Aihe: Työkentällä

author

Arktista antropologiaa

Arktinen alue puhuttaa: ilmas­ton­muu­tok­sen vaikutus ihmiseen ja eko­sys­tee­mei­hin, luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tä­mi­nen, Koillisväylän meritien lisään­ty­vä käyttö ja alku­pe­räis­kan­so­jen oikeudet. Toukokuussa 2017 Suomi on aloit­ta­nut Arktisen neuvoston ja Arktisen talous­neu­vos­ton puheen­joh­ta­ja­na, ja näke­myk­siä alueen kehit­tä­mi­ses­tä riittää. Rovaniemen yli­opis­ton tut­ki­musins­ti­tuut­ti Arktinen keskus tuottaa tut­ki­mus­tie­toa aiheesta. Monen muun arktisen tut­ki­musa­lan ohella sieltä löytyy myös arktisen ant­ro­po­lo­gian tut­ki­mus­osas­to.

LUE LISÄÄ
author

Kulttuurintutkimusta kuvien kautta

Visuaalinen ant­ro­po­lo­gia on ant­ro­po­lo­gian alalaji. Se keskittyy tutkimaan kaikkea silmin havait­ta­vaa, aina etno­gra­fi­sis­ta valo­ku­vis­ta ja videoista tanssiin ja tatuoin­tei­hin saakka. Tutkimuskohteita on lähes rajaton määrä. Niitä voivat olla esi­mer­kik­si graffitit, korut, hie­rogly­fit tai maa­lauk­set. Visuaalisiin kult­tuu­rin­tuot­tei­siin suh­tau­du­taan etno­gra­fi­se­na mate­ri­aa­li­na ja tietona. Niiden aja­tel­laan täy­den­tä­vän ant­ro­po­lo­gian perin­tei­sem­piä tut­ki­mus­me­to­de­ja, kuten haas­tat­te­lu­ja ja osal­lis­tu­vaa havain­noin­tia.

LUE LISÄÄ
author

Museot ja antropologia – aina yhdessä?

Antropologian ja etno­gra­fis­ten museoiden historia on kie­tou­tu­nut yhteen siirtomaa-ajan perinnön ja val­ta­suh­tei­den kanssa. Kulttuureja ja niiden esi­neis­töä esit­te­le­vien etno­gra­fis­ten museoiden juuret ovat siir­to­maa­his­to­rias­sa. Eurooppalaisten kunin­kaal­lis­ten sekä muun ylimystön parissa 1500-luvulla muotiin tulivat kurio­si­teet­ti­ka­bi­ne­tit, joissa eri kansoilta peräisin olevat esineet oli asetettu rin­nak­kain luon­non­tie­teel­lis­ten näyt­tei­den ja muiden eri­koi­si­na pidet­ty­jen esineiden kanssa. 

LUE LISÄÄ
author

Maailma löytyy museosta

Etnografiset museot ovat 1800-luvulta lähtien olleet yleinen ins­ti­tuu­tio varsinkin län­si­mais­sa, mutta Suomessa ne ovat olleet har­vi­nai­sem­pia. Tällä hetkellä Suomen ainut etno­gra­fi­nen museo pysyvillä näyt­te­ly­ti­loil­la on vuonna 1998 avautunut Helinä Rautavaaran museo Espoon Tapiolassa.
AntroBlogi kävi tutus­tu­mas­sa uusissa tiloissa vastikään avau­tu­nee­seen museoon. Millainen museo on työ­paik­ka­na? Mikä on ant­ro­po­lo­gien suhde sekä etno­gra­fi­siin että muihin museoihin?

LUE LISÄÄ
author

Luonnosta kulttuuriin, laji kerrallaan – eläinmaailman antropologiaa

Rajat ihmisen ja ei-ihmisen välillä ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti varsin hatarat. Viime aikoina tähän on kiin­ni­tet­ty huomiota myös huma­nis­ti­sem­min suun­tau­tu­neis­sa tieteissä, ja ant­ro­po­lo­gian eri suun­tauk­set bio­lo­gi­sen ant­ro­po­lo­gian lisäksi ovat koh­dis­ta­neet uuden­lais­ta katsetta klassisen luonnon ja kult­tuu­rin kah­tia­jaon välissä vipel­tä­viin olen­toi­hin ja niiden välisten moni­mut­kais­ten suhteiden ver­kos­toi­hin.

LUE LISÄÄ
author

Ihmisyyden juurilla

Mitä viitteitä ihmisen ja apinan yhtei­ses­tä men­nei­syy­des­tä voimme löytää? Olemmeko uniikkeja ritu­aa­leis­sam­me, käyt­täy­ty­mis­mal­leis­sam­me ja kom­mu­ni­kaa­tio­ta­vois­sam­me? Näitä ja muita ihmisten juuriin pureu­tu­via kysy­myk­siä tutkii evo­luu­tio­ant­ro­po­lo­gia.

LUE LISÄÄ
author

Pakolaisia vastassa

Erilaisuus ja muutoksen tila ovat tuttuja ja ”helppoja” kes­kus­te­luai­hei­ta ant­ro­po­lo­geil­le. Paljon kes­kus­te­lua herät­tä­viä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta ja pako­lai­sia on tar­kas­tel­tu monelta näkö­kan­nal­ta, mutta tämä työ­elä­mä­toi­mi­tuk­sem­me juttu kohdistaa linssinsä aiheen viereen — tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den ja pako­lais­ten kanssa työs­ken­te­le­viin ihmisiin.

LUE LISÄÄ
author

Ihmisen kuolemanjälkeinen elämä

Euroopassa ant­ro­po­lo­gia sisältää kaksi pää­suun­taus­ta. Sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gia keskittyy ihmis­kult­tuu­rin ja -yhtei­sö­jen tut­ki­mi­seen. Biologinen tai fyysinen ant­ro­po­lo­gia taas keskittyy tar­kas­te­le­maan ihmisen kehitystä his­to­rias­ta nyky­päi­vään. Biologinen ant­ro­po­lo­gia pitää sisällään laajan skaalan aloja paleon­to­lo­gias­ta ja kädel­lis­ten tut­ki­muk­ses­ta ihmisen perin­nöl­li­syys­tie­tee­seen asti. Tässä jutussa syven­nym­me foren­si­seen ant­ro­po­lo­gi­aan tar­kas­te­le­mal­la sen taustaa sekä alan sovel­ta­mi­seen liittyviä maan­tie­teel­li­siä eroja.

LUE LISÄÄ
author

Luita ja joukkohautoja

Kuolema kiehtoo. Tv-sarjat CSI: Crime Scene Investigation, Bones, Criminal Minds ovat tuoneet silvotut ruumiit ja luun­rip­peet arki-iltoi­him­me. Sarjat ovat tutus­tut­ta­neet katsojat foren­si­seen ant­ro­po­lo­gi­aan. Kyselimme tutkija Heli Maijaselta luista ja niiden kanssa työs­ken­te­lys­tä. Samalla saimme mie­len­kiin­toi­sen kat­sauk­sen akatemian, ja sen ulko­puo­lis­ten toi­mi­joi­den väliseen yhteis­työ­hön.

LUE LISÄÄ
author

Kulttuuritulkeista kansalaisjärjestöihin

Koska ant­ro­po­lo­gien tut­ki­mus­koh­teet ovat perin­tei­ses­ti sijain­neet ”kaukana kotoa”, työs­ken­te­lee alan edustajia myös kehi­ty­syh­teis­työn parissa. Antropologialla onkin yhtey­ten­sä kehi­tys­maa­tut­ki­muk­sen tie­tee­na­laan. Kehitysyhteistyössä ant­ro­po­lo­git joutuvat jat­ku­vas­ti painimaan sel­lais­ten kysy­mys­ten kanssa kuten kuinka varmistaa, ettei tut­ki­mus­tie­toa käytetä tut­kit­ta­vaa yhteisöä vastaan, ja kuinka paljon kehi­ty­sor­ga­ni­saat­to­rei­den mene­tel­miin voi ottaa kantaa. Kehitysyhteistyön alkuai­koi­na ant­ro­po­lo­ge­ja vär­vät­tiin yleensä mukaan vasta, kun kehi­tys­pro­jek­ti ei toi­mi­nut­kaan niin kuin piti.

LUE LISÄÄ
author

Antropologit kansalaisjärjestöissä: kehitysyhteistyötä Aasiassa

Suomessa valtaosa ant­ro­po­lo­geis­ta työl­lis­tyy kol­man­nel­le sek­to­ril­le. Yhteiskunta-alan kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen sel­vi­tyk­sen mukaan lähes 50 % ant­ro­po­lo­geis­ta toimii kan­sa­lais­jär­jes­töis­sä, kun yli­opis­toi­hin työl­lis­tyy 12 % val­mis­tu­neis­ta. AntroBlogi haas­tat­te­li pitkän linjan jär­jes­tö­am­mat­ti­lais­ta, ant­ro­po­lo­gi Upu Leppästä, hänen kan­sain­vä­li­ses­tä urastaan kehi­ty­syh­teis­työn parissa. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Lähetysseuran ulko­maan­tie­dot­ta­ja­na Hongkongissa, missä hänen vas­tuu­aluei­taan on koti­paik­kan­sa lisäksi Taiwan ja Manner-Kiina.

LUE LISÄÄ
author

Hevonpaskaduuneja ja freelance-zombeja

Globalisaation myötä palk­ka­työ­hön liittyvät ilmiöt toistavat itseään maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Teemme työtä entistä pitempään, entistä kiris­ty­neem­mil­lä työ­so­pi­muk­sil­la. Vastoin kaikkia odotuksia aikamme on poikinut uusia, mer­ki­tyk­set­tö­mil­tä tuntuvia työ­paik­ko­ja. Arvon ja velan kon­sep­tien käsit­te­lys­tä tunnettu ant­ro­po­lo­gi ja aktivisti David Graeber on ollut näkyvillä työ­maa­il­man nyky­ti­lan­tee­seen liit­ty­väs­sä kes­kus­te­lus­sa. Hän teki tun­ne­tuk­si käsitteen niin sano­tuis­ta hevon­pas­ka­duu­neis­ta.

LUE LISÄÄ
author

Työelämä muuttuu – antropologi kertoo miten

Työelämän mur­rok­seen liittyvät mie­li­ku­vat vaih­te­le­vat tule­vai­suu­den synkistä uhka­ku­vis­ta lähes rajat­to­miin mah­dol­li­suuk­siin. Tämä näkyy etenkin puhut­taes­sa uusista tek­no­lo­giois­ta ja auto­ma­ti­saa­tios­ta, joiden on uskottu syr­jäyt­tä­vän jopa puolet tämän­het­ki­sis­tä työ­pai­kois­ta seuraavan parin­kym­me­nen vuoden aikana. Haastattelimme aiheesta Helsingin kau­pun­gin­kans­lias­sa työl­li­syys­ky­sy­mys­ten parissa työs­ken­te­le­vää ant­ro­po­lo­gi Aleksi llpalaa, joka on toh­to­ri­kou­lu­tet­ta­va poliit­ti­sen historian oppiai­nees­sa Helsingin yli­opis­tos­sa. Ilpala selvittää työssään sitä, miten työ­elä­mä­pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen tulisi hoitaa nyt ja tule­vai­suu­des­sa. Hän on aitio­pai­kal­la tar­kas­te­le­mas­sa, miten työelämän muutos näkyy julkisen puolen pää­tök­sen­teos­sa Suomessa.

LUE LISÄÄ
author

Antropologisen kaunokirjallisuuden monet kasvot

Tietokirjallisuuden ja ant­ro­po­lo­gian välinen linkki on voimakas, kuten aka­tee­mi­sil­la aloilla yleen­sä­kin. Alan yhteys proosaan saattaa olla lukijalle vieraampi, vaikka se on vai­kut­ta­nut lukuisten koti­mais­ten ja ulko­mais­ten klas­sik­ko­kir­jai­li­joi­den taustalla. Antropologin koulutus ei tarjoa suoraan työkaluja kir­jai­li­jak­si ryh­ty­mi­seen, vaikka tekstiä tuotetaan perin­tei­ses­ti paljon aina opis­ke­lu­jen alusta alkaen. Antropologille tyy­pil­li­nen ute­liai­suus ihmi­syyt­tä ja yhteis­kun­taa kohtaan sekä holis­ti­nen näkökulma toimivat hyvinä läh­tö­koh­ti­na myös fiktiota kir­joi­tet­taes­sa.

