Aihe: Politiikka ja talous

author

Miten uskonnosta tulee kulttuuria?

Suvivirrestä on muo­dos­tu­nut viime vuo­si­kym­me­ni­nä yhden­lai­sen suo­ma­lai­sen ”kult­tuu­ri­so­dan” symboli. Ainakin 1970-luvulta lähtien jul­ki­suu­des­sa on esitetty käsi­tyk­siä, joiden mukaan suvi­vir­ren kal­tais­ten kris­til­lis­ten hen­gel­lis­ten laulujen esit­tä­mi­nen osana juhlaa, johon kaikkien oppi­lai­den, heidän per­heen­jä­sen­ten­sä ja opet­ta­jien oletetaan osal­lis­tu­van, loukkaa uskonn­ot­to­mien ja muihin uskon­to­kun­tiin kuuluvien oikeuksia. Vastakkaisen kannan mukaan suvivirsi on osa suo­ma­lais­ta kult­tuu­ria ja perin­net­tä, jota kaikkien kan­sa­lais­ten tulisi vaalia.

LUE LISÄÄ
author

Yliopiston maastakarkoitus

Central European University on Budapestissa sijait­se­va yksi­tyi­nen, ame­rik­ka­lai­nen yliopisto, jonka toiminta on uhattuna. Maaliskuun 2017 lopussa Unkarin hallitus jätti par­la­men­til­le lakieh­do­tuk­sen, jossa muokataan maassa toimivien ulko­mais­ten yli­opis­to­jen peli­sään­tö­jä. Huomattavana erona edel­li­seen lain­sää­dän­töön Unkarissa toi­mi­vil­la ulko­maa­lai­sil­la yli­opis­toil­la tulee olla fyysinen kampus ja opetusta myös alku­pe­räis­maas­sa. Lisäksi alku­pe­räis­maan hal­li­tuk­sen ja Unkarin hal­li­tuk­sen tulee solmia keskenään sopimus kyseisen yli­opis­ton toi­min­nas­ta.

LUE LISÄÄ
author

Poliisi ja yhteinen hyvä

Tiistaisessa Pohjantähden alla -jaksossa Arman Alizad tutustui Suomen poliisin arkeen. Meillä poliisiin suh­tau­du­taan suopeasti. Muutaman vuoden takai­ses­ta Aarnio-skan­daa­lis­ta huo­li­mat­ta lain­val­vo­jat nähdään pää­asias­sa rehteinä ja luo­tet­ta­vi­na. Virkavalta pyrkii olemaan neutraali toimija, joka korostaa ottavansa kaikkien tur­val­li­suu­den huomioon. Mihin asti hyvät aikeet riittävät?

LUE LISÄÄ
author

Etnografista itsereflektiota vaalityöstä

Etnografiaa tehdessä tutkitaan ihmisten arjen mer­ki­tyk­sel­li­siä ilmiöitä tut­kit­ta­vien omassa kult­tuu­ri­ses­sa ympä­ris­tös­sä. Monet arki­päi­vän ympä­ris­töt ovat niissä eläville ihmisille itses­tään­sel­vyyk­siä. Ulkopuoliselle osal­lis­tu­val­le havain­noi­jal­le ne voivat tarjota uusia näkö­kul­mia inhi­mil­li­seen vuo­ro­vai­ku­tuk­seen ja kult­tuu­riin.

LUE LISÄÄ
author

Graduja kaupan!

Venäjällä opin­näy­te­työn voi myös ostaa. Internetistä löytyy loput­to­mas­ti sivuja, joilla mai­nos­te­taan mah­dol­li­suut­ta tilata opin­näy­te­työ. Hinnatkaan eivät päätä huimaa: opis­ke­li­joi­den vuo­sit­tain kir­joit­ta­mat kurs­si­työt irtoavat 20 eurolla. Vaikka kandeista ja graduista joutuu pulit­ta­maan enemmän, kyseessä eivät ole mitkään varak­kail­le opis­ke­li­joil­le suunnatut eliit­ti­mark­ki­nat.

LUE LISÄÄ
author

Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 2

Britannian EU-eroa käsit­te­le­vän kak­sio­sai­sen artik­ke­lin toinen osa käsit­te­lee eroeuron seu­rauk­sia. Juttua varten on haas­ta­tel­tu Manchesterin yli­opis­ton väi­tös­kir­ja­tut­ki­jaa ant­ro­po­lo­gi John Fosteria, jonka tutkimus käsit­te­lee työnteon arvoa ja työt­tö­myyt­tä Britanniassa.

