Aihe: Vähemmistöt ja alakulttuurit

author

Romanit ja suomalaisen työn eetos

mosaic-60610_1920

Millaiset tekijät yllä­pi­tä­vät Suomen kan­ta­väes­tön ja romanien välistä kult­tuu­rista muuria? Tätä pohti tiistaina 11.4. esitetty Arman Pohjantähden alla. Romanit ovat maamme syr­ji­tyim­piä vähem­mis­töjä. Miksi heidän yhteis­kun­nal­li­nen asemansa on niin heikko?

LUE LISÄÄ
author

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri

Turvapaikanhakijoiden_mielenosoitus_2017

Viimeisten viikkojen aikana monien huomio on kiin­nit­ty­nyt Helsingin kes­kus­tassa 10. hel­mi­kuuta alkaen mieltään osoit­ta­nei­siin Irakista ja Afganistanista saa­pu­nei­siin tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin. Jatkuuko mie­le­no­soi­tus vielä pitkään vai vas­ta­taanko tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vaa­ti­muk­siin? Mitä sanot­ta­vaa ant­ro­po­lo­gialla on pro­tes­ti­lei­ristä ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den tilan­teesta?

LUE LISÄÄ
author

Oliko Elvis ‘intiaani’?

ELVIS

Eikö Elvis Presley näytäkin hieman inti­aa­nilta, varsinkin kuu­lui­sissa esiin­ty­mi­sa­suis­saan? Hänen suo­nis­saan todella virtasi Amerikan alku­pe­räis­väes­tö­jen veri, josta Elvis oli ylpeä. Aiheesta on tekeillä tie­to­kirja Elvis Presley – His Native American Roots and Heritage. Teoksessa hän on jäävuoren huippu kult­tuu­rista, rodul­lista ja his­to­rial­lista kehitystä, jonka yksi kul­mi­naa­tio hän oli. 

LUE LISÄÄ
author

Kohtaamisen arvo kulttuurivaihdossa

nukkeja festivaalimarkkinoilla6

Sanotaan, että kult­tuu­ri­nen kuilu Suomen ja Venäjän välillä on yksi maailman suurimpia. Tämä näkyy esi­mer­kiksi kie­li­muu­rina, lain­sää­dön­nössä, elin­ta­sossa ja ennak­ko­luu­loissa. Venäjä ja venä­läi­nen kulttuuri on kes­ki­mää­rin suo­ma­lai­sille hyvin vierasta. Juuri tämän takia Suomen ja Venäjän välisillä hank­keilla on suuri painoarvo. Kulttuurivaihdossa vieras kulttuuri tulee lähelle esi­mer­kiksi taiteen kautta, tehdä ennestään tun­te­ma­tonta tutuksi. Kulttuurivaihto on myös tärkeä osa kan­sain­vä­listä poli­tiik­kaa.

LUE LISÄÄ
author

Alkuperäiskansoista uhkaa tulla jälkiteollisen ajan uhri

Electrolux

Yhteiskuntatasolla tek­no­lo­gi­sessa kehi­tyk­sessä ei ole kyse vain tek­ni­sistä sovel­luk­sista, vaan ennen kaikkea pro­ses­seista, jotka noita hyö­dyk­keitä tuottavat. Prosessit saavat muotonsa ja sisäl­tönsä pääosin modernin, län­si­mai­sen intel­lek­tu­aa­li­sen perinteen luomaa taustaa vasten, mikä jättää alku­pe­räis­kan­soja tek­no­lo­gia­pro­ses­sien ulko­puo­lelle. Teknologinen kehitys luo lisäksi yhteis­kun­nal­lista levot­to­muutta eri­lais­ten yhteis­kun­ta­mal­lien, perin­tei­den ja iden­ti­teet­tien sekoit­tuessa glo­ba­li­saa­tion edetessä.

