Aihe: Perhe ja koti

author

Et todennäköisesti pilaa lastasi

Mikä on lapselle parhaaksi? Tämän kysy­myk­sen ja siihen annet­tu­jen vas­taus­ten ympärille rakentuu päi­vit­täin päätöksiä ter­vey­den­huol­los­sa, edus­kun­nas­sa, oikeus­sa­leis­sa sekä äitien ja isien mielissä. Tämä ei päde vain Suomessa. Jokaisessa maa­il­man­kol­kas­sa pohditaan tarkasti, miten olla hyvä vanhempi.

LUE LISÄÄ
author

Synnytyspelon kulttuuriset kontekstit

Synnyttämistä ja syn­ty­mis­tä pidetään kaik­kial­la maa­il­mas­sa haa­voit­tu­va­na ja ris­kialt­tii­na tapah­tu­ma­na. Jokainen kult­tuu­ri­nen ympäristö tukee syn­ny­tyk­sen prosessia omien usko­mus­jär­jes­tel­mien­sä pohjalta niin, että lop­pu­tu­los on paras mah­dol­li­nen. Synnytyksen fysio­lo­gia ja sosi­aa­li­nen ympäristö ovat aina kie­tou­tu­neet tiiviisti yhteen, eikä niitä voida erottaa toi­sis­taan. Nainen oppii syn­nyt­tä­mään oman kult­tuu­rin­sa ehdoilla.

LUE LISÄÄ
author

Antropologit kentällä, matkalaukkulapset mukana

Kansainvälinen liik­ku­mi­nen on osa monen ant­ro­po­lo­gin arkie­lä­mää. Keskeisiin tut­ki­mus­me­to­dei­hin kuuluva kenttätyö voi tar­koit­taa pit­kä­ai­kais­ta tut­ki­mus­jak­soa kaukana koti­maas­ta. Sen pituus voi vaihdella muu­ta­mas­ta viikosta yhteen tai kahteen vuoteen. Ulkomaan kent­tä­työ­jak­so­ja, tut­ki­ja­vaih­to­ja ja työ­suh­tei­ta voi kertyä yhteensä useiden vuosien verran. Miten niin inten­sii­vi­nen jakso onnistuu lasten kanssa? 

LUE LISÄÄ
author

Sinkkuuden nurja puoli: Avioitumisen haasteista Egyptissä

Pitkittyneen nuoruuden ilmiö on globaali. Monille se ei ole elä­män­ta­pa­va­lin­ta, etenkään glo­baa­lis­sa etelässä. Tässä yhtey­des­sä puhu­taan­kin ”odot­ta­vas­ta aikui­suu­des­ta” ja “odot­ta­vuu­des­ta”, jossa nuorten siirtymät koulusta työ­elä­mään ja myöhemmin avio­liit­toon ovat pit­kit­ty­neet tällä vuo­si­tu­han­nel­la. Usein avioi­tu­mi­sen esteenä ovat siihen liittyvät talou­del­li­set vaa­ti­muk­set, joita nyky­olois­sa on vaikea täyttää. Asia koskee etenkin nuoria miehiä. Millainen on tilanne Egyptissä?

LUE LISÄÄ
author

Perheen vai yhteisön ongelma?

Lapsen kas­vat­ta­mi­seen tarvitaan koko kylä, sanotaan. Meidän yhteis­kun­nas­sam­me tätä kylää edustaa joukko erilaisia sosi­aa­li­pal­ve­lui­ta, jär­jes­tö­jä ja virastoja. Yhteisöllisemmistä kult­tuu­reis­ta tutut laa­jen­ne­tut per­heyh­tei­söt ja tiiviit sosi­aa­li­set tur­va­ver­kos­tot loistavat pois­sao­lol­laan, mutta niiden tilalla on hyvin­voin­ti­val­tion kasvoton suoja.

