Media-ant­ro­po­lo­gia on varsin uusi ja laaja-alainen poik­ki­tie­teel­li­nen tut­ki­mus­suun­taus. Media-ant­ro­po­lo­gian käsitettä käytti ensi kertaa vuonna 1969 American Anthropological Association, mutta silloin termin lan­see­raus oli lähinnä vastaus joidenkin ant­ro­po­lo­gien nos­tat­ta­maan huoleen ant­ro­po­lo­gi­sen tiedon vähäi­sis­tä levi­tys­ka­na­vis­ta ja ame­rik­ka­lai­sen yleisön niukasta tie­tee­na­lan ymmär­ryk­ses­tä.

Sittemmin media-ant­ro­po­lo­gia on muo­vau­tu­nut tar­kas­te­le­maan mediaa yhteisön ja yksilön elämässä ant­ro­po­lo­gian ja vies­tin­nän tut­ki­muk­sen kautta; se tutkii median käyttöä ja sen tulkintaa ja tuot­ta­mis­ta. Laadulliset tut­ki­mus­ta­vat, eri­tyi­ses­ti etno­gra­fi­nen tutkimus, erottavat media-ant­ro­po­lo­gian muista mediaa tut­ki­vis­ta tie­tee­na­lois­ta.

Tutkimuksen eri näkökulmat 

Poikkitieteellisen lähes­ty­mis­ta­van myötä media-ant­ro­po­lo­gia yhdis­te­lee erilaisia teorioita ja antaa eväät tar­kas­tel­la mediaa hyvinkin eri­lai­sis­ta näkö­kul­mis­ta. Lähtökohtana on kuitenkin se, ettei mediaa ja sitä ympä­röi­vää yhteis­kun­taa tule erottaa toi­sis­taan. Esimerkiksi ant­ro­po­lo­gi William Mazzarellan mukaan media ja yhteis­kun­ta tuottavat toinen toistaan. Ne välit­tä­vät, tuottavat ja tul­kit­se­vat sekä glo­baa­le­ja että pai­kal­li­sia ilmiöitä, tarinoita ja viestejä. Keskustelu tek­no­lo­gioi­den, kult­tuu­rien sekä ilmiöiden glo­ba­li­saa­tios­ta onkin vahvasti läsnä media-ant­ro­po­lo­gias­sa.

Mediaa voidaan tar­kas­tel­la rans­ka­lai­sen sosiologi-ant­ro­po­lo­gi Pierre Bourdieun sosi­aa­li­sen, talou­del­li­sen ja kult­tuu­ri­sen pääoman kautta kult­tuu­rin tuot­ta­mi­se­na. Sitä voidaan tar­kas­tel­la myös vaikkapa val­lan­käy­tön kautta kiin­nit­tä­mäl­lä huomiota siihen, kuka tuottaa mediaa, miten ja miksi. Esimerkiksi yksi ensim­mäi­sis­tä media-ant­ro­po­lo­gi­aan suun­taa­vis­ta teoksista oli ant­ro­po­lo­gi Hortense Powdermakerin tutkimus Hollywoodin tuo­tan­to­ko­neis­tos­ta ja ame­rik­ka­lai­sis­ta unelmista vuonna 1950. Nykyisin elo­ku­va­teol­li­suu­den tutkimus voi ylettyä tuo­tan­nos­ta elo­ku­va­teat­te­rei­hin, koti­soh­van kat­so­jis­ta lukuisiin online-pal­ve­lui­hin ja print­ti­uu­ti­sis­ta inter­ne­tin viih­de­si­vus­to­jen kes­kus­te­lu­pals­toi­hin.

Mediaa voidaan tar­kas­tel­la myös kulut­ta­jan näkö­kul­mas­ta. Miten ja missä ihmiset kulut­ta­vat mediaa, mitä mer­ki­tyk­siä media­ta­pah­tu­mil­le ja -sisäl­löl­le annetaan? Mediatutkija, Helsingin yli­opis­ton dosentti Johanna Sumiala lähestyy mediaa ritu­aa­lien kautta. Kirjassaan Median rituaalit hän selvittää, mitä nämä rituaalit ovat, kuka niitä tarvitsee ja miten niitä ilmen­ne­tään. Esimerkiksi Linnan juhlat ja Euroviisut ovat vahvasti ritua­li­soi­tu­nei­ta media­ta­pah­tu­mia.

Sosiaalinen media ja internet

Sosiaaliseen mediaan, inter­ne­tiin ja uusiin tek­no­lo­gioi­hin kuten vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­teen liittyy paljon ant­ro­po­lo­gi­ses­ti kiin­nos­ta­vaa tut­kit­ta­vaa. Sosiaalinen media ja muu tek­no­lo­gia ei ainoas­taan muokkaa ihmis­kun­taa — ne myös muo­vau­tu­vat tapojemme ja tot­tu­muk­siem­me mukai­ses­ti. Esimerkiksi Daniel Miller tut­ki­mus­ryh­mi­neen tutkii sosi­aa­lis­ta mediaa sen sisällön kautta – mitä, ja ennen kaikkea miten ihmiset jul­kai­se­vat eri puolilla maailmaa. Sosiaalinen media ei ole yksi muut­tu­ma­ton paikka, vaan se koostuu monesta eri alueesta niin sosi­aa­li­ses­ti, kult­tuu­ri­ses­ti kuin maan­tie­teel­li­ses­ti kat­sot­tu­na. Eri sovel­luk­sia käyt­tä­mäl­lä yhtei­söl­li­syy­tem­me skaa­lau­tuu. Tietyn tyyp­pi­sil­lä jul­kai­suil­la voimme puhutella suku­lai­sia, ystä­vä­po­ru­koi­ta tai vaikkapa koko maailmaa.