LUE LISÄÄ
author

Shangri-Lata etsimässä

woman-489298_1280

Tiibet kuvi­tel­laan usein mys­ti­seksi Shangri-Laksi – pyhäksi kunin­gas­kun­naksi, jota johtivat rauhaa rakas­ta­vat lamat. Kuvitelmissa Tiibet on pitänyt säilössä ikivanhaa tietoa ja muut­tu­mat­to­mia perin­teitä, jotka nyt ovat katoa­massa. Tiibetin mie­hit­tä­nyttä Kiinaa syytetään vähem­mis­tö­jen kult­tuu­rin tuhoa­mi­sesta, ja niiden ekso­ti­soin­nista.

LUE LISÄÄ
author

Sápmi Saami 100

httpsuohpanterror.com

Ensimmäinen saa­me­lais­ten kokous jär­jes­tet­tiin 6. hel­mi­kuuta 1917 Norjan Trondheimissa. Tänä vuonna tulee siis täyteen sata vuotta saa­me­laista yhteis­poh­jois­maista yhteis­työtä ja poliit­tista akti­vis­mia. Suomen tasa­val­lan juhliessa paik­kaansa itse­näis­ten val­tioi­den joukossa saa­me­lai­set etsivät kuitenkin yhä omaa paik­kaansa.

LUE LISÄÄ
author

”Voitko kertoa tarinani suomalaisille” – kertomus paperittomuudesta

441147103_dd161160d3_o

Paperittomuus on ollut paljon esillä suo­ma­lai­sessa mediassa, ja taistelu termeistä on lujaa. Sisäministeriö puhuu ”lait­to­masti maassa olevista”, asian­tun­ti­jat ja järjestöt ”pape­rit­to­mista” ja kirkko ”suo­jat­to­mista”. Paperittomuus on Euroopassa, ja myös Suomessa, vuo­si­kym­me­niä vanha ilmiö. Euroopassa arvellaan asuvan ja työs­ken­te­le­vän useita miljoonia ihmisiä, jotka elävät sosi­aa­li­tur­van ulko­puo­lella. Euroopan Unionin jäsen­mai­den on toi­mit­tava yksin ja yhdessä pape­rit­to­muu­den ehkäi­se­mi­seksi.

LUE LISÄÄ
author

Loikkaa liikkumaan, kotoudu kulttuuriin

hiking-1454936_1920

Saavut uuteen koti­maa­hasi, asetut taloksi asuntoosi ja pohdit, kuinka kotoudut uuteen yhteis­kun­taan. Jos rap­pu­käy­tä­väs­sä­kään ei ter­veh­ditä, missä pääsisit jut­te­le­maan pai­kal­lis­ten kanssa? Voiko tal­vi­sin­kin käydä juok­su­len­killä ulkona? Saako uima­hal­liin mennä bur­ki­nissa, tai kuka opettaisi sinut hiih­tä­mään? Suomeen saapui vuoden 2015 aikana ennä­tyk­sel­li­sen paljon maa­han­tu­li­joita. Uuden kielen ja kult­tuu­rin omak­su­mi­nen mah­dol­li­sim­man varhain ede­saut­ta­vat kotou­tu­mista. Voidaanko uuteen koti­maa­han aset­tu­mista vauh­dit­taa jal­ka­pal­lo­ken­tillä, kun­to­sa­leilla ja hiih­to­la­duilla?

LUE LISÄÄ
author

Köyhät, kurjat ja eksoottiset

peters-lappeleir

Stereotyyppinen kuva likai­sista ja juo­pu­neista saa­me­lai­sista on vahvasti esillä nyky­päi­vän mediassa. Saamelaisiin liittyvä uuti­sointi tuntuu pyörivän ongel­ma­kes­keis­ten teemojen ympärillä. Samankaltainen saa­me­lais­ku­vaus on tuttu jo vuo­si­kym­men­ten takaa: kukapa ei muistaisi Pirkka-Pekka Peteliuksen nun­nuk­ka­vit­sejä. Mutta mitä saa­me­lai­sista ker­rot­tiin ja miten heistä puhuttiin 1950 – 1970 luvuilla? Tässä tekstissä tar­kas­te­len vuosien 1952 – 1972 saa­me­lais­ku­vauk­sia Suomen Kuvalehdessä. Tuona aikana saamenmaa lii­tet­tiin osaksi suo­ma­laista yhteis­kun­taa ja kult­tuu­ria.

