Aihe: Politiikka ja talous

author

Kohtaamisen arvo kulttuurivaihdossa

nukkeja festivaalimarkkinoilla6

Sanotaan, että kult­tuu­ri­nen kuilu Suomen ja Venäjän välillä on yksi maailman suurimpia. Tämä näkyy esi­mer­kiksi kie­li­muu­rina, lain­sää­dön­nössä, elin­ta­sossa ja ennak­ko­luu­loissa. Venäjä ja venä­läi­nen kulttuuri on kes­ki­mää­rin suo­ma­lai­sille hyvin vierasta. Juuri tämän takia Suomen ja Venäjän välisillä hank­keilla on suuri painoarvo. Kulttuurivaihdossa vieras kulttuuri tulee lähelle esi­mer­kiksi taiteen kautta, tehdä ennestään tun­te­ma­tonta tutuksi. Kulttuurivaihto on myös tärkeä osa kan­sain­vä­listä poli­tiik­kaa.

LUE LISÄÄ
author

Shangri-Lata etsimässä

woman-489298_1280

Tiibet kuvi­tel­laan usein mys­ti­seksi Shangri-Laksi – pyhäksi kunin­gas­kun­naksi, jota johtivat rauhaa rakas­ta­vat lamat. Kuvitelmissa Tiibet on pitänyt säilössä ikivanhaa tietoa ja muut­tu­mat­to­mia perin­teitä, jotka nyt ovat katoa­massa. Tiibetin mie­hit­tä­nyttä Kiinaa syytetään vähem­mis­tö­jen kult­tuu­rin tuhoa­mi­sesta, ja niiden ekso­ti­soin­nista.

LUE LISÄÄ
author

Sápmi Saami 100

httpsuohpanterror.com

Ensimmäinen saa­me­lais­ten kokous jär­jes­tet­tiin 6. hel­mi­kuuta 1917 Norjan Trondheimissa. Tänä vuonna tulee siis täyteen sata vuotta saa­me­laista yhteis­poh­jois­maista yhteis­työtä ja poliit­tista akti­vis­mia. Suomen tasa­val­lan juhliessa paik­kaansa itse­näis­ten val­tioi­den joukossa saa­me­lai­set etsivät kuitenkin yhä omaa paik­kaansa.

LUE LISÄÄ
author

Elämää holokaustin varjossa

Holocaust2

Saksassa ja maa­il­malla vietetään vuo­sit­tain 27. tam­mi­kuuta vainojen uhrien muis­to­päi­vää Auschwitzin kes­ki­tys­lei­rin lopet­ta­mi­sen kunniaksi. 72 vuotta sitten puna-armeija otti natseilta haltuunsa kuo­le­man­lei­rin, jossa menetti henkensä arviolta 1.1 miljoonaa ihmistä. Auschwitzistä on tullut yksi mer­kit­tä­vim­mistä holo­kaus­tin sym­bo­leista. Holokaustilla on mer­kit­tävä rooli sak­sa­lai­sessa kol­lek­tii­vi­sessa iden­ti­tee­tissä, ja men­nei­syy­den käsittely jatkuu maassa yhä.

LUE LISÄÄ
author

”Voitko kertoa tarinani suomalaisille” – kertomus paperittomuudesta

441147103_dd161160d3_o

Paperittomuus on ollut paljon esillä suo­ma­lai­sessa mediassa, ja taistelu termeistä on lujaa. Sisäministeriö puhuu ”lait­to­masti maassa olevista”, asian­tun­ti­jat ja järjestöt ”pape­rit­to­mista” ja kirkko ”suo­jat­to­mista”. Paperittomuus on Euroopassa, ja myös Suomessa, vuo­si­kym­me­niä vanha ilmiö. Euroopassa arvellaan asuvan ja työs­ken­te­le­vän useita miljoonia ihmisiä, jotka elävät sosi­aa­li­tur­van ulko­puo­lella. Euroopan Unionin jäsen­mai­den on toi­mit­tava yksin ja yhdessä pape­rit­to­muu­den ehkäi­se­mi­seksi.