LUE LISÄÄ
author

Syntynyt lapsettomaksi

Vaikka perheen ja uran yhdis­tä­mi­ses­tä ollaan puhuttu vuo­si­kym­me­niä, yhteis­kun­nas­sam­me vallitsee edelleen tuo­mit­se­via ste­reo­ty­pioi­ta vapaa­eh­toi­ses­ti lap­set­to­muu­den valit­se­vis­ta naisista. Onko lap­set­to­muus arvo- tai elä­män­ta­pa­va­lin­ta lai­sin­kaan? Missä määrin lap­set­to­muus voidaan nähdä itsestään selvänä ‘suun­tau­tu­mi­se­na’?

LUE LISÄÄ
author

Yhdessä ruokailu ja ruoan jakaminen

Ruoka on voimakas sym­bo­li­nen väline, jonka avulla ilmais­taan sosi­aa­li­sia iden­ti­teet­te­jä, raken­ne­taan ryhmiä ja piir­re­tään niiden välisiä rajoja. Miksi juuri ruoka? Antropologinen ruokaa käsit­te­le­vä tutkimus rakentuu aja­tuk­sel­le, jonka mukaan ruoka ei koskaan ole vain ravintoa. Syötäväksi kel­puu­tet­tu ruoka ja ruo­kai­luun liittyvät tavat ovat kaik­kial­la kult­tuu­ris­ten arvo­jär­jes­tel­mien ilmaisuja. Ne ovat osia moni­mut­kai­sis­ta mate­ri­aa­li­sis­ta pro­ses­seis­ta, jotka muok­kaa­vat sosi­aa­lis­ta ja kult­tuu­ris­ta elämää. Tuore kirja Ruoan kulttuuri — Antropologisia näkö­kul­mia ruoan tut­ki­muk­seen tar­kas­te­lee ruokaa ja syömistä eri­tyi­se­nä sosi­aa­li­se­na ilmiönä ja mer­ki­tyk­sel­li­se­nä inhi­mil­li­se­nä toi­min­ta­na.

LUE LISÄÄ
author

Kylmästä lämpimään: suomalaiset eläkeläiset talvipakolaisina Thaimaassa

Sadat suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set viettävät talvet Thaimaan lämmössä. Matkustaminen avartaa, ja glo­ba­li­saa­tio on saa­vut­ta­nut myös suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set. Ilmiö kertoo myös epätasa-arvoi­ses­ta maa­il­man­jär­jes­tyk­ses­tä. Maahanmuutto köyhistä maista rik­kaam­piin on teema, josta käydään paljon kes­kus­te­lua ja jota tutkitaan paljon. Viimeisen vuo­si­kym­me­nen aikana tutkijat ovat alkaneet kiin­nit­tä­mään huomiota myös toi­sen­lai­seen maa­han­muut­toon. Niin sanotut elä­män­ta­pa­muut­ta­jat ovat vauraiden teol­li­suus­mai­den kan­sa­lai­sia, jotka muuttavat pois koti­maas­taan rennomman elämän perässä. 

LUE LISÄÄ
author

Totuuden ja epäilyn henki perheenyhdistämisessä

Antropologiassa suku­lai­suus ei tarkoita perhettä laajempaa sosi­aa­lis­ta koko­nai­suut­ta, kuten taval­li­ses­sa kie­len­käy­tös­sä. Sukulaisuus on läpi­tun­ke­va idea, joka niveltyy osaksi suku­puo­len, sek­su­aa­li­suu­den, sosi­aa­li­sen persoonan, ruu­miil­li­suu­den ja poli­tii­kan tut­ki­mus­ta. Perheenyhdistäminen on yksi lukui­sis­ta nyky­maa­il­man ilmiöistä, joita voidaan kutsua glo­baa­lik­si tai yli­ra­jai­sek­si suku­lai­suu­dek­si. Maahanmuuttopolitiikassa per­hee­nyh­dis­tä­mi­nen ymmär­re­tään sel­vä­ra­jais­ta perhettä piirtävän ideo­lo­gian kautta. Perheen idea on kuitenkin aina läpi­ko­tai­sin poliit­ti­nen, eli his­to­rial­li­ses­ti ja kult­tuu­ri­ses­ti erityinen ja muuttuva. 

