Aihe: Perhe ja koti

author

Yhdessä ruokailu ja ruoan jakaminen

pexels-photo

Ruoka on voimakas sym­bo­li­nen väline, jonka avulla ilmais­taan sosi­aa­li­sia iden­ti­teet­tejä, raken­ne­taan ryhmiä ja piir­re­tään niiden välisiä rajoja. Miksi juuri ruoka? Antropologinen ruokaa käsit­te­levä tutkimus rakentuu aja­tuk­selle, jonka mukaan ruoka ei koskaan ole vain ravintoa. Syötäväksi kel­puu­tettu ruoka ja ruo­kai­luun liittyvät tavat ovat kaik­kialla kult­tuu­ris­ten arvo­jär­jes­tel­mien ilmaisuja. Ne ovat osia moni­mut­kai­sista mate­ri­aa­li­sista pro­ses­seista, jotka muok­kaa­vat sosi­aa­lista ja kult­tuu­rista elämää. Tuore kirja Ruoan kulttuuri — Antropologisia näkö­kul­mia ruoan tut­ki­muk­seen tar­kas­te­lee ruokaa ja syömistä eri­tyi­senä sosi­aa­li­sena ilmiönä ja mer­ki­tyk­sel­li­senä inhi­mil­li­senä toi­min­tana.

LUE LISÄÄ
author

Kylmästä lämpimään: suomalaiset eläkeläiset talvipakolaisina Thaimaassa

pexels-photo-46710 (1)

Sadat suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set viettävät talvet Thaimaan lämmössä. Matkustaminen avartaa, ja glo­ba­li­saa­tio on saa­vut­ta­nut myös suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set. Ilmiö kertoo myös epätasa-arvoi­sesta maa­il­man­jär­jes­tyk­sestä. Maahanmuutto köyhistä maista rik­kaam­piin on teema, josta käydään paljon kes­kus­te­lua ja jota tutkitaan paljon. Viimeisen vuo­si­kym­me­nen aikana tutkijat ovat alkaneet kiin­nit­tä­mään huomiota myös toi­sen­lai­seen maa­han­muut­toon. Niin sanotut elä­män­ta­pa­muut­ta­jat ovat vauraiden teol­li­suus­mai­den kan­sa­lai­sia, jotka muuttavat pois koti­maas­taan rennomman elämän perässä. 

LUE LISÄÄ
author

Totuuden ja epäilyn henki perheenyhdistämisessä

sea-412519_1280

Antropologiassa suku­lai­suus ei tarkoita perhettä laajempaa sosi­aa­lista koko­nai­suutta, kuten taval­li­sessa kie­len­käy­tössä. Sukulaisuus on läpi­tun­keva idea, joka niveltyy osaksi suku­puo­len, sek­su­aa­li­suu­den, sosi­aa­li­sen persoonan, ruu­miil­li­suu­den ja poli­tii­kan tut­ki­musta. Perheenyhdistäminen on yksi lukui­sista nyky­maa­il­man ilmiöistä, joita voidaan kutsua glo­baa­liksi tai yli­ra­jai­seksi suku­lai­suu­deksi. Maahanmuuttopolitiikassa per­hee­nyh­dis­tä­mi­nen ymmär­re­tään sel­vä­ra­jaista perhettä piirtävän ideo­lo­gian kautta. Perheen idea on kuitenkin aina läpi­ko­tai­sin poliit­ti­nen, eli his­to­rial­li­sesti ja kult­tuu­ri­sesti erityinen ja muuttuva. 

LUE LISÄÄ
author

Ihminen on sitä, kenen kanssa hän syö

P1180784Tanger_HelmiRaisanen

Tiistainen Arman Pohjantähden alla käsitteli aihetta, joka on jokai­selle läheinen: ravintoa. Keskustelun ytimessä oli se, voiko ruo­ka­va­liolla ennal­taeh­käistä tai parantaa sai­rauk­sia. Siitä, mikä on ihmiselle hyvää ja oikeaa ravintoa on olemassa valtava määrä mie­li­pi­teitä. Niin on myös siitä, millä kri­tee­reillä hyvä ravinto mää­ri­tel­lään. Länsimaiselle ajat­te­lulle tyy­pil­li­nen tapa tar­kas­tella ravintoa fyysisen terveyden ja mitat­ta­vien, fysio­lo­gis­ten pro­ses­sien kautta ei ole ainoa tapa hahmottaa ravinnon ja hyvin­voin­nin välistä yhteyttä.

LUE LISÄÄ
author

Terveisiä monikulttuurisesta lähiöstä

71H

AntroBlogi pääsi 30.3.2016 kuun­te­le­maan yli­opis­ton­leh­tori Marko Juntusen esitelmää “Muslimiväestöä jakavat konflik­tit ja islamia ympäröivä tur­val­li­suu­teen ja sosi­aa­li­siin uhkiin kyt­key­tyvä kes­kus­telu moni­kult­tuu­ri­sessa lähiössä” Suomen Antropologisen Seuran vuo­si­ko­kouk­seen Tieteiden Talolla. Esitelmä perustuu hänen meneil­lään olevaan kent­tä­työ­hönsä Varissuon lähiössä Turussa. Juntunen tutkii lähiöiden sosi­aa­lista moni­muo­toi­suutta Suomessa, kes­kit­tyen etenkin mus­li­mi­dias­po­riin. Häntä kiin­nos­ta­vat lähiöt julkisena tilana ja niissä tapah­tu­vat sosio­kult­tuu­ri­set muutokset. Tutkimuksessaan Juntunen peilaa kentällä tekemiään havain­toja Suomessa aikai­sem­min tehdyn lähiö-tut­ki­muk­sen huo­mioi­hin.

