Aihe: Seksuaalisuus ja sukupuoli

author

Nakunako? Katseen kohteena Yrjönkadun uimahallissa

Helsingin kuuluisa Yrjönkadun uimahalli tunnetaan alas­to­nui­ma­hal­li­na. Uima-asun käyt­tä­mi­nen on vapaa­eh­tois­ta naisten ja miesten omien naku-uin­ti­vuo­ro­jen aikana. Millaisia mie­li­ku­via ja koke­muk­sia Yrjönkadun uima­hal­lin tar­kas­te­lu herättää? Miten alas­to­nuin­ti naisille tar­koi­te­tus­sa jul­ki­ses­sa tilassa muuttaa katseen kohteena olemista, omaa kat­set­tam­me naisina ja alas­to­muu­den hah­mot­ta­mis­ta?

LUE LISÄÄ
author

Abortti ja kapinallinen alapääni

Moderni lää­ke­tie­de julistaa antavansa naisille valtuudet omien kehojensa kont­rol­loi­mi­seen. Naiset, joilla on pääsy lää­ke­tie­teen pal­ve­lui­den pariin, ovat his­to­rial­li­ses­ti ennen näke­mät­tö­mäl­lä tavalla vapaita. Tämän artik­ke­lin pohjana on näkemys, jonka mukaan naisen oikeus kont­rol­loi­da omaa kehoaan on tavoit­te­le­mi­sen arvoinen asia. Abortilla on monen­lai­sia poliit­ti­sia ulot­tu­vuuk­sia, ja toisinaan se tulkitaan vir­heel­li­ses­ti tämän kont­rol­lin pet­tä­mi­sek­si.

LUE LISÄÄ
author

Valkoisten antropologien parhaat kirjat — jotka jo tunnetkin

Haluamme jakaa luki­joil­lem­me kan­sain­vä­li­sen sisar­jul­kai­sum­me Allegralaboratory.netin koostaman listan ant­ro­po­lo­gi­sia teoksia, jotka ovat eniten vai­kut­ta­neet huma­nis­ti­siin ja yhteis­kun­ta­tie­teel­li­siin kes­kus­te­lui­hin ja län­si­mai­seen ajat­te­luun. Tämä kir­jal­li­suus on tie­tee­na­lam­me ytimessä. Se edustaa tut­ki­muk­sel­lis­ta pohjaa, jolle myös AntroBlogin toiminta perustuu. Listan sisäl­lös­sä oli yllä­tyk­siä, joita tässä artik­ke­lis­sa ana­ly­soim­me.

LUE LISÄÄ
author

Tom of Finland the Movie – kruunaako sodan perintö suomalaisen homon?

Tom of Finland -elokuva herättää kes­kus­te­lua myös Suomen ulko­puo­lel­la. Miltä elokuva ja sen vas­taan­ot­to näyttävät Ruotsista käsin? Ruotsalainen homomedia haluaa olla näkyvästi osal­li­se­na elokuvan keskeisen homo­hah­mon ”tuot­ta­ja­na”, Touko Laaksosen taiteen suo­je­li­ja­na ja tun­ne­tuk­si tekijänä. Sodan ja homo­fo­bian koros­ta­mi­nen Laaksosen taiteen ja elokuvan kehyksenä on kiin­nos­ta­vaa.

LUE LISÄÄ
author

Huora, äiti vai kansalainen?

Voidaanko sek­si­työs­tä tehdä maa­il­man­laa­jui­sia yleis­tyk­siä? Miten sitä koskevat lait mää­ri­tel­lään ja voidaanko niistä tehdä yleis­maa­il­mal­li­sia? Kun asian­tun­ti­jat, akti­vis­tit, polii­ti­kot ja ihmi­soi­keus­jär­jes­töt kes­kus­te­le­vat ja päättävät sek­si­työ­tä kos­ke­vis­ta laeista, on sek­si­työn­te­ki­jöi­den oma ääni usein kateissa. Silti mää­ri­tel­mäl­lä siitä, kuka on sek­si­kau­pan uhri ja kuka omaeh­toi­nen sek­si­työ­läi­nen, on kau­as­kan­toi­set seu­rauk­set sek­si­työn­te­ki­jöi­den oikeuk­siin.

LUE LISÄÄ
author

Kotona kinky-yhteisössä

Kinky-yhteisön bileissä näyt­täy­tyy sek­su­aa­li­suu­den kar­ne­va­lis­ti­nen ja räikeä puoli. Osallistujat ovat pukeu­tu­neet fetis­sia­sui­hin, piiskat viuhuvat ja alis­tu­mi­ses­ta nauttivat kulkevat kiltisti talu­tus­hih­no­jen­sa päissä. Kaikki tämä luo tur­val­li­sen puo­li­jul­ki­sen tilan yksi­löil­le, joiden yleensä täytyy piilottaa sek­su­aa­li­suu­ten­sa muulta maa­il­mal­ta. Miksi kinky-yhteisöä tarvitaan, ja miksi kin­ky­bi­leet ovat tärkeitä tapah­tu­mia?