LUE LISÄÄ
author

Ihminen on sitä, kenen kanssa hän syö

Tiistainen Arman Pohjantähden alla käsitteli aihetta, joka on jokai­sel­le läheinen: ravintoa. Keskustelun ytimessä oli se, voiko ruo­ka­va­liol­la ennal­taeh­käis­tä tai parantaa sai­rauk­sia. Siitä, mikä on ihmiselle hyvää ja oikeaa ravintoa on olemassa valtava määrä mie­li­pi­tei­tä. Niin on myös siitä, millä kri­tee­reil­lä hyvä ravinto mää­ri­tel­lään. Länsimaiselle ajat­te­lul­le tyy­pil­li­nen tapa tar­kas­tel­la ravintoa fyysisen terveyden ja mitat­ta­vien, fysio­lo­gis­ten pro­ses­sien kautta ei ole ainoa tapa hahmottaa ravinnon ja hyvin­voin­nin välistä yhteyttä.

LUE LISÄÄ
author

Terveisiä monikulttuurisesta lähiöstä

AntroBlogi pääsi 30.3.2016 kuun­te­le­maan yli­opis­ton­leh­to­ri Marko Juntusen esitelmää “Muslimiväestöä jakavat konflik­tit ja islamia ympäröivä tur­val­li­suu­teen ja sosi­aa­li­siin uhkiin kyt­key­ty­vä kes­kus­te­lu moni­kult­tuu­ri­ses­sa lähiössä” Suomen Antropologisen Seuran vuo­si­ko­kouk­seen Tieteiden Talolla. Esitelmä perustuu hänen meneil­lään olevaan kent­tä­työ­hön­sä Varissuon lähiössä Turussa. Juntunen tutkii lähiöiden sosi­aa­lis­ta moni­muo­toi­suut­ta Suomessa, kes­kit­tyen etenkin mus­li­mi­dias­po­riin. Häntä kiin­nos­ta­vat lähiöt julkisena tilana ja niissä tapah­tu­vat sosio­kult­tuu­ri­set muutokset. Tutkimuksessaan Juntunen peilaa kentällä tekemiään havain­to­ja Suomessa aikai­sem­min tehdyn lähiö-tut­ki­muk­sen huo­mioi­hin.

LUE LISÄÄ
author

Yksin Pohjantähden alla

Arman Pohjantähden alla – doku­ment­ti­sar­jan tuorein jakso käsitteli van­hus­ten­hoi­toa ja vanhusten yksi­näi­syyt­tä. Vanhustenhoito on kuuma puhee­nai­he, joka nousee Suomessa otsi­koi­hin tasaisin väliajoin — yleensä epä­koh­tien, rikkeiden tai resurs­si­pu­lan takia. Yksi suu­rim­mis­ta ikään­ty­vän väestön ongel­mis­ta on kasvava yksi­näi­syys. Tutkimuksen mukaan 36 – 39% ikään­ty­neis­tä suo­ma­lai­sis­ta tuntee itsensä yksi­näi­sek­si. Kenen vastuulla on huolehtia van­huk­sis­ta, kun he eivät enää pysty huo­leh­ti­maan itsestään? Länsimaalaista indi­vi­dua­lis­mia koros­ta­vas­sa ajat­te­lus­sa yksi­lön­va­paus ajaa van­hem­mis­ta huo­leh­ti­mi­sen edelle. Yksilön tehtävä on keskittyä toteut­ta­maan omaa hen­ki­lö­koh­tais­ta polkuaan, kun van­hus­ten­hoi­to jää yhteis­kun­nan teh­tä­väk­si.

LUE LISÄÄ
author

Suomiko maailman paras maa olla äiti?

