­ti­seen kent­tä­työ­hön sekä eri­lais­ten pie­nyh­tei­sö­jen tut­ki­mi­seen. Vaikka tämä kaikki pitää osittain edelleen paikkansa, on ant­ro­po­lo­gia myös paljon enemmän. Antropologit ver­tai­le­vat kult­tuu­rien eroja ja yhte­ne­väi­syyk­siä ymmär­tääk­seen ihmisiä ja yhteis­kun­tia. Tämä ei tarkoita ainoas­taan vieraiden kult­tuu­rien tut­ki­mista, vaan yhä useammin ant­ro­po­lo­gia kääntää katseensa kohti omaa, län­si­maista maa­il­maamme.

Antropologiassa hyö­dyn­ne­tään etno­gra­fista tut­ki­musta, joka tuottaa rikasta ja syväl­listä tietoa tut­kit­ta­vasta ilmiöstä. Etnografialla pyritään kuvaamaan ja selit­tä­mään ihmisten toimintaa ja käsi­tyk­siä heidän omassa eli­nym­pä­ris­tös­sään. Lähestymistapa edel­lyt­tää tutkijan koko­nais­val­taista osal­lis­tu­mista tut­kit­ta­vien elämään – heidän huoliinsa, miel­ty­myk­siinsä ja tar­pei­siinsa. Antropologia sopiikin erin­omai­sesti asia­kas­läh­töi­seen kehit­tä­mi­seen, kuten kulu­tus­tot­tu­mus­ten kar­toit­ta­mi­seen ja mark­ki­na­tut­ki­mus­ten tekoon.

Antropologi toimii kult­tuu­rien välisenä tulkkina, joka välittää tietoa eri osa­puol­ten kesken. Tämä on hyö­dyl­listä etenkin tilan­teissa, joissa toimitaan vieraassa ympä­ris­tössä: yrityksen laa­jen­taessa ulko­maille tai pal­ka­tessa työvoimaa itselleen tutun kult­tuu­ri­pii­rin ulko­puo­lelta. Elämäntyyli, tavat ja tot­tu­muk­set saattavat poiketa yllät­tä­villä tavoilla siir­ryt­täessä kult­tuu­rista toiseen. Antropologin tehtävänä on avata kult­tuu­rie­ro­jen mer­ki­tyk­siä, helpottaa siirtymää ja pehmentää mah­dol­li­sen yhteen­tör­mäyk­sen vai­ku­tuk­sia. Tarkoituksena on ennen kaikkea sillan luominen osa­puol­ten välille.

Tutkimusalana ant­ro­po­lo­gia sijoittuu huma­nis­tis­ten ja yhteis­kun­ta­tie­tei­den väli­maas­toon hyö­dyn­täen molempien alojen parhaat puolet. Antropologian keskeiset metodit ovat luon­teel­taan laa­dul­li­sia ja tuottavat laaja-alaista ja syväl­listä tietoa tut­kit­ta­vasta aiheesta. Yhteiskunnallista puolta edustaa kvan­ti­ta­tii­vis­ten mene­tel­mien, kuten eri­lais­ten kyse­ly­tut­ki­mus­ten, kautta saadun datan hyö­dyn­tä­mi­nen ja sovel­ta­mi­nen laa­dul­li­sen tut­ki­muk­sen rinnalla.