LUE LISÄÄ
author

Tiedosta tarinankerrontaan

Tekstin tuot­ta­mi­nen ja tari­nan­ker­ron­ta tulevat jokai­sel­le aloit­te­le­val­le ant­ro­po­lo­gil­le tutuiksi opintojen mittaan. Ei ole siis ihme, että niitä päädytään hyö­dyn­tä­mään myös työ­elä­mäs­sä. AntroBlogin työ­elä­mä­toi­mi­tus aloittaa syksyn 2016 kir­jai­li­ja­tee­mal­la. Haastattelimme kult­tuu­riant­ro­po­lo­gi Tapio Tammista tie­to­kir­jo­jen syn­ty­mi­sen pro­ses­sis­ta sekä tie­to­kir­jal­li­suu­den tämän­het­ki­sis­tä suun­tauk­sis­ta. Tammisen tuorein teos, Ruotsin äärioi­keis­ton ja rotuopin historiaa käsit­te­le­vä Kansankodin pimeämpi puoli, pal­kit­tiin Tieto-Finlandia -pal­kin­nol­la 2015. 

LUE LISÄÄ
author

Design + antropologia = Entistä parempaa muotoilua

AntroBlogin työ­elä­mä­toi­mi­tus jatkaa Eeva Berglundin aloit­ta­maa kuukauden teemaa designin ja ant­ro­po­lo­gian yhdis­tä­mi­ses­tä. Juttua varten haas­tat­te­lim­me Helsingin kaupungin kan­sain­vä­lis­ten asioiden johtavaa asian­tun­ti­jaa Iina Oilinkia, joka on val­mis­tu­nut Helsingin yli­opis­tos­ta vuonna 1999 pää­ai­nee­naan sosi­aa­liant­ro­po­lo­gia. Hän on urallaan ollut tiiviisti teke­mi­sis­sä sekä muotoilun että kau­pun­ki­suun­nit­te­lun kanssa ensin nykyisen Aalto-yli­opis­ton Taideteollisen kor­kea­kou­lun ARKI-hank­kees­sa ja myöhemmin Helsingin kau­pun­gil­la useiden asumiseen ja kau­pun­ki­suun­nit­te­luun liit­ty­vien hank­kei­den parissa.

LUE LISÄÄ
author

Kun antropologia ja muotoilu toisensa löysivät

Muotoilu on ant­ro­po­lo­gil­le käyt­tö­kel­poi­nen metafora. Jo läh­tö­koh­tai­ses­ti siinä yhdis­ty­vät tekeminen ja ajat­te­le­mi­nen, aineel­li­suus ja mie­li­ku­vi­tus. Lainaamalla muotoilun käsit­tei­tä ant­ro­po­lo­git irtaan­tu­vat vuo­si­sa­to­ja län­si­mai­ta pii­naa­vas­ta työn­jaos­ta, jossa päässä tehty työ oli kei­no­te­koi­ses­ti pidetty erillään ruu­miil­li­ses­ta työstä. Muotoilussa nämä yhdis­ty­vät. Antropologienkaan ei tarvitse pakottaa tut­ki­muk­si­aan län­si­mai­sen tieteen loke­roi­hin, jotka erottavat toi­sis­taan tekniset asiat ja ihmisiä koskevat asiat. Tekniikka ja yhteisö kulkevat kaik­kial­la yhdessä. Muotoilua ja ant­ro­po­lo­gi­aa yhdis­tä­mäl­lä näitä tosi­asioi­ta on helpompi käsitellä.