LUE LISÄÄ
author

Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 1

Britannia päätti irtautua Euroopan unionista 23. kesäkuuta 2016 jär­jes­te­tys­sä kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä. Keitä EU-eron kan­nat­ta­jat ovat ja miksi niin moni kaipasi muutosta nyky­ti­lan­tee­seen? Antropologi John Foster tutkii työnteon arvoa, työt­tö­myyt­tä ja siihen liittyvää byro­kra­ti­aa Britanniassa. Tästä näkö­kul­mas­ta hän arvioi moti­vaa­tioi­ta brexitin puolesta äänes­tä­nei­den päätöksen taustalla.

LUE LISÄÄ
author

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri

Viimeisten viikkojen aikana monien huomio on kiin­nit­ty­nyt Helsingin kes­kus­tas­sa 10. hel­mi­kuu­ta alkaen mieltään osoit­ta­nei­siin Irakista ja Afganistanista saa­pu­nei­siin tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin. Jatkuuko mie­le­no­soi­tus vielä pitkään vai vas­ta­taan­ko tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vaa­ti­muk­siin? Mitä sanot­ta­vaa ant­ro­po­lo­gial­la on pro­tes­ti­lei­ris­tä ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den tilan­tees­ta?

LUE LISÄÄ
author

Mitä yhteistä on Ikealla, yliopistolla ja Nissanilla?

Suomen Kuvalehti noteerasi taannoin ant­ro­po­lo­gian, kysee­na­lais­taen tämän kal­tais­ten tie­tee­na­lo­jen hyö­dyl­li­syy­den. Mitä ant­ro­po­lo­git osaavat, ja miksi ant­ro­po­lo­gi­nen tie­to­tai­to on mer­ki­tyk­sel­lis­tä ja työelämän kannalta hyö­dyl­lis­tä? Mitä tar­koi­te­taan ‘oman alan’ töillä? Ja työl­lis­ty­vät­kö ant­ro­po­lo­git ‘omalle alalle’? Soveltavan ant­ro­po­lo­gian verkosto aikoo vastata näihin kysy­myk­siin.

LUE LISÄÄ
author

Kohtaamisen arvo kulttuurivaihdossa

Sanotaan, että kult­tuu­ri­nen kuilu Suomen ja Venäjän välillä on yksi maailman suurimpia. Tämä näkyy esi­mer­kik­si kie­li­muu­ri­na, lain­sää­dön­nös­sä, elin­ta­sos­sa ja ennak­ko­luu­lois­sa. Venäjä ja venä­läi­nen kulttuuri on kes­ki­mää­rin suo­ma­lai­sil­le hyvin vierasta. Juuri tämän takia Suomen ja Venäjän välisillä hank­keil­la on suuri painoarvo. Kulttuurivaihdossa vieras kulttuuri tulee lähelle esi­mer­kik­si taiteen kautta, tehdä ennestään tun­te­ma­ton­ta tutuksi. Kulttuurivaihto on myös tärkeä osa kan­sain­vä­lis­tä poli­tiik­kaa.

LUE LISÄÄ
author

Shangri-Lata etsimässä

Tiibet kuvi­tel­laan usein mys­ti­sek­si Shangri-Laksi – pyhäksi kunin­gas­kun­nak­si, jota johtivat rauhaa rakas­ta­vat lamat. Kuvitelmissa Tiibet on pitänyt säilössä ikivanhaa tietoa ja muut­tu­mat­to­mia perin­tei­tä, jotka nyt ovat katoa­mas­sa. Tiibetin mie­hit­tä­nyt­tä Kiinaa syytetään vähem­mis­tö­jen kult­tuu­rin tuhoa­mi­ses­ta, ja niiden ekso­ti­soin­nis­ta.

LUE LISÄÄ
author

Sápmi Saami 100

Ensimmäinen saa­me­lais­ten kokous jär­jes­tet­tiin 6. hel­mi­kuu­ta 1917 Norjan Trondheimissa. Tänä vuonna tulee siis täyteen sata vuotta saa­me­lais­ta yhteis­poh­jois­mais­ta yhteis­työ­tä ja poliit­tis­ta akti­vis­mia. Suomen tasa­val­lan juhliessa paik­kaan­sa itse­näis­ten val­tioi­den joukossa saa­me­lai­set etsivät kuitenkin yhä omaa paik­kaan­sa.