Antropologit kes­kit­ty­vät usein urallaan jonkin tietyn ilmiön, aihe­pii­rin tai elämän osa-alueen tut­ki­mi­seen. Kyseessä voi olla jokin laaja koko­nai­suus kuten media, uskonto tai talous, mutta myös yksi­tyis­koh­tai­sem­mat asiat kuten ruo­kai­lu­tot­tu­muk­set tai hää­ri­tu­aa­lit. Näin ollen he ovat oman alansa moni­puo­li­sia asian­tun­ti­joita, jotka ymmär­tä­vät tut­kit­ta­van ilmiön ja sen läh­tö­koh­dat koko­nais­val­tai­sesti. Antropologia on luon­teel­taan käy­tän­nön­lä­heistä, ja sen sovel­lus­po­ten­ti­aali on suuri. Etnografisella tut­ki­muk­sella kerättyä arvokasta ant­ro­po­lo­gista tietoa tulisikin hyödyntää entistä enemmän myös aka­tee­mi­sen maailman ulko­puo­lella tuomalla ant­ro­po­lo­giaa lähemmäs yri­tys­maa­il­maa ja sen tarpeita.

Kuva: Hugh Talman

Antropologin työkalut

Etnografia

Etnografialla tar­koi­te­taan tut­ki­musta, jonka avulla kuvail­laan yhteisön kulttuuri joko koko­nai­suu­des­saan tai pai­not­taen tiettyä sosi­aa­lista ilmiötä tai ins­ti­tuu­tiota. Menetelmän ensi­si­jai­sena tavoit­teena on selittää yksilön tai ryhmän toimintaa sille tyy­pil­li­sessä ympä­ris­tössä sekä tutkia erilaisia tul­kin­toja ja mer­ki­tyk­siä, joita tut­ki­muk­sen kohteet toi­min­nal­leen antavat. Etnografian kes­kei­senä välineenä on osal­lis­tuva havain­nointi mie­len­kiin­non kohteena olevassa yhtei­sössä. Tämä tar­koit­taa yhteisön ja sen jäsenten toiminnan havain­noin­tia kos­ke­tuse­täi­syy­deltä tar­kas­te­le­malla maailmaa heidän läh­tö­koh­dis­taan käsin. 

Perinteisesti etno­gra­fi­nen tutkimus on koh­dis­tu­nut pai­kal­li­siin rajat­tui­hin yhtei­söi­hin, esi­mer­kiksi tietyllä maan­tie­teel­li­sellä alueella elävään ihmis­ryh­mään sekä sen kult­tuu­ri­siin tra­di­tioi­hin ja sosi­aa­li­siin raken­tei­siin. Yhä useammin etno­gra­fista tut­ki­musta tehdään kes­kit­tyen meille tuttuihin ilmiöihin, kuten vaikkapa media­käyt­täy­ty­mi­seen. Tietoa ammen­ne­taan ruo­hon­juu­ri­ta­solta ja ympä­röi­västä yhteis­kun­nasta. Etnografinen tutkimus sopii hyvin esi­mer­kiksi kar­toi­tet­taessa yrityksen asia­kas­kun­nan muuttuvia tarpeita tai arvioi­taessa jo ennalta tulossa olevien uudis­tus­ten vai­ku­tuk­sia käyt­tä­jien tai asiak­kai­den toi­min­taan.

Osallistuva havain­nointi

Osallistuva havain­nointi on tut­ki­mus­me­todi, joka takaa tarkan kuvauksen tut­ki­mus­koh­teesta ja tuottaa suoraa tietoa ihmisten koke­muk­sista ja käsi­tyk­sistä. Havainnointi tapahtuu yleensä samassa tilassa ja vuo­ro­vai­ku­tuk­sessa tut­kit­ta­vien ihmisten kanssa. Tutkimusmetodilla tavoi­te­taan myös ne sosi­aa­li­sen elämän ilmiöt ja mer­ki­tyk­set, jotka jäävät tilas­to­jen ulko­puo­lelle. Esimerkiksi kulu­tus­käyt­täy­ty­mi­sen tut­ki­muk­sessa on tärkeää saada ote kaikista syvällä taustalla vai­kut­ta­vista toi­min­ta­mal­leista, jotka ohjaavat yksilön kulu­tus­va­lin­toja.