Pelastakaa Lapset -järjestön vuo­sit­tain jul­kai­se­man Maailman äitien tila -raportin mukaan Suomi oli vuosina 2013 ja 2014 maailman paras maa olla äiti. Yhtä ylis­tä­väs­ti ei kui­ten­kaan voi puhua suo­ma­lais­ta äitiyttä ympä­röi­väs­tä kult­tuu­ris­ta. Aihepiiriin tut­ki­muk­sen kautta pereh­ty­nyt ant­ro­po­lo­gi näkee suo­ma­lai­ses­sa äitiys­kult­tuu­ris­sa muutaman perus­teel­li­sen valuvian, joiden takia eri­tyi­ses­ti äitiyteen sopeu­tu­mi­nen voi Suomessa olla erityisen vaikeaa. Miksi ja mitkä kult­tuu­rim­me piirteet voivat olla haitaksi äitien hen­ki­sel­le hyvin­voin­nil­le?

LUE LISÄÄ
author

Imetys ja kulttuuri

Miksi eri aikoina ja eri puolilla maailmaa imetyksen kesto on ollut niin vaih­te­le­vaa? Miksi Suomessa vielä sata vuotta sitten puolet kak­si­vuo­tiais­ta oli ime­tet­ty­jä, mutta nyt tut­ki­tus­ta tiedosta ja suo­si­tuk­sis­ta huo­li­mat­ta imetys loppuu kes­ki­mää­rin seitsemän kuukauden ikään mennessä? Tilanne oli vielä heikompi 70-luvulla, jolloin vain 10% lapsista sai rin­ta­mai­toa puo­li­vuo­ti­aa­na. On selvää, että yhteis­kun­nal­li­set muutokset ja ympäröivä kulttuuri vai­kut­ta­vat ime­tyk­seen val­ta­vas­ti. Länsimaissa kou­lu­te­tut ja sosio­eko­no­mi­sel­ta ase­mal­taan parem­pio­sai­set imettävät huo­mat­ta­vas­ti pidempään kuin ei-kou­lu­te­tut sisarensa. Yksinhuoltajat imettävät vähemmän kuin pari­suh­tees­sa olevat. Myös maa­han­muut­ta­jien parissa on havaittu, että uuteen maahan muut­ta­mi­sen jälkeen imetyksen kestot lyhenevät rajusti, jopa saman naisen kohdalla.

LUE LISÄÄ
author

Lepää verkossa” — muistorituaalit internetissä

Jos Facebook-ystäväsi kuolee, mitä tapahtuu hänen Facebook-pro­fii­lil­leen? Viimeisen kahdeksan vuoden aikana niin Facebook kuin monet muutkin sosi­aa­li­sen median sivustot ovat vakiin­tu­neet osaksi suo­ma­lais­ten tapaa vuo­ro­vai­kut­taa, kom­mu­ni­koi­da sekä kuluttaa erilaisia media­si­säl­tö­jä. Jaamme päi­vi­tyk­siä urhei­lusuo­ri­tuk­sis­ta, kuvia aurin­gon­nousuis­ta, iloisia uutisia häistä ja lasten syn­ty­mis­tä. Myös surun ja kuoleman käsit­te­le­mi­nen sosi­aa­li­ses­sa mediassa on kas­va­vas­sa määrin esillä.

LUE LISÄÄ

Sukulaisuutta ja kodin piiriin kuuluvia aiheita on tutkittu ant­ro­po­lo­gias­sa aina. Tutkimuksessa perhe ja suku­lai­suus mää­ri­tel­lään biologian sijaan sosi­aa­li­ses­ti ja kult­tuu­ri­ses­ti. Ketkä syövät tai nukkuvat yhdessä? Miten suku­lai­suut­ta toteu­te­taan sosi­aa­li­ses­ti tut­kit­ta­vas­sa yhtei­sös­sä? Lue lisää aiheesta tämän sivun artik­ke­leis­ta.