LUE LISÄÄ
author

Mitä älypuhelimesi kertoo sinusta? Mobiilialustojen suunnittelu antropologisessa tarkastelussa

Kulttuuri, ant­ro­po­lo­gin käsi­te­pan­kin keskeisin termi on kaikkea muuta kuin helposti mää­ri­tel­tä­vä, ja sen kon­teks­tis­ta riip­pu­viin mer­ki­tyk­siin on syytä kiin­nit­tää huomiota. IDEA 2010 -suun­nit­te­li­ja­kon­fe­rens­sis­sa kult­tuu­rin ja ant­ro­po­lo­gian käsitteet nousivat esiin yhtey­des­sä, jota voisi edel­leen­kin luon­neh­tia ajan­koh­tai­sek­si. Erityisesti käyt­tä­jä­ko­ke­muk­seen perus­tu­vaan mobii­li­lai­te- ja verk­ko­suun­nit­te­luun eri­kois­tu­nut suun­nit­te­li­ja Josh Clark esitteli näke­myk­sen­sä alati lisään­ty­vis­tä mobii­lia­lus­tois­ta eri­lai­si­na “kult­tuu­rei­na”. Eri mobii­lia­lus­tat ja käyt­tö­jär­jes­tel­mät muo­tou­tu­vat hänen mukaansa oman­lai­sik­seen eri­lais­ten käyt­tä­jä­ryh­mien, tapojen ja normien sekä hal­lin­nol­lis­ten jär­jes­tel­mien kautta. Nämä mobii­li­kult­tuu­rien osa-alueet muok­kaa­vat vas­taa­vas­ti mobii­lia­lus­tan käyt­tä­jien käyt­täy­ty­mis­tä ja sosi­aa­lis­ta persoonaa. Antroblogin työ­elä­mä­toi­mi­tus poimi tämän lähes­ty­mis­ta­van tar­kem­paan syyniin.

LUE LISÄÄ
author

Sosiaalitieteilijät hakukoneiden takana

Suuri osa ihmisten välisten kiistojen ja väit­te­lyi­den rat­kai­sus­ta on peräisin Googlen haku­ko­nees­ta. Yhtenä maailman suu­rim­pa­na työ­nan­ta­ja­na Googlella on palk­ka­lis­toil­laan valtava määrä eri aiheisiin eri­kois­tu­nei­ta sosi­aa­li­tie­tei­li­jöi­tä, ja AntroBlogi onnistui jutut­ta­maan yhtä heistä. Ironisesti juuri Googlen hakukone vaikutti tälläkin kertaa oikean haas­ta­tel­ta­van löy­tä­mi­seen: Dan Russell on ”hakuant­ro­po­lo­gi” Googlella, missä hänen teh­tä­vä­nään on ymmärtää ihmisen ja haku­ko­neen välistä yhteyttä ja vuo­ro­vai­ku­tus­ta.

LUE LISÄÄ
author

Journalismia antropologisten linssien läpi katsottuna

AntroBlogin työ­elä­mä­toi­mi­tus haas­tat­te­li kahta jour­na­lis­min ammat­ti­lais­ta, Helsingin Sanomien ulko­maan­toi­mit­ta­ja Jukka Huuskoa sekä toi­mit­ta­ja ja tie­to­kir­jai­li­ja Johanna Pohjolaa. Taustaltaan he ovat molemmat ant­ro­po­lo­gian mais­te­rei­ta Helsingin yli­opis­tos­ta. Huusko ja Pohjola kertovat mistä kiin­nos­tus jour­na­lis­mia kohtaan alkoi ja miten he kokevat ant­ro­po­lo­gin taustan vai­kut­ta­van työhönsä.

LUE LISÄÄ

Antropologin kou­lu­tuk­ses­ta on hyötyä muu­al­la­kin kuin tutkijan tai aka­tee­mi­kon uralla. Työelämätoimituksen artik­ke­leis­sa ja haas­tat­te­luis­sa esi­tel­lään ant­ro­po­lo­gian sovel­luk­sia eri aloilla jour­na­lis­mis­ta rek­ry­toin­ti­kon­sul­toin­tiin ja muo­toi­luun. Tässä kate­go­rias­sa esit­te­lys­sä ovat ant­ro­po­lo­git työ­ken­täl­lä!