LUE LISÄÄ
author

Epäneutraali vastine epäneutraalille sukupuolikirjalle

Epäneutraalin suku­puo­li­kir­jan tarkoitus on esipuheen mukaan nostaa kes­kus­te­luun “perin­tei­set suku­puo­li­roo­lit” sekä miesten tasa-arvo -ongelmat. Kirjoittajat vetoavat tie­tee­seen, tut­ki­muk­siin ja tut­ki­joi­hin, mutta tie­teel­li­siä käy­tän­tö­jä on vain nimeksi. Kun aiheina on sukupuoli, ”pariu­tu­mi­nen”, valta ja vaihto; ja kun esitetään väitteitä kult­tuu­ris­ta, yhteis­kun­nas­ta, ihmisen evo­luu­tios­ta ja ihmi­syy­den perim­mäi­ses­tä luon­tees­ta, ollaan aiheissa, joita ant­ro­po­lo­gias­sa on käsitelty paljon. 

LUE LISÄÄ
author

Vaihtokauppaseksi laajentaa näkemystä seksin ja rahan suhteesta

Viime vuosina vaih­to­kaup­pa­sek­si on herät­tä­nyt tut­ki­joi­den ja median mie­len­kiin­non. Olemme lukeneet lehdistä, kuinka nuoret naiset hankkivat rahaa ja luk­sus­tuot­tei­ta ”tapai­le­mal­la” vanhempia miehiä. Tämä on herät­tä­nyt huolta nuorten ter­vey­des­tä ja hyvin­voin­nis­ta. Ilmiön kit­ke­mi­sek­si on ryhdytty toi­men­pi­tei­siin. Suomessa nuorten vaih­to­kaup­pa­sek­siin on suh­tau­dut­tu lasten hyväk­si­käyt­tö­nä ja puhuttu ilmiöstä nuo­ri­so­pros­ti­tuu­tio­na. Siitä, missä määrin sek­su­aa­li­suus ja vaihdanta liittyvät aikuisten arjessa toisiinsa, ei taas puhuta lainkaan. Onko vaih­to­kaup­pa­sek­si kui­ten­kaan sama asia kuin pros­ti­tuu­tio?

LUE LISÄÄ
author

Orlando ei ole sattuma

Pride-marsseja, Orlandon surmia ja queer-kult­tuu­rei­ta ana­ly­soi­va kak­sio­sai­nen jut­tusar­ja jatkuu. Jokainen lesbo, homo ja trans* tietää täs­mäl­leen, missä ei voi suudella, missä pitää irrottaa käsi kädestä, missä voi pukeutua ja elehtiä queeristi, missä voi flirt­tail­la, kenen silmissä katseen voi antaa viipyä ja kenelle voi kertoa elä­mäs­tään yksi­tyis­koh­tia. Joskus kuitenkin sattuu erheitä, tai iskee halu haastaa rajoja tie­toi­ses­ti. Tulos voi olla suoran tai epäsuoran väki­val­lan kohteeksi jou­tu­mi­nen.

LUE LISÄÄ
author

Orlandon perintö

Näkyminen Pride-paraa­tis­sa on muuttunut viime vuosina syvästi poliit­ti­sek­si esi­mer­kik­si monille sateen­kaa­ri­per­heil­le, HIV+-järjestöille ja trans*-ihmisille. Samalla kul­ku­ee­seen liit­ty­mi­nen tai sille hur­raa­mi­nen on kas­vat­ta­nut suo­sio­taan moni­nai­suut­ta ja tasa-arvoa kan­nat­ta­vien hete­roi­den kes­kuu­des­sa. Pride-marssit ovat nyt säh­köis­ty­neet uudelleen flo­ri­da­lai­seen lati­no­ho­moklu­biin tehdyn mas­sa­mur­hais­kun vuoksi. Queer-yhteisö on Orlandon tapah­tu­mien vuoksi kaik­kial­la vakavasti jär­kyt­ty­nyt. Miksi osa yhteisöä kiel­täy­tyy olemasta mukana Priden spek­taak­ke­lis­sa? Kaksiosaisen artik­ke­lin toinen osa jul­kais­taan huomenna. 

LUE LISÄÄ
author

Suomalaisuuden sukupuoli

Olemme pitäneet kevään ajan tiukasti silmällä Arman Alizadin doku­ment­ti­sar­jaa Arman Pohjantähden alla. Suomalaista yhteis­kun­taa kuo­hut­ta­via ajan­koh­tai­sia aiheita esille nostava sarja ansaitsee ensim­mäi­sen esi­tys­kau­ten­sa päät­teek­si ant­ro­po­lo­gi­sen arvion. Sarjan viimeisen jakson teemana oli ajan­koh­tai­nen, kiis­ta­na­lai­nen ja vaikeasti mää­ri­tel­tä­vä asia: suo­ma­lai­suus. Jaksossa kul­mi­noi­tui­vat sarjan vahvuudet ja heik­kou­det. Pääsivätkö eri ryhmien edustajat tas­a­puo­li­ses­ti ääneen tässä vii­mei­ses­sä jaksossa — tai sarjassa ylipäänsä?

LUE LISÄÄ
author

Biseksuaalisuuden monet merkitykset

2010-luvulla bisek­su­aa­li­suu­del­la on monen­lai­sia mer­ki­tyk­siä. Sen sek­su­aa­li­po­liit­ti­nen merkitys on vähen­ty­nyt, ja viih­teel­li­nen merkitys kasvanut. Biseksuaalisuus on ilmiö, jonka avulla voi hou­ku­tel­la erilaisia yleisöjä eri­lais­ten media­si­säl­tö­jen pariin. Samalla bisek­su­aa­li­suus on termi, jota käytetään sek­su­aa­li­sen iden­ti­tee­tin mää­rit­te­lyyn.

LUE LISÄÄ
author

Rajanvetoa – seksuaalisesta häirinnästä Suomessa

Naisiin koh­dis­tu­va sek­su­aa­li­nen häirintä on viime aikoina herät­tä­nyt kes­kus­te­lua mediassa. Ilmiö on noussut esiin ilta­päi­vä­leh­tien lööpeissä sekä sosi­aa­li­sen median kes­kus­te­luis­sa kuten #Lääppijä – kam­pan­jas­sa, jossa suo­ma­lai­set jakoivat koke­muk­si­aan sek­su­aa­li­ses­ta häi­rin­näs­tä. Seksuaalinen häirintä ei ole ilmiönä uusi, mutta siihen on alettu puuttua etenkin jul­ki­suu­des­sa entistä enemmän.

LUE LISÄÄ
author

Boksilla rakennetaan vahvoja naisia

Vahvuus on sek­si­käs­tä! Vahva on uusi laiha! Nämä isku­lauseet ovat tulleet tutuiksi viime vuosina sosi­aa­li­ses­sa mediassa, mai­non­nas­sa ja naisten kehoihin liit­ty­väs­sä uuti­soin­nis­sa. Keho saa mer­ki­tyk­sen­sä sitä ympä­röi­väs­tä kult­tuu­ris­ta, ja vartaloa muokataan kul­loin­kin vallalla olevien usko­mus­ten, kau­neus­kä­si­tys­ten ja niihin liit­ty­vien tek­nii­koi­den ja har­joit­tei­den kautta. Keho näin ollen myös heijastaa ja kantaa sym­bo­li­sia mer­ki­tyk­siä yhteis­kun­nan arvoihin liittyen.

LUE LISÄÄ
author

Skandinaavisen vapaan seksin melanesialaiset juuret

Parisuhdetta, suku­puo­li­roo­le­ja ja sek­su­aa­li­suut­ta koskeva vapaus liitetään usein Skandinavian maihin. Esimerkiksi angloa­me­rik­ka­lai­ses­sa popu­laa­ri­kult­tuu­ris­sa estot­to­mat ja kokei­lun­ha­lui­set skan­di­naa­vit muo­dos­ta­vat oman­lai­sen­sa ste­reo­ty­pian. Aina näin ei ole ollut ja onkin kiel­tä­mät­tä erikoista, kuinka perin juurin lute­ri­lai­sis­ta poh­joi­sis­ta yhteis­kun­nis­ta on tullut suku­puo­li­li­be­ra­lis­min tyys­si­jo­ja. Syitä tälle kehi­tys­ku­lul­le on varmasti monia ja yksi kenties yllät­tä­vim­mis­tä tulee ant­ro­po­lo­gian suunnalta, 1900-luvun alun etno­gra­fi­sis­ta tut­ki­muk­sis­ta mela­ne­sia­lais­ten suku­puo­lie­lä­mäs­tä.

LUE LISÄÄ

Perheen ja suku­lai­suu­den tavoin myös sek­su­aa­li­suus ja sukupuoli nähdään ant­ro­po­lo­gias­sa biologian sijaan sosio­kult­tuu­ri­si­na kate­go­rioi­na. Seksuaalisuus ja sukupuoli ovat asioita, joita ihmiset toteut­ta­vat sosi­aa­li­ses­sa vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa keskenään. Lue lisää tämän sivun jutuis­tam­me.