LUE LISÄÄ
author

Kulttuuri joutui oikeuteen

84208199_725535e744_o

Miten kulttuuri tulee esiin oikeu­den­käyn­neissä? Miten kult­tuu­rista puhutaan, mitä sillä ehkä tar­koi­te­taan ja voiko kult­tuu­rilla olla jopa vai­ku­tusta tuomioon? Kun kult­tuu­ri­silla teki­jöillä pyritään keven­tä­mään riko­soi­keu­del­lista vastuuta, voidaan puhua kult­tuu­ri­sesta puo­lus­tuk­sesta. Aihe on kiistelty, mutta yhä ajan­koh­tai­sempi moni­kult­tuu­ri­suu­den sävyt­tä­missä nyky­val­tioissa. Osa tut­ki­joista on sitä mieltä, että kult­tuu­ri­nen puo­lus­tuk­sen sal­li­mi­nen raja­tuissa tapauk­sissa voisi johtaa tasa­ver­tai­sem­piin oikeus­kä­sit­te­lyi­hin.

LUE LISÄÄ
author

Orlando ei ole sattuma

Cruzes_na_bandeira_lgbt

Pride-marsseja, Orlandon surmia ja queer-kult­tuu­reita ana­ly­soiva kak­sio­sai­nen jut­tusarja jatkuu. Jokainen lesbo, homo ja trans* tietää täs­mäl­leen, missä ei voi suudella, missä pitää irrottaa käsi kädestä, missä voi pukeutua ja elehtiä queeristi, missä voi flirt­tailla, kenen silmissä katseen voi antaa viipyä ja kenelle voi kertoa elä­mäs­tään yksi­tyis­koh­tia. Joskus kuitenkin sattuu erheitä, tai iskee halu haastaa rajoja tie­toi­sesti. Tulos voi olla suoran tai epäsuoran väki­val­lan kohteeksi jou­tu­mi­nen.

LUE LISÄÄ
author

Orlandon perintö

Kuva: Oscar Carvajal, Gay Pride Sevilla. CC BY 2.0

Näkyminen Pride-paraa­tissa on muuttunut viime vuosina syvästi poliit­ti­seksi esi­mer­kiksi monille sateen­kaa­ri­per­heille, HIV+-järjestöille ja trans*-ihmisille. Samalla kul­ku­ee­seen liit­ty­mi­nen tai sille hur­raa­mi­nen on kas­vat­ta­nut suo­sio­taan moni­nai­suutta ja tasa-arvoa kan­nat­ta­vien hete­roi­den kes­kuu­dessa. Pride-marssit ovat nyt säh­köis­ty­neet uudelleen flo­ri­da­lai­seen lati­no­ho­moklu­biin tehdyn mas­sa­mur­hais­kun vuoksi. Queer-yhteisö on Orlandon tapah­tu­mien vuoksi kaik­kialla vakavasti jär­kyt­ty­nyt. Miksi osa yhteisöä kiel­täy­tyy olemasta mukana Priden spek­taak­ke­lissa? Kaksiosaisen artik­ke­lin toinen osa jul­kais­taan huomenna. 

LUE LISÄÄ
author

Islamiin kääntyminen kasvussa Suomessa

Islam1

Islam on län­si­mai­den kasvavin ja inter­ne­tin haetuin uskonto. Yhä useampi suo­ma­lai­nen kääntyy islamiin, löytäen siitä yhtei­söl­li­syyttä ja mer­ki­tyk­sel­li­syyttä. Kääntyneiden myön­tei­set koke­muk­set asettuvat vas­ta­koh­daksi yleisille asen­teille, joissa islam yhdistyy ter­ro­ris­miin ja fun­da­men­ta­lis­miin. Muihin uskon­toi­hin ver­rat­tuna varau­tu­nei­suus islamiin kään­ty­neitä kohtaan on huo­mat­ta­vaa. Mikä selittää islamiin koh­dis­tu­vaa pelkoa, ja miksi islam houkuttaa ennak­ko­luu­loista huo­li­matta?

LUE LISÄÄ
author

Poliittinen ilmapiiri ja turvapaikka

Kuva: Pixabay.com (CC0 Public Domain)

17.5.2016 esi­te­tyssä Arman Pohjantähden alla –jaksossa käsi­tel­tiin tur­va­pai­kan­ha­ki­joita. Arman pyrki sel­vit­tä­mään, miten Euroopan pako­lais­krii­siin suh­tau­du­taan Suomessa, ja mihin yltävät yhtäältä lähim­mäi­sen­rak­kaus ja toisaalta muu­ka­lais­viha. Dokumentissa tehdyssä katu­gal­lu­pissa välittyy voi­mak­kaasti epäi­lyk­sen ilmapiiri, jossa tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin viitataan rikol­li­sina tai niin kut­sut­tuina elin­ta­so­pa­ko­lai­sina. Epäluuloinen asenne tuntuu ohjaavan myös maa­han­muut­to­po­liit­tista pää­tök­sen­te­koa. Viime aikoina on uutisoitu per­hee­nyh­dis­tä­mi­sen vai­keu­tu­mi­sesta enti­ses­tään ja joidenkin konflik­ti­mai­den luo­kit­te­lusta tur­val­li­siksi Maahanmuuttoviraston toimesta. Antropologisissa tut­ki­muk­sissa nousee keskiöön poliit­ti­sen ilma­pii­rin vaikutus lain­tul­kin­taan ja käytännön maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaan.

LUE LISÄÄ
author

Muukalaisuus ja arvo

seashell-974426_960_720

Kuuluisa rans­ka­lai­nen ant­ro­po­logi Claude Lévi-Strauss pohjasi jo 1949 ideansa kult­tuu­rien ole­mas­sao­losta aja­tuk­seen, jossa kaksi ihmis­ryh­mää joutuu vaih­ta­maan puo­li­soita keskenään taa­tak­seen oman ryhmän jat­ku­vuu­den. Vaihtokauppoihin ryh­ty­mi­nen tekee kummankin osapuolen tie­toi­siksi kult­tuu­rie­roista ja kult­tuu­ri­sista rajoista. Kumpikin ymmärtää olevansa vähän toista nor­maa­lim­pia, vähän enemmän ihmisiä, tai vain yksin­ker­tai­sesti parempia kuin oudot naapurit. Eriasteinen ”me ja muut” –ajattelu on yhteistä luul­ta­vasti miltei kaikille ihmi­syh­tei­söille. Tämän vuoksi niin monilla kansoilla on esi­mer­kiksi tapana viitata itseensä jollakin ”hyvää”, ”todel­lista” tai yksin­ker­tai­sesti ”ihmistä” mer­kit­se­vällä termillä, kun taas naa­pu­rei­hin viitataan tyy­pil­li­sesti sel­lai­silla termeillä kuin ”tomppelit” tai ”paviaanit”.

LUE LISÄÄ
author

Linnassa leimatut

IMG_4897

Mikä on van­keus­ran­gais­tuk­sen tarkoitus, ja onnis­tuuko se tavoit­teis­saan? Tiistainen Arman Pohjatähden alla pureutui suo­ma­lai­siin van­ki­loi­hin niin vankien kuin myös heidän omais­tensa, vankien kanssa työs­ken­te­le­vän hen­ki­lö­kun­nan ja oikeus­lai­tok­sen näkö­kul­masta. Jakso tarjosi paljon mie­len­kiin­toista poh­dit­ta­vaa ihmi­syh­tei­sö­jen toi­min­ta­lo­gii­kasta kiin­nos­tu­neelle. Antropologista tar­kas­te­lua varten esiin nousivat eri­tyi­sesti vankien saama sosi­aa­li­nen stigma ja sen leviä­mi­nen vankilan ulko­puo­li­seen elämään, sekä vankilan tarkoitus paikkana joka uudel­lee­no­rien­toi yhtei­seltä polulta poi­ken­neet yksilöt takaisin yhteis­kun­taan.

LUE LISÄÄ
author

Prätkäjengin pauloissa?

motorcycle-1152008_1920

Arman Alizad lyöt­täy­tyi tiistaina 19.4.2016 esi­te­tyssä Arman Pohjantähden alla –jaksossa paha­mai­nei­sena tun­net­tuun Cannonball –moot­to­ri­pyö­rä­ker­hoon. Arman vietti yhteensä yli puolen vuoden ajan aikaa ker­ho­lais­ten kanssa, ennen kuin sai jäsenet tottumaan läs­nä­oloonsa. Suljetun yhteisön luot­ta­muk­sen voit­ta­mi­nen on hidas prosessi, johon usein kuuluu haasteita. Armanin kohdalla tämä tarkoitti muun muassa vessan siivousta. Initiaatio on eri­lais­ten sul­jet­tu­jen yhtei­sö­jen ryh­mäi­den­ti­tee­tin ja kes­ki­näi­sen samais­tu­mi­sen kannalta mer­kit­tävä siir­ty­mä­riitti. Siinä ulko­puo­li­sesta tulee sisä­pii­ri­läi­nen, henkilön sosi­aa­li­sen statuksen ja iden­ti­tee­tin muut­tuessa. Sekä siir­ty­mä­riit­tejä että moot­to­ri­pyö­rä­ker­hoja on tutkittu ant­ro­po­lo­giassa.

LUE LISÄÄ
author

Viinaa ja vertaistukea – katukulttuuri pitää koditonta otteessaan

Arman1

Tiistaina 12.3. nähtiin toinen jakso Arman Alizadin doku­ment­ti­sar­jaa Arman Pohjantähden alla, jossa aiheena oli asunn­ot­to­muus. Arman perehtyi asunn­ot­to­mien elämään etno­gra­fi­sin ottein: haas­tat­te­le­malla ja viet­tä­mällä aikaa tukalaan elä­män­ti­lan­tee­seen jou­tu­nei­den, yhteis­kun­nan mar­gi­naa­leissa elävien kodit­to­mien kanssa. VVA ry:n toi­min­nan­joh­taja kertoi jaksossa, että asunnoton voi päästä kiperästä tilan­tees­taan usein uskal­tau­tu­malla pyytämään apua. Avuntarjoajia on — miksei apua haeta? Jaksossa vii­tat­tiin useaan otteeseen päihde- ja mie­len­ter­vey­son­gel­miin. Antropologialla on pitkät perinteet köyhyyden ja asunn­ot­to­muu­den tut­ki­muk­sessa, ja pintaa raa­put­ta­malla löytyykin lisää tilan­netta selit­tä­viä tekijöitä. 

LUE LISÄÄ
author

Saamelaisuudesta, identiteetistä ja vähemmistöjen oikeuksista

7122. Lapper go Reinsdyr / Nasjonalbiblioteket / National Library of Norway

Alkuperäiskansojen ja vähem­mis­tö­jen kieliä, kult­tuu­reja, asemaa ja oikeuksia on ant­ro­po­lo­giassa tutkittu ympäri maailman jo yli vuo­si­sa­dan ajan. Suomessa suureksi ja vaikeaksi kysy­myk­seksi on muo­dos­tu­nut oikeus mää­ri­tellä, mitä ‘saa­me­lai­suus’ on ja merkitsee. Antropologisesta näkö­kul­masta tärkeää on tar­kas­tella myös vähem­mistö – enemmistö –asetelmaa ja siihen liittyviä moni­nai­sia jän­nit­teitä, jotka ovat avai­na­se­massa ympä­ris­tö­pää­tök­sen­teossa ja vähem­mis­tö­jen oikeuk­sien toteu­tu­mi­sessa.

LUE LISÄÄ

Antropologiassa tutkitaan usein val­ta­kult­tuu­rin tai –ryhmän sijaan etnisiä, uskon­nol­li­sia tai kie­lel­li­siä vähem­mis­töjä ja erilaisia ala­kult­tuu­reita. Tällaiset ryhmät pyrkivät joko yllä­pi­tä­mään tai luomaan omaa kult­tuu­ri­aan val­tayh­teis­kun­nan paineessa. Joissain tapauk­sissa, etenkin etnisten vähem­mis­tö­jen kohdalla, heitä saatetaan poli­tii­kan keinoin myös pitää erillään muusta väestöstä. Lisää eri tapaus­tut­ki­muk­sista voit lukea tältä sivulta.