LUE LISÄÄ
author

Sipilä-gate: Maassa maan tavalla?

Kuva: Jennifer Moo (Flickr, CC BY-ND 2.0)

Sipilä-gate nousi nopeasti pik­ku­jou­lu­kau­den kuu­mim­maksi puhee­nai­heeksi. Asiasta on kuo­riu­tu­nut päi­vit­täin uusia kerroksia, ja siitä on esitetty erin­omai­sia ana­lyy­seja. Yhdeksi tapauksen voit­ta­jaksi nousee jour­na­lis­ti­nen integri­teetti ja sanan­va­pau­den puo­lus­ta­mi­nen. Politiikan peli­sään­nöt puo­les­taan ottavat taas kerran rutkasti turpiin. Tekstissä tapah­tu­nutta pohditaan eri­näis­ten aikamme ilmiöiden kautta, ja peilataan tapah­tu­mia tut­ki­joi­den yhteis­kun­nal­li­seen asemaan.

LUE LISÄÄ
author

Vallankumous ja demokratia Istanbulin aukioilla

1024px-taksim_night_protests-_events_of_june_5_2013-2

Mikä on julkisen tilan ja aukioiden merkitys Istanbulissa? Kuinka käsi­tyk­set ja koke­muk­set jul­ki­sesta tilasta seuraavat glo­baa­leja ja pai­kal­li­sia kehi­tys­kul­kuja? Suuria his­to­rial­li­sia mul­lis­tuk­sia ja arkisia koh­taa­mi­sia kuvaavat esimerkit kertovat, kuinka muutokset kau­pun­ki­ti­lassa tapah­tu­vat aina suhteessa moni­mut­kai­siin his­to­rial­li­siin kehi­tys­kul­kui­hin julkisen ja yksi­tyi­sen, valtion ja kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan sekä men­nei­syy­den ja tule­vai­suu­den leik­kaus­pis­teessä. Kamppailut arvokkaan elämän puolesta kul­mi­noi­tu­vat Istanbulissa useim­mi­ten his­to­rioil­taan kiis­ta­na­lai­sille aukioille.

LUE LISÄÄ
author

Jo Kafka sen tiesi

Artikkelikuva: Author Franz Kafka and sociologist and founder of bureacuracy research Max Weber, CC BY 3.0 Harald Groven

Jokainen on varmasti joskus ollut tilan­teessa, jossa byro­kraat­tis­ten kie­mu­roi­den edessä on tehnyt mieli heit­täy­tyä lattialle kuin pik­ku­lapsi, huutaa, repiä paperit silpuksi ja näyttää kieltä vir­kai­li­jalle. Byrokratia on raastanut her­mo­jamme ja kum­mi­tel­lut pai­na­jai­sis­samme jo ainakin vuo­si­sa­dan ajan. Se on löytänyt tiensä kir­jal­li­suu­den klas­si­koi­hin, tuli­sim­piin poliit­ti­siin väit­te­lyi­hin, ja se han­ka­loit­taa arkista elämäämme ehkä enemmän kuin mikään muu yksit­täi­nen häi­riö­te­kijä. Byrokratiasta on kir­joit­ta­nut muun muassa ant­ro­po­logi David Graeber. 

LUE LISÄÄ
author

Poro syntipukkina

kuva1

Suomalaisessa mediassa on syksyllä 2016 käsitelty kriit­ti­seen sävyyn tun­tu­ria­luei­den poron­hoi­toa. Poroihmisiä on syytetty luonnon moni­muo­toi­suu­den tuhoa­mi­sesta, eroosion aiheut­ta­mi­sesta ja har­vi­nais­ten kasvien hävit­tä­mi­sestä. Ongelmien syynä jutuissa on pidetty lähinnä yli­lai­dun­nusta, siis liian suurta poro­mää­rää käy­tet­tä­vissä olevaan tilaan nähden. Osassa kir­joi­tuk­sista yli­lai­dun­nuk­sen syynä on puo­les­taan pidetty poron­hoi­ta­jien ja nime­no­maan tun­tu­ria­luei­den saa­me­lais­ten poron­hoi­ta­jien ahneutta. Miksi poron­hoi­ta­jia syyttävä yli­lai­dun­nus-nar­ra­tiivi on ollut tun­tu­ria­luei­den poron­hoi­toa käsit­te­le­vässä media-aineis­tossa hal­lit­se­vassa roolissa?