LUE LISÄÄ
author

Yksin Pohjantähden alla

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Arman Pohjantähden alla – doku­ment­ti­sar­jan tuorein jakso käsitteli van­hus­ten­hoi­toa ja vanhusten yksi­näi­syyttä. Vanhustenhoito on kuuma puhee­naihe, joka nousee Suomessa otsi­koi­hin tasaisin väliajoin — yleensä epä­koh­tien, rikkeiden tai resurs­si­pu­lan takia. Yksi suu­rim­mista ikään­ty­vän väestön ongel­mista on kasvava yksi­näi­syys. Tutkimuksen mukaan 36 – 39% ikään­ty­neistä suo­ma­lai­sista tuntee itsensä yksi­näi­seksi. Kenen vastuulla on huolehtia van­huk­sista, kun he eivät enää pysty huo­leh­ti­maan itsestään? Länsimaalaista indi­vi­dua­lis­mia koros­ta­vassa ajat­te­lussa yksi­lön­va­paus ajaa van­hem­mista huo­leh­ti­mi­sen edelle. Yksilön tehtävä on keskittyä toteut­ta­maan omaa hen­ki­lö­koh­taista polkuaan, kun van­hus­ten­hoito jää yhteis­kun­nan teh­tä­väksi.

LUE LISÄÄ
author

Suomiko maailman paras maa olla äiti?

animal-1015130_1280

Pelastakaa Lapset –järjestön vuo­sit­tain jul­kai­se­man Maailman äitien tila –raportin mukaan Suomi oli vuosina 2013 ja 2014 maailman paras maa olla äiti. Yhtä ylis­tä­västi ei kui­ten­kaan voi puhua suo­ma­laista äitiyttä ympä­röi­västä kult­tuu­rista. Aihepiiriin tut­ki­muk­sen kautta pereh­ty­nyt ant­ro­po­logi näkee suo­ma­lai­sessa äitiys­kult­tuu­rissa muutaman perus­teel­li­sen valuvian, joiden takia eri­tyi­sesti äitiyteen sopeu­tu­mi­nen voi Suomessa olla erityisen vaikeaa. Miksi ja mitkä kult­tuu­rimme piirteet voivat olla haitaksi äitien hen­ki­selle hyvin­voin­nille?

LUE LISÄÄ
author

Imetys ja kulttuuri

baby-821625_1920

Miksi eri aikoina ja eri puolilla maailmaa imetyksen kesto on ollut niin vaih­te­le­vaa? Miksi Suomessa vielä sata vuotta sitten puolet kak­si­vuo­tiaista oli ime­tet­tyjä, mutta nyt tut­ki­tusta tiedosta ja suo­si­tuk­sista huo­li­matta imetys loppuu kes­ki­mää­rin seitsemän kuukauden ikään mennessä? Tilanne oli vielä heikompi 70-luvulla, jolloin vain 10% lapsista sai rin­ta­mai­toa puo­li­vuo­ti­aana. On selvää, että yhteis­kun­nal­li­set muutokset ja ympäröivä kulttuuri vai­kut­ta­vat ime­tyk­seen val­ta­vasti. Länsimaissa kou­lu­te­tut ja sosio­eko­no­mi­selta ase­mal­taan parem­pio­sai­set imettävät huo­mat­ta­vasti pidempään kuin ei-kou­lu­te­tut sisarensa. Yksinhuoltajat imettävät vähemmän kuin pari­suh­teessa olevat. Myös maa­han­muut­ta­jien parissa on havaittu, että uuteen maahan muut­ta­mi­sen jälkeen imetyksen kestot lyhenevät rajusti, jopa saman naisen kohdalla.

LUE LISÄÄ
author

Lepää verkossa” — muistorituaalit internetissä

Kuva: Helmi Räisänen

Jos Facebook-ystäväsi kuolee, mitä tapahtuu hänen Facebook-pro­fii­lil­leen? Viimeisen kahdeksan vuoden aikana niin Facebook kuin monet muutkin sosi­aa­li­sen median sivustot ovat vakiin­tu­neet osaksi suo­ma­lais­ten tapaa vuo­ro­vai­kut­taa, kom­mu­ni­koida sekä kuluttaa erilaisia media­si­säl­töjä. Jaamme päi­vi­tyk­siä urhei­lusuo­ri­tuk­sista, kuvia aurin­gon­nousuista, iloisia uutisia häistä ja lasten syn­ty­mistä. Myös surun ja kuoleman käsit­te­le­mi­nen sosi­aa­li­sessa mediassa on kas­va­vassa määrin esillä.

LUE LISÄÄ

Sukulaisuutta ja kodin piiriin kuuluvia aiheita on tutkittu ant­ro­po­lo­giassa aina. Tutkimuksessa perhe ja suku­lai­suus mää­ri­tel­lään biologian sijaan sosi­aa­li­sesti ja kult­tuu­ri­sesti. Ketkä syövät tai nukkuvat yhdessä? Miten suku­lai­suutta toteu­te­taan sosi­aa­li­sesti tut­kit­ta­vassa yhtei­sössä? Lue lisää aiheesta tämän sivun artik­ke­leista.

Tilaa kuukausittainen kooste artikkeleista sähköpostiisi!