LUE LISÄÄ
author

Elämää holokaustin varjossa

Saksassa ja maa­il­mal­la vietetään vuo­sit­tain 27. tam­mi­kuu­ta vainojen uhrien muis­to­päi­vää Auschwitzin kes­ki­tys­lei­rin lopet­ta­mi­sen kunniaksi. 72 vuotta sitten puna-armeija otti natseilta haltuunsa kuo­le­man­lei­rin, jossa menetti henkensä arviolta 1.1 miljoonaa ihmistä. Auschwitzistä on tullut yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä holo­kaus­tin sym­bo­leis­ta. Holokaustilla on mer­kit­tä­vä rooli sak­sa­lai­ses­sa kol­lek­tii­vi­ses­sa iden­ti­tee­tis­sä, ja men­nei­syy­den käsittely jatkuu maassa yhä.

LUE LISÄÄ
author

”Voitko kertoa tarinani suomalaisille” – kertomus paperittomuudesta

Paperittomuus on ollut paljon esillä suo­ma­lai­ses­sa mediassa, ja taistelu termeistä on lujaa. Sisäministeriö puhuu ”lait­to­mas­ti maassa olevista”, asian­tun­ti­jat ja järjestöt ”pape­rit­to­mis­ta” ja kirkko ”suo­jat­to­mis­ta”. Paperittomuus on Euroopassa, ja myös Suomessa, vuo­si­kym­me­niä vanha ilmiö. Euroopassa arvellaan asuvan ja työs­ken­te­le­vän useita miljoonia ihmisiä, jotka elävät sosi­aa­li­tur­van ulko­puo­lel­la. Euroopan Unionin jäsen­mai­den on toi­mit­ta­va yksin ja yhdessä pape­rit­to­muu­den ehkäi­se­mi­sek­si.

LUE LISÄÄ
author

Sipilä-gate: Maassa maan tavalla?

Sipilä-gate nousi nopeasti pik­ku­jou­lu­kau­den kuu­mim­mak­si puhee­nai­heek­si. Asiasta on kuo­riu­tu­nut päi­vit­täin uusia kerroksia, ja siitä on esitetty erin­omai­sia ana­lyy­se­ja. Yhdeksi tapauksen voit­ta­jak­si nousee jour­na­lis­ti­nen integri­teet­ti ja sanan­va­pau­den puo­lus­ta­mi­nen. Politiikan peli­sään­nöt puo­les­taan ottavat taas kerran rutkasti turpiin. Tekstissä tapah­tu­nut­ta pohditaan eri­näis­ten aikamme ilmiöiden kautta, ja peilataan tapah­tu­mia tut­ki­joi­den yhteis­kun­nal­li­seen asemaan.

LUE LISÄÄ
author

Vallankumous ja demokratia Istanbulin aukioilla

Mikä on julkisen tilan ja aukioiden merkitys Istanbulissa? Kuinka käsi­tyk­set ja koke­muk­set jul­ki­ses­ta tilasta seuraavat glo­baa­le­ja ja pai­kal­li­sia kehi­tys­kul­ku­ja? Suuria his­to­rial­li­sia mul­lis­tuk­sia ja arkisia koh­taa­mi­sia kuvaavat esimerkit kertovat, kuinka muutokset kau­pun­ki­ti­las­sa tapah­tu­vat aina suhteessa moni­mut­kai­siin his­to­rial­li­siin kehi­tys­kul­kui­hin julkisen ja yksi­tyi­sen, valtion ja kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan sekä men­nei­syy­den ja tule­vai­suu­den leik­kaus­pis­tees­sä. Kamppailut arvokkaan elämän puolesta kul­mi­noi­tu­vat Istanbulissa useim­mi­ten his­to­rioil­taan kiis­ta­na­lai­sil­le aukioille.