LUE LISÄÄ
author

Viihdyttäjästä valtionjohtajaksi

5804022326_4494bd25eb_b-1

Donald Trumpin nousu raken­nusa­lalla mil­jar­dio­mai­suu­tensa luoneesta lii­ke­mie­hestä erääksi maailman vai­ku­tus­val­tai­sim­mista joh­ta­jista on ehtinyt herättää val­ta­vasti epäuskoa ja toivoa, kat­so­jasta riippuen. Historialliseksi nimi­tet­tyä vaa­li­tu­losta tullaan ana­ly­soi­maan vielä pitkään. Trumpin suosiota on selitetty ennen kaikkea USA:n talouden kriisillä ja muu­ka­lais­pe­lon ruok­ki­malla rasis­milla. Ilmiö hen­ki­löi­tyy kou­lut­ta­mat­to­miin, vähä­va­rai­siin val­koi­siin miehiin. Tämä ei kui­ten­kaan ole koko totuus.

LUE LISÄÄ
author

Trump: Ei voi olla totta! 2/​2

accidental-slip-542551_960_720

Vaihtoehdoista demo­kraat­tis­ten jär­jes­tel­mien tuot­ta­miin epä­koh­tiin on viime vuosina kes­kus­teltu yllät­tä­vän vähän. Nationalistisen popu­lis­min nousua on seurattu sekä Euroopan eri puolilla että nyt Pohjois-Amerikassa. Näemme omin silmin fasis­tis­ten ja auto­ri­tää­ris­ten hal­lin­to­piir­tei­den vah­vis­tu­mi­sen – viha­pu­heen, mie­li­val­tai­sen julkisen väki­val­lan. Kun todel­li­suus tuottaa demo­kraat­ti­sen vaali- ja hal­lin­ta­jär­jes­tel­män seu­rauk­sena tois­tu­vasti näin karuja lop­pu­tu­lok­sia, miksi edelleen puo­lus­tamme demo­kra­tiaa jär­jes­tel­mänä?

LUE LISÄÄ
author

Trump: Ei voi olla totta! 1/​2

10902785_974e133723_z

Clinton 204, Trump 247. Varoittivathan gallupit meitä tästä – eikä kerta ole ensim­mäi­nen, kun Yhdysvaltain vaa­li­tu­los horjuttaa uskoa ihmis­kun­taan. Silti lop­pu­tu­los tuntuu sur­rea­lis­ti­selta, epä­to­den­nä­köi­seltä, pelot­ta­valta. Donald Trumpin vaa­li­voitto vuoden 2016 Yhdysvaltain pre­si­den­tin­vaa­leissa jäänee his­to­ri­aan mer­kit­tä­vänä suku­pol­vi­ko­ke­muk­sena. Samoin lienee tule­vai­suu­dessa Brexitin ja Trumpin vaa­li­voi­ton suhteen.

LUE LISÄÄ
author

Sekularismin globaali historia

india-1651981_1920

1600-luvulta lähtien euroop­pa­lai­set filosofit ja tie­de­mie­het ovat aja­tel­leet, että kaikissa yhteis­kun­nissa on uskottu yli­luon­nol­li­siin olen­toi­hin, kerrottu tarinoita maailman synnystä ja pohdittu kuo­le­man­jäl­keistä kohtaloa. Syntyi käsitys uskon­nosta uni­ver­saa­lina kate­go­riana, joka muistutti aika tavalla kris­ti­nus­koa. Sen keskiössä oli ero luon­nol­li­sen ja yli­luon­nol­li­sen välillä sekä ihmisen usko jäl­kim­mäi­sen ole­mas­sao­loon. Sittemmin käsite on levinnyt kaik­kialle maailmaan ja saanut mitä eri­lai­sim­pia mer­ki­tyk­siä.