Haastattelut

Haastattelu on yksi ant­ro­po­lo­gin kes­kei­sim­mistä työ­ka­luista. Se mah­dol­lis­taa moni­muo­toi­sen tiedon kerää­mi­sen tut­kit­ta­vilta itseltään. Sen tar­koi­tuk­sena on kar­toit­taa haas­ta­tel­ta­vien mie­li­pi­teitä, arvoja tai tot­tu­muk­sia ja muodostaa näiden perus­teella koko­nais­kuva tut­kit­ta­vasta ilmiöstä, kon­sep­tista tai tuot­teesta. Antropologi onkin jo kou­lu­tuk­sensa kautta eri­lais­ten haas­tat­te­lu­tek­nii­koi­den ammat­ti­lai­nen. Haastattelujen kautta saatava tieto mah­dol­lis­taa yksi­lö­ta­son koke­mus­ten kar­toit­ta­mi­sen. Yhdessä osal­lis­tu­van havain­noin­nin kanssa se takaa minkä tahansa ilmiön moni­puo­li­sen tar­kas­te­lun.

Analyysi

Jos kes­ki­ty­tään ainoas­taan mää­räl­li­siin tie­don­ke­ruun mene­tel­miin, on vaarana kadottaa koko­nais­ku­van vaatima suurempi näkökulma. Laajemmat syy-seu­raus­suh­teet huo­mioo­not­ta­van tiedon tuot­ta­mi­seen tar­vi­taan­kin kykyä suh­teut­taa kerätyt havainnot laa­jem­paan vii­te­ke­hyk­seen. Antropologin tavoit­teena on tie­dos­ta­mat­to­mien toi­min­ta­mal­lien löy­tä­mi­nen ja hah­mot­ta­mi­nen. Tämä edel­lyt­tää ennak­ko­luu­lo­tonta tut­ki­muso­tetta sekä taitoa asettua tut­ki­mus­koh­teena olevien asemaan heitä ympä­röi­vässä maa­il­massa. Näin voidaan ymmärtää kohteiden tarpeita ja motiiveja hyvin perus­teel­li­sesti.

Antropologian sovellutukset

Antropologia taipuu moneksi, ja sille onkin löy­det­tä­vissä valtava määrä sovel­lu­tuk­sia yhteis­kun­nan eri osa-alueilta. Antropologeja toimii työ­elä­mässä aina yksi­tyi­sestä ja jul­ki­sesta sek­to­rista jär­jes­töi­hin ja aka­tee­mi­seen maailmaan asti. Meitä on tut­ki­joina, toi­mit­ta­jina, asian­tun­ti­joina, koor­di­naat­to­reina ja esi­mie­hinä. Myös museo- ja kus­tan­nusa­lalta voi löytää ant­ro­po­lo­geja. Etnografiaa käytetään tut­ki­mus­muo­tona ennen kaikkea sen ainut­laa­tui­sen ihmis- ja asia­kas­läh­töi­sen ja moneen taipuvan lähes­ty­mis­ta­pansa johdosta.

Esitelläksemme alan sovel­lu­tuk­sia kat­ta­vasti, me AntroBlogin työ­elä­mä­osiossa tulemme sukel­ta­maan syvem­mälle yritysten, jär­jes­tö­jen ja ant­ro­po­lo­gi­sen tiedon maailmaan kuu­kausit­tain vaih­tu­vien teemojen kautta. Tarkoituksenamme on tuoda yhteen eri alojen ammat­ti­lai­sia ja heidän koh­taa­mi­si­aan ant­ro­po­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen raja­pin­nassa. Jutut ovat luet­ta­vissa työ­elä­mä­si­vu­jen blo­gio­siosta. Pysykää kuulolla!

Mikäli jokin jäi askar­rut­ta­maan mieltäsi tai haluat palkata ant­ro­po­lo­gin omiin tar­pei­siisi, älä pelkää ottaa meihin yhteyttä sivu­pal­kista löytyvän kom­ment­ti­laa­ti­kon kautta.

Lähteet

Lue lisää: