Aihe: Vähemmistöt ja alakulttuurit

author

Romanit ja suomalaisen työn eetos

Millaiset tekijät yllä­pi­tä­vät Suomen kan­ta­väes­tön ja romanien välistä kult­tuu­ris­ta muuria? Tätä pohti tiistaina 11.4. esitetty Arman Pohjantähden alla. Romanit ovat maamme syr­ji­tyim­piä vähem­mis­tö­jä. Miksi heidän yhteis­kun­nal­li­nen asemansa on niin heikko?

LUE LISÄÄ
author

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri

Viimeisten viikkojen aikana monien huomio on kiin­nit­ty­nyt Helsingin kes­kus­tas­sa 10. hel­mi­kuu­ta alkaen mieltään osoit­ta­nei­siin Irakista ja Afganistanista saa­pu­nei­siin tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin. Jatkuuko mie­le­no­soi­tus vielä pitkään vai vas­ta­taan­ko tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vaa­ti­muk­siin? Mitä sanot­ta­vaa ant­ro­po­lo­gial­la on pro­tes­ti­lei­ris­tä ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den tilan­tees­ta?

LUE LISÄÄ
author

Oliko Elvis ‘intiaani’?

Eikö Elvis Presley näytäkin hieman inti­aa­nil­ta, varsinkin kuu­lui­sis­sa esiin­ty­mi­sa­suis­saan? Hänen suo­nis­saan todella virtasi Amerikan alku­pe­räis­väes­tö­jen veri, josta Elvis oli ylpeä. Aiheesta on tekeillä tie­to­kir­ja Elvis Presley – His Native American Roots and Heritage. Teoksessa hän on jäävuoren huippu kult­tuu­ris­ta, rodul­lis­ta ja his­to­rial­lis­ta kehitystä, jonka yksi kul­mi­naa­tio hän oli. 

LUE LISÄÄ
author

Kohtaamisen arvo kulttuurivaihdossa

Sanotaan, että kult­tuu­ri­nen kuilu Suomen ja Venäjän välillä on yksi maailman suurimpia. Tämä näkyy esi­mer­kik­si kie­li­muu­ri­na, lain­sää­dön­nös­sä, elin­ta­sos­sa ja ennak­ko­luu­lois­sa. Venäjä ja venä­läi­nen kulttuuri on kes­ki­mää­rin suo­ma­lai­sil­le hyvin vierasta. Juuri tämän takia Suomen ja Venäjän välisillä hank­keil­la on suuri painoarvo. Kulttuurivaihdossa vieras kulttuuri tulee lähelle esi­mer­kik­si taiteen kautta, tehdä ennestään tun­te­ma­ton­ta tutuksi. Kulttuurivaihto on myös tärkeä osa kan­sain­vä­lis­tä poli­tiik­kaa.

LUE LISÄÄ
author

Alkuperäiskansoista uhkaa tulla jälkiteollisen ajan uhri

Yhteiskuntatasolla tek­no­lo­gi­ses­sa kehi­tyk­ses­sä ei ole kyse vain tek­ni­sis­tä sovel­luk­sis­ta, vaan ennen kaikkea pro­ses­seis­ta, jotka noita hyö­dyk­kei­tä tuottavat. Prosessit saavat muotonsa ja sisäl­tön­sä pääosin modernin, län­si­mai­sen intel­lek­tu­aa­li­sen perinteen luomaa taustaa vasten, mikä jättää alku­pe­räis­kan­so­ja tek­no­lo­gia­pro­ses­sien ulko­puo­lel­le. Teknologinen kehitys luo lisäksi yhteis­kun­nal­lis­ta levot­to­muut­ta eri­lais­ten yhteis­kun­ta­mal­lien, perin­tei­den ja iden­ti­teet­tien sekoit­tues­sa glo­ba­li­saa­tion edetessä.

LUE LISÄÄ
author

Shangri-Lata etsimässä

Tiibet kuvi­tel­laan usein mys­ti­sek­si Shangri-Laksi – pyhäksi kunin­gas­kun­nak­si, jota johtivat rauhaa rakas­ta­vat lamat. Kuvitelmissa Tiibet on pitänyt säilössä ikivanhaa tietoa ja muut­tu­mat­to­mia perin­tei­tä, jotka nyt ovat katoa­mas­sa. Tiibetin mie­hit­tä­nyt­tä Kiinaa syytetään vähem­mis­tö­jen kult­tuu­rin tuhoa­mi­ses­ta, ja niiden ekso­ti­soin­nis­ta.

LUE LISÄÄ
author

Sápmi Saami 100

Ensimmäinen saa­me­lais­ten kokous jär­jes­tet­tiin 6. hel­mi­kuu­ta 1917 Norjan Trondheimissa. Tänä vuonna tulee siis täyteen sata vuotta saa­me­lais­ta yhteis­poh­jois­mais­ta yhteis­työ­tä ja poliit­tis­ta akti­vis­mia. Suomen tasa­val­lan juhliessa paik­kaan­sa itse­näis­ten val­tioi­den joukossa saa­me­lai­set etsivät kuitenkin yhä omaa paik­kaan­sa.

LUE LISÄÄ
author

”Voitko kertoa tarinani suomalaisille” – kertomus paperittomuudesta

Paperittomuus on ollut paljon esillä suo­ma­lai­ses­sa mediassa, ja taistelu termeistä on lujaa. Sisäministeriö puhuu ”lait­to­mas­ti maassa olevista”, asian­tun­ti­jat ja järjestöt ”pape­rit­to­mis­ta” ja kirkko ”suo­jat­to­mis­ta”. Paperittomuus on Euroopassa, ja myös Suomessa, vuo­si­kym­me­niä vanha ilmiö. Euroopassa arvellaan asuvan ja työs­ken­te­le­vän useita miljoonia ihmisiä, jotka elävät sosi­aa­li­tur­van ulko­puo­lel­la. Euroopan Unionin jäsen­mai­den on toi­mit­ta­va yksin ja yhdessä pape­rit­to­muu­den ehkäi­se­mi­sek­si.

LUE LISÄÄ
author

Loikkaa liikkumaan, kotoudu kulttuuriin

Saavut uuteen koti­maa­ha­si, asetut taloksi asuntoosi ja pohdit, kuinka kotoudut uuteen yhteis­kun­taan. Jos rap­pu­käy­tä­väs­sä­kään ei ter­veh­di­tä, missä pääsisit jut­te­le­maan pai­kal­lis­ten kanssa? Voiko tal­vi­sin­kin käydä juok­su­len­kil­lä ulkona? Saako uima­hal­liin mennä bur­ki­nis­sa, tai kuka opettaisi sinut hiih­tä­mään? Suomeen saapui vuoden 2015 aikana ennä­tyk­sel­li­sen paljon maa­han­tu­li­joi­ta. Uuden kielen ja kult­tuu­rin omak­su­mi­nen mah­dol­li­sim­man varhain ede­saut­ta­vat kotou­tu­mis­ta. Voidaanko uuteen koti­maa­han aset­tu­mis­ta vauh­dit­taa jal­ka­pal­lo­ken­til­lä, kun­to­sa­leil­la ja hiih­to­la­duil­la?

LUE LISÄÄ
author

Köyhät, kurjat ja eksoottiset

Stereotyyppinen kuva likai­sis­ta ja juo­pu­neis­ta saa­me­lai­sis­ta on vahvasti esillä nyky­päi­vän mediassa. Saamelaisiin liittyvä uuti­soin­ti tuntuu pyörivän ongel­ma­kes­keis­ten teemojen ympärillä. Samankaltainen saa­me­lais­ku­vaus on tuttu jo vuo­si­kym­men­ten takaa: kukapa ei muistaisi Pirkka-Pekka Peteliuksen nun­nuk­ka­vit­se­jä. Mutta mitä saa­me­lai­sis­ta ker­rot­tiin ja miten heistä puhuttiin 1950 – 1970 luvuilla? Tässä tekstissä tar­kas­te­len vuosien 1952 – 1972 saa­me­lais­ku­vauk­sia Suomen Kuvalehdessä. Tuona aikana saamenmaa lii­tet­tiin osaksi suo­ma­lais­ta yhteis­kun­taa ja kult­tuu­ria.

LUE LISÄÄ
author

Orlando ei ole sattuma

Pride-marsseja, Orlandon surmia ja queer-kult­tuu­rei­ta ana­ly­soi­va kak­sio­sai­nen jut­tusar­ja jatkuu. Jokainen lesbo, homo ja trans* tietää täs­mäl­leen, missä ei voi suudella, missä pitää irrottaa käsi kädestä, missä voi pukeutua ja elehtiä queeristi, missä voi flirt­tail­la, kenen silmissä katseen voi antaa viipyä ja kenelle voi kertoa elä­mäs­tään yksi­tyis­koh­tia. Joskus kuitenkin sattuu erheitä, tai iskee halu haastaa rajoja tie­toi­ses­ti. Tulos voi olla suoran tai epäsuoran väki­val­lan kohteeksi jou­tu­mi­nen.

LUE LISÄÄ
author

Orlandon perintö

Näkyminen Pride-paraa­tis­sa on muuttunut viime vuosina syvästi poliit­ti­sek­si esi­mer­kik­si monille sateen­kaa­ri­per­heil­le, HIV+-järjestöille ja trans*-ihmisille. Samalla kul­ku­ee­seen liit­ty­mi­nen tai sille hur­raa­mi­nen on kas­vat­ta­nut suo­sio­taan moni­nai­suut­ta ja tasa-arvoa kan­nat­ta­vien hete­roi­den kes­kuu­des­sa. Pride-marssit ovat nyt säh­köis­ty­neet uudelleen flo­ri­da­lai­seen lati­no­ho­moklu­biin tehdyn mas­sa­mur­hais­kun vuoksi. Queer-yhteisö on Orlandon tapah­tu­mien vuoksi kaik­kial­la vakavasti jär­kyt­ty­nyt. Miksi osa yhteisöä kiel­täy­tyy olemasta mukana Priden spek­taak­ke­lis­sa? Kaksiosaisen artik­ke­lin toinen osa jul­kais­taan huomenna. 

LUE LISÄÄ
author

Islamiin kääntyminen kasvussa Suomessa

Islam on län­si­mai­den kasvavin ja inter­ne­tin haetuin uskonto. Yhä useampi suo­ma­lai­nen kääntyy islamiin, löytäen siitä yhtei­söl­li­syyt­tä ja mer­ki­tyk­sel­li­syyt­tä. Kääntyneiden myön­tei­set koke­muk­set asettuvat vas­ta­koh­dak­si yleisille asen­teil­le, joissa islam yhdistyy ter­ro­ris­miin ja fun­da­men­ta­lis­miin. Muihin uskon­toi­hin ver­rat­tu­na varau­tu­nei­suus islamiin kään­ty­nei­tä kohtaan on huo­mat­ta­vaa. Mikä selittää islamiin koh­dis­tu­vaa pelkoa, ja miksi islam houkuttaa ennak­ko­luu­lois­ta huo­li­mat­ta?

LUE LISÄÄ
author

Poliittinen ilmapiiri ja turvapaikka

17.5.2016 esi­te­tys­sä Arman Pohjantähden alla -jaksossa käsi­tel­tiin tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta. Arman pyrki sel­vit­tä­mään, miten Euroopan pako­lais­krii­siin suh­tau­du­taan Suomessa, ja mihin yltävät yhtäältä lähim­mäi­sen­rak­kaus ja toisaalta muu­ka­lais­vi­ha. Dokumentissa tehdyssä katu­gal­lu­pis­sa välittyy voi­mak­kaas­ti epäi­lyk­sen ilmapiiri, jossa tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin viitataan rikol­li­si­na tai niin kut­sut­tui­na elin­ta­so­pa­ko­lai­si­na. Epäluuloinen asenne tuntuu ohjaavan myös maa­han­muut­to­po­liit­tis­ta pää­tök­sen­te­koa. Viime aikoina on uutisoitu per­hee­nyh­dis­tä­mi­sen vai­keu­tu­mi­ses­ta enti­ses­tään ja joidenkin konflik­ti­mai­den luo­kit­te­lus­ta tur­val­li­sik­si Maahanmuuttoviraston toimesta. Antropologisissa tut­ki­muk­sis­sa nousee keskiöön poliit­ti­sen ilma­pii­rin vaikutus lain­tul­kin­taan ja käytännön maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaan.

LUE LISÄÄ
author

Muukalaisuus ja arvo

Kuuluisa rans­ka­lai­nen ant­ro­po­lo­gi Claude Lévi-Strauss pohjasi jo 1949 ideansa kult­tuu­rien ole­mas­sao­los­ta aja­tuk­seen, jossa kaksi ihmis­ryh­mää joutuu vaih­ta­maan puo­li­soi­ta keskenään taa­tak­seen oman ryhmän jat­ku­vuu­den. Vaihtokauppoihin ryh­ty­mi­nen tekee kummankin osapuolen tie­toi­sik­si kult­tuu­rie­rois­ta ja kult­tuu­ri­sis­ta rajoista. Kumpikin ymmärtää olevansa vähän toista nor­maa­lim­pia, vähän enemmän ihmisiä, tai vain yksin­ker­tai­ses­ti parempia kuin oudot naapurit. Eriasteinen ”me ja muut” -ajattelu on yhteistä luul­ta­vas­ti miltei kaikille ihmi­syh­tei­söil­le. Tämän vuoksi niin monilla kansoilla on esi­mer­kik­si tapana viitata itseensä jollakin ”hyvää”, ”todel­lis­ta” tai yksin­ker­tai­ses­ti ”ihmistä” mer­kit­se­väl­lä termillä, kun taas naa­pu­rei­hin viitataan tyy­pil­li­ses­ti sel­lai­sil­la termeillä kuin ”tomppelit” tai ”paviaanit”.

LUE LISÄÄ
author

Linnassa leimatut

Mikä on van­keus­ran­gais­tuk­sen tarkoitus, ja onnis­tuu­ko se tavoit­teis­saan? Tiistainen Arman Pohjatähden alla pureutui suo­ma­lai­siin van­ki­loi­hin niin vankien kuin myös heidän omais­ten­sa, vankien kanssa työs­ken­te­le­vän hen­ki­lö­kun­nan ja oikeus­lai­tok­sen näkö­kul­mas­ta. Jakso tarjosi paljon mie­len­kiin­tois­ta poh­dit­ta­vaa ihmi­syh­tei­sö­jen toi­min­ta­lo­gii­kas­ta kiin­nos­tu­neel­le. Antropologista tar­kas­te­lua varten esiin nousivat eri­tyi­ses­ti vankien saama sosi­aa­li­nen stigma ja sen leviä­mi­nen vankilan ulko­puo­li­seen elämään, sekä vankilan tarkoitus paikkana joka uudel­lee­no­rien­toi yhtei­sel­tä polulta poi­ken­neet yksilöt takaisin yhteis­kun­taan.

LUE LISÄÄ
author

Prätkäjengin pauloissa?

Arman Alizad lyöt­täy­tyi tiistaina 19.4.2016 esi­te­tys­sä Arman Pohjantähden alla -jaksossa paha­mai­nei­se­na tun­net­tuun Cannonball -moot­to­ri­pyö­rä­ker­hoon. Arman vietti yhteensä yli puolen vuoden ajan aikaa ker­ho­lais­ten kanssa, ennen kuin sai jäsenet tottumaan läs­nä­oloon­sa. Suljetun yhteisön luot­ta­muk­sen voit­ta­mi­nen on hidas prosessi, johon usein kuuluu haasteita. Armanin kohdalla tämä tarkoitti muun muassa vessan siivousta. Initiaatio on eri­lais­ten sul­jet­tu­jen yhtei­sö­jen ryh­mäi­den­ti­tee­tin ja kes­ki­näi­sen samais­tu­mi­sen kannalta mer­kit­tä­vä siir­ty­mä­riit­ti. Siinä ulko­puo­li­ses­ta tulee sisä­pii­ri­läi­nen, henkilön sosi­aa­li­sen statuksen ja iden­ti­tee­tin muut­tues­sa. Sekä siir­ty­mä­riit­te­jä että moot­to­ri­pyö­rä­ker­ho­ja on tutkittu ant­ro­po­lo­gias­sa.

LUE LISÄÄ
author

Viinaa ja vertaistukea – katukulttuuri pitää koditonta otteessaan

Tiistaina 12.3. nähtiin toinen jakso Arman Alizadin doku­ment­ti­sar­jaa Arman Pohjantähden alla, jossa aiheena oli asunn­ot­to­muus. Arman perehtyi asunn­ot­to­mien elämään etno­gra­fi­sin ottein: haas­tat­te­le­mal­la ja viet­tä­mäl­lä aikaa tukalaan elä­män­ti­lan­tee­seen jou­tu­nei­den, yhteis­kun­nan mar­gi­naa­leis­sa elävien kodit­to­mien kanssa. VVA ry:n toi­min­nan­joh­ta­ja kertoi jaksossa, että asunnoton voi päästä kiperästä tilan­tees­taan usein uskal­tau­tu­mal­la pyytämään apua. Avuntarjoajia on — miksei apua haeta? Jaksossa vii­tat­tiin useaan otteeseen päihde- ja mie­len­ter­vey­son­gel­miin. Antropologialla on pitkät perinteet köyhyyden ja asunn­ot­to­muu­den tut­ki­muk­ses­sa, ja pintaa raa­put­ta­mal­la löytyykin lisää tilan­net­ta selit­tä­viä tekijöitä. 

LUE LISÄÄ
author

Saamelaisuudesta, identiteetistä ja vähemmistöjen oikeuksista

Alkuperäiskansojen ja vähem­mis­tö­jen kieliä, kult­tuu­re­ja, asemaa ja oikeuksia on ant­ro­po­lo­gias­sa tutkittu ympäri maailman jo yli vuo­si­sa­dan ajan. Suomessa suureksi ja vaikeaksi kysy­myk­sek­si on muo­dos­tu­nut oikeus mää­ri­tel­lä, mitä ‘saa­me­lai­suus’ on ja merkitsee. Antropologisesta näkö­kul­mas­ta tärkeää on tar­kas­tel­la myös vähem­mis­tö – enemmistö -asetelmaa ja siihen liittyviä moni­nai­sia jän­nit­tei­tä, jotka ovat avai­na­se­mas­sa ympä­ris­tö­pää­tök­sen­teos­sa ja vähem­mis­tö­jen oikeuk­sien toteu­tu­mi­ses­sa.

LUE LISÄÄ
author

Amerikka vs Afrikka?

Amerikkalainen kulttuuri luo­kit­te­lee sekä afroa­me­rik­ka­lai­set että Yhdysvaltoihin muut­ta­neet afrik­ka­lai­set siir­to­lai­set samaan rotuun kuu­lu­vik­si. Tämä pätee yhtä­lail­la val­ta­väes­tön käsi­tyk­siin heistä kuin myös maan viral­li­siin väes­tön­las­ken­toi­hin, joissa molempia ryhmiä varten on olemassa yksi kategoria: ”mustat”. Luokitus pitää sisällään valtaisan sosi­aa­li­sen, kult­tuu­ri­sen ja kie­lel­li­sen kirjon eikä olekaan yllät­tä­vää, että siihen kuuluvat eivät yleensä itse koe muo­dos­ta­van­sa yhtä ”mustaa yhteisöä”. Jaettu afrik­ka­lai­nen alkuperä kuitenkin mah­dol­lis­taa ajatuksen yhte­näi­syy­des­tä, kun taas erilaiset his­to­rial­li­set koke­muk­set tuntuvat vievän ryhmiä erilleen.

LUE LISÄÄ

Antropologiassa tutkitaan usein val­ta­kult­tuu­rin tai -ryhmän sijaan etnisiä, uskon­nol­li­sia tai kie­lel­li­siä vähem­mis­tö­jä ja erilaisia ala­kult­tuu­rei­ta. Tällaiset ryhmät pyrkivät joko yllä­pi­tä­mään tai luomaan omaa kult­tuu­ri­aan val­tayh­teis­kun­nan paineessa. Joissain tapauk­sis­sa, etenkin etnisten vähem­mis­tö­jen kohdalla, heitä saatetaan poli­tii­kan keinoin myös pitää erillään muusta väestöstä. Lisää eri tapaus­tut­ki­muk­sis­ta voit lukea tältä sivulta.