LUE LISÄÄ
author

Jo Kafka sen tiesi

Jokainen on varmasti joskus ollut tilan­tees­sa, jossa byro­kraat­tis­ten kie­mu­roi­den edessä on tehnyt mieli heit­täy­tyä lattialle kuin pik­ku­lap­si, huutaa, repiä paperit silpuksi ja näyttää kieltä vir­kai­li­jal­le. Byrokratia on raastanut her­mo­jam­me ja kum­mi­tel­lut pai­na­jai­sis­sam­me jo ainakin vuo­si­sa­dan ajan. Se on löytänyt tiensä kir­jal­li­suu­den klas­si­koi­hin, tuli­sim­piin poliit­ti­siin väit­te­lyi­hin, ja se han­ka­loit­taa arkista elämäämme ehkä enemmän kuin mikään muu yksit­täi­nen häi­riö­te­ki­jä. Byrokratiasta on kir­joit­ta­nut muun muassa ant­ro­po­lo­gi David Graeber. 

LUE LISÄÄ
author

Poro syntipukkina

Suomalaisessa mediassa on syksyllä 2016 käsitelty kriit­ti­seen sävyyn tun­tu­ria­luei­den poron­hoi­toa. Poroihmisiä on syytetty luonnon moni­muo­toi­suu­den tuhoa­mi­ses­ta, eroosion aiheut­ta­mi­ses­ta ja har­vi­nais­ten kasvien hävit­tä­mi­ses­tä. Ongelmien syynä jutuissa on pidetty lähinnä yli­lai­dun­nus­ta, siis liian suurta poro­mää­rää käy­tet­tä­vis­sä olevaan tilaan nähden. Osassa kir­joi­tuk­sis­ta yli­lai­dun­nuk­sen syynä on puo­les­taan pidetty poron­hoi­ta­jien ja nime­no­maan tun­tu­ria­luei­den saa­me­lais­ten poron­hoi­ta­jien ahneutta. Miksi poron­hoi­ta­jia syyttävä yli­lai­dun­nus-nar­ra­tii­vi on ollut tun­tu­ria­luei­den poron­hoi­toa käsit­te­le­väs­sä media-aineis­tos­sa hal­lit­se­vas­sa roolissa?

LUE LISÄÄ
author

Viihdyttäjästä valtionjohtajaksi

Donald Trumpin nousu raken­nusa­lal­la mil­jar­dio­mai­suu­ten­sa luoneesta lii­ke­mie­hes­tä erääksi maailman vai­ku­tus­val­tai­sim­mis­ta joh­ta­jis­ta on ehtinyt herättää val­ta­vas­ti epäuskoa ja toivoa, kat­so­jas­ta riippuen. Historialliseksi nimi­tet­tyä vaa­li­tu­los­ta tullaan ana­ly­soi­maan vielä pitkään. Trumpin suosiota on selitetty ennen kaikkea USA:n talouden kriisillä ja muu­ka­lais­pe­lon ruok­ki­mal­la rasis­mil­la. Ilmiö hen­ki­löi­tyy kou­lut­ta­mat­to­miin, vähä­va­rai­siin val­koi­siin miehiin. Tämä ei kui­ten­kaan ole koko totuus.

LUE LISÄÄ
author

Trump: Ei voi olla totta! 2/​2

Vaihtoehdoista demo­kraat­tis­ten jär­jes­tel­mien tuot­ta­miin epä­koh­tiin on viime vuosina kes­kus­tel­tu yllät­tä­vän vähän. Nationalistisen popu­lis­min nousua on seurattu sekä Euroopan eri puolilla että nyt Pohjois-Amerikassa. Näemme omin silmin fasis­tis­ten ja auto­ri­tää­ris­ten hal­lin­to­piir­tei­den vah­vis­tu­mi­sen – viha­pu­heen, mie­li­val­tai­sen julkisen väki­val­lan. Kun todel­li­suus tuottaa demo­kraat­ti­sen vaali- ja hal­lin­ta­jär­jes­tel­män seu­rauk­se­na tois­tu­vas­ti näin karuja lop­pu­tu­lok­sia, miksi edelleen puo­lus­tam­me demo­kra­ti­aa jär­jes­tel­mä­nä?

LUE LISÄÄ

Politiikka ja talous ovat suuria ant­ro­po­lo­gi­sen tut­ki­musa­lan läpäi­se­viä teemoja, jotka lähen­tä­vät tie­tee­na­laa poli­tii­kan tut­ki­muk­seen ja talous­tie­tee­seen. Antropologiassa poli­tiik­kaa ja taloutta tar­kas­tel­laan inhi­mil­li­sen kult­tuu­rin ja sosi­aa­li­sen maailman vii­te­ke­hyk­ses­sä — ihmis­läh­töi­ses­ti. Löydät aihe­pii­riin istuvat juttumme tältä sivulta.