LUE LISÄÄ
author

Köyhyyttä hyvinvointivaltion keskellä

jono10

Millaista kolmannen sektorin tar­joa­maan ruoka-apuun tur­vau­tu­vien ihmisten arki­to­del­li­suus on tämän hetken Suomessa? Millainen merkitys kolmannen sektorin tar­joa­malla ruoka-avulla on huono-osaisten sel­viy­ty­mi­selle? Leipäjonoja voi ajatella suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan not­kel­mina, joihin ajau­tu­nei­den ihmisten elä­män­ti­lanne on usein hyvin vaikea. Etnografinen tut­ki­musote auttaa kertomaan, millaista kolmannen sektorin ruoka-apuun tur­vau­tu­vien arki­to­del­li­suus todella on.

LUE LISÄÄ
author

Tee työtä, josta on haittaa

68811124_784a37b587_o

Tämän hetken kuumimpia puhee­nai­heita on rasismin ja fasismin vastainen lii­keh­dintä. Perussuomalaiset ovat saaneet osakseen kri­tiik­kiä puolueen jäsenten kyt­kök­sistä äärioi­keis­to­lai­siin liik­kei­siin. Tapa, jolla puolueen poliit­ti­set toimijat ovat kiis­tä­neet kritiikin, muis­tut­taa tapaa jolla hai­tal­lista toimintaa har­joit­ta­vat yritykset vastaavat niiden toimintaa koskevaan kri­tiik­kiin. Tämä kirjoitus pyrkii osoit­ta­maan, missä tällaista argu­men­toin­tia neljän eri perus­suo­ma­lai­sen polii­ti­kon puheissa tapahtuu, ja mitä se merkitsee. 

LUE LISÄÄ
author

Kulttuuri joutui oikeuteen

84208199_725535e744_o

Miten kulttuuri tulee esiin oikeu­den­käyn­neissä? Miten kult­tuu­rista puhutaan, mitä sillä ehkä tar­koi­te­taan ja voiko kult­tuu­rilla olla jopa vai­ku­tusta tuomioon? Kun kult­tuu­ri­silla teki­jöillä pyritään keven­tä­mään riko­soi­keu­del­lista vastuuta, voidaan puhua kult­tuu­ri­sesta puo­lus­tuk­sesta. Aihe on kiistelty, mutta yhä ajan­koh­tai­sempi moni­kult­tuu­ri­suu­den sävyt­tä­missä nyky­val­tioissa. Osa tut­ki­joista on sitä mieltä, että kult­tuu­ri­nen puo­lus­tuk­sen sal­li­mi­nen raja­tuissa tapauk­sissa voisi johtaa tasa­ver­tai­sem­piin oikeus­kä­sit­te­lyi­hin.

LUE LISÄÄ
author

Totuuden ja epäilyn henki perheenyhdistämisessä

sea-412519_1280

Antropologiassa suku­lai­suus ei tarkoita perhettä laajempaa sosi­aa­lista koko­nai­suutta, kuten taval­li­sessa kie­len­käy­tössä. Sukulaisuus on läpi­tun­keva idea, joka niveltyy osaksi suku­puo­len, sek­su­aa­li­suu­den, sosi­aa­li­sen persoonan, ruu­miil­li­suu­den ja poli­tii­kan tut­ki­musta. Perheenyhdistäminen on yksi lukui­sista nyky­maa­il­man ilmiöistä, joita voidaan kutsua glo­baa­liksi tai yli­ra­jai­seksi suku­lai­suu­deksi. Maahanmuuttopolitiikassa per­hee­nyh­dis­tä­mi­nen ymmär­re­tään sel­vä­ra­jaista perhettä piirtävän ideo­lo­gian kautta. Perheen idea on kuitenkin aina läpi­ko­tai­sin poliit­ti­nen, eli his­to­rial­li­sesti ja kult­tuu­ri­sesti erityinen ja muuttuva. 

LUE LISÄÄ
author

Työruumis taipuu palvelutalouden asentoihin

waldorf-astoria-169387_1920

Rekrytointikonsultit ovat työ­mark­ki­noi­den por­tin­var­ti­joita. He etsivät toi­mek­sian­non tehneelle asia­kas­yri­tyk­selle lupaa­vim­mat ehdokkaat avoimeksi julis­tet­tuun tehtävään. Heidän jou­kos­taan pitäisi löytyä se sopiva persoona, ”hyvä tyyppi”, jollaisen kon­sult­tien mukaan kaikki orga­ni­saa­tiot haluavat nykyisin palkata. Mitä hyvällä tyypillä tar­koi­te­taan ja mistä konsultit tun­nis­ta­vat sellaisen?

LUE LISÄÄ
author

Poliittinen ilmapiiri ja turvapaikka

Kuva: Pixabay.com (CC0 Public Domain)

17.5.2016 esi­te­tyssä Arman Pohjantähden alla –jaksossa käsi­tel­tiin tur­va­pai­kan­ha­ki­joita. Arman pyrki sel­vit­tä­mään, miten Euroopan pako­lais­krii­siin suh­tau­du­taan Suomessa, ja mihin yltävät yhtäältä lähim­mäi­sen­rak­kaus ja toisaalta muu­ka­lais­viha. Dokumentissa tehdyssä katu­gal­lu­pissa välittyy voi­mak­kaasti epäi­lyk­sen ilmapiiri, jossa tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin viitataan rikol­li­sina tai niin kut­sut­tuina elin­ta­so­pa­ko­lai­sina. Epäluuloinen asenne tuntuu ohjaavan myös maa­han­muut­to­po­liit­tista pää­tök­sen­te­koa. Viime aikoina on uutisoitu per­hee­nyh­dis­tä­mi­sen vai­keu­tu­mi­sesta enti­ses­tään ja joidenkin konflik­ti­mai­den luo­kit­te­lusta tur­val­li­siksi Maahanmuuttoviraston toimesta. Antropologisissa tut­ki­muk­sissa nousee keskiöön poliit­ti­sen ilma­pii­rin vaikutus lain­tul­kin­taan ja käytännön maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaan.

LUE LISÄÄ
author

Muukalaisuus ja arvo

seashell-974426_960_720

Kuuluisa rans­ka­lai­nen ant­ro­po­logi Claude Lévi-Strauss pohjasi jo 1949 ideansa kult­tuu­rien ole­mas­sao­losta aja­tuk­seen, jossa kaksi ihmis­ryh­mää joutuu vaih­ta­maan puo­li­soita keskenään taa­tak­seen oman ryhmän jat­ku­vuu­den. Vaihtokauppoihin ryh­ty­mi­nen tekee kummankin osapuolen tie­toi­siksi kult­tuu­rie­roista ja kult­tuu­ri­sista rajoista. Kumpikin ymmärtää olevansa vähän toista nor­maa­lim­pia, vähän enemmän ihmisiä, tai vain yksin­ker­tai­sesti parempia kuin oudot naapurit. Eriasteinen ”me ja muut” –ajattelu on yhteistä luul­ta­vasti miltei kaikille ihmi­syh­tei­söille. Tämän vuoksi niin monilla kansoilla on esi­mer­kiksi tapana viitata itseensä jollakin ”hyvää”, ”todel­lista” tai yksin­ker­tai­sesti ”ihmistä” mer­kit­se­vällä termillä, kun taas naa­pu­rei­hin viitataan tyy­pil­li­sesti sel­lai­silla termeillä kuin ”tomppelit” tai ”paviaanit”.

LUE LISÄÄ

Politiikka ja talous ovat suuria ant­ro­po­lo­gi­sen tut­ki­musa­lan läpäi­se­viä teemoja, jotka lähen­tä­vät tie­tee­na­laa poli­tii­kan tut­ki­muk­seen ja talous­tie­tee­seen. Antropologiassa poli­tiik­kaa ja taloutta tar­kas­tel­laan inhi­mil­li­sen kult­tuu­rin ja sosi­aa­li­sen maailman vii­te­ke­hyk­sessä — ihmis­läh­töi­sesti. Löydät aihe­pii­riin istuvat juttumme tältä sivulta. 

Tilaa kuukausittainen kooste artikkeleista sähköpostiisi!