Tom Boellstorff puo­les­taan tutki ihmisten käyt­täy­ty­mis­tä Second Life -nimisessä vir­tu­aa­li­maa­il­mas­sa, jossa miljoonat ihmiset muo­dos­ta­vat yhteisöjä, ostavat taloja, har­ras­ta­vat ja jopa rakas­tu­vat. Identiteetti, yhteisö ja yhteis­kun­ta raken­tu­vat moni­nai­sin tavoin Second Lifen tar­joa­mas­sa vir­tu­aa­li­ses­sa tilassa ja kie­tou­tu­vat samalla niin sanottuun tosie­lä­mään.

Internetiä ja sosi­aa­lis­ta mediaa voidaan tutkia myös yhteis­kun­nal­li­sen osal­lis­tu­mi­sen kautta, sillä ne tarjoavat uuden­lai­sia vai­kut­ta­mi­sen välineitä ja areenoita esi­mer­kik­si kan­sa­lais­liik­keil­le. Internet ja some luovat alustan avoimelle kes­kus­te­lul­le, niin hyvässä kuin pahas­sa­kin. Digitaalisen kult­tuu­rin tutkija ja verk­koant­ro­po­lo­gi Anna Haverinen on tutkinut viha­pu­het­ta inter­ne­tis­sä. Haverisen mukaan kieli ja kie­len­käyt­tö muok­kaa­vat aina todel­li­suut­ta ja sen tul­kin­to­ja, vaikka kes­kus­te­lua käy­täi­siin­kin vain ano­nyy­mis­ti sosi­aa­li­sen median peru­koil­la.

Miksi median tutkiminen on tärkeää?

Massamedia miel­le­tään usein län­si­maa­lai­sek­si ins­ti­tuu­tiok­si. Usein pelä­tään­kin, että län­si­mai­nen kulttuuri valtaa median väli­tyk­sel­lä koko maailman. Tulee kuitenkin muistaa, että ihmiset tuottavat oman­lais­tan­sa mediaa ympäri maailmaa. Tämän hetken tuot­te­liaim­mat elo­ku­va­teol­li­suu­det sijait­se­vat Intiassa ja Nigeriassa, eivät Yhdysvalloissa. Myös län­si­mai­sen kult­tuu­rin glo­baa­lis­ta hege­mo­nias­ta voi olla montaa mieltä. Esimerkiksi län­si­maa­lai­set tv-ohjelmat saavat oman­lai­sian­sa mer­ki­tyk­siä kult­tuu­ri­ses­ta kon­teks­tis­ta riippuen, aivan kuten sosi­aa­lis­ta mediaakin käytetään hyvin erilaisin tavoin eri yhtei­söis­sä.

Media on vahvasti läsnä joka­päi­väi­ses­sä elä­mäs­säm­me. Internetin ja sosi­aa­li­sen median myötä kuka tahansa voi ryhtyä sisäl­lön­tuot­ta­jak­si, ja usein pai­kal­li­set ja globaalit ilmiöt saavatkin uusia ulot­tu­vuuk­sia inter­ne­tis­sä jaettujen jul­kai­su­jen ja viestien kautta. On äärim­mäi­sen tärkeää ymmärtää ja tutkia maailmaa, jossa media tuottaa yhteis­kun­taa ja yhteis­kun­ta mediaa ja jossa viestit liikkuvat ja yhdis­tä­vät ihmisiä yhä tihe­ne­vään tahtiin.


Lisää aiheesta AntroBlogissa:

Emmi Holm: Nollywood: glamouria ja mustaa magiaa

Harri Engund: Totuuden jälkeen

Johanna Sumiala: #PrayforParis ja muita glo­baa­liin media­ta­pah­tu­maan liittyviä huomioita

Anna Haverinen: “Lepää verkossa”- mui­so­ri­tu­aa­lit inter­ne­tis­sä

Luettavaa:

Hortense Powdermaker: Hollywood, the Dream Factory (1950)

Johanna Sumiala: Median rituaalit. Johdatus media-ant­ro­po­lo­gi­aan (2010)

Daniel Miller, E. Costa, N. Haynes, T. McDonald, R. Nicolescu, J. Sinanan, J. Spyer, S. Venkatraman & X. Wang: How the World Changed Social Media (2016)

Tom Boellstorff: Coming of Age in Second Life: An Anthropologist Explores the Virtually Human (2008)

Teksti: Emmi Holm, VTM

Kuvitus: Pixabay​.com, (CC0 Public Domain)