Aihe: Musiikki ja viihde

author

Daenerysin kohtalo

Pääseekö Daenerys Targaryen lopulta Rautavaltaistuimelle hit­ti­sar­ja Game of Thronesissa? Vai odottaako suosittua hahmoa kam­mot­ta­vam­pi kohtalo? Klassinen poliit­ti­nen ant­ro­po­lo­gia voi kenties auttaa ennus­ta­maan tulevaa – Targaryenin suvun kruu­nun­pe­ril­li­nen kun näyttää epäi­lyt­tä­väs­ti jumal­ku­nin­kaal­ta!

LUE LISÄÄ
author

Nollywood: glamouria ja mustaa magiaa

Nigeria on Afrikan väki­rik­kain maa — joka viides afrik­ka­lai­nen on nige­ria­lai­nen. Maa on noussut afrik­ka­lai­sek­si talous- ja viih­de­mah­dik­si, ja on maailman toiseksi tuot­te­liain elo­ku­va­maa Intian jälkeen. Nollywoodiksi kutsuttu pai­kal­li­nen elo­ku­va­teol­li­suus ja sen ympärillä pyörivä täh­ti­kult­tuu­ri ovat levinneet kulo­val­kean tavoin Afrikassa sekä afrik­ka­lai­sen diasporan myötä ympäri maailmaa. Millaisia tarinoita ja ihanteita Nollywood tuottaa?

LUE LISÄÄ
author

Ilta Leirissä — Helinä Rautavaaran museo kertoo monta tarinaa

Rytmikäs musiikki tervehtii ava­jais­vie­rai­ta Helinä Rautavaaran uuden museon ovella. Meneillään on tais­te­lu­tans­si capoeiran roda eli tans­si­rin­ki, jota johtaa kokenut mestre Cobra Mansa Brasilian Bahiasta. Paikalla on osal­lis­tu­jia Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja Brasilian Sao Paolosta asti. Rumpujen rytmi ja kie­li­soi­tin berim­baul­la soitettu säestys täyttävät avaran aulan, ja ikku­noi­den vehreä kas­vi­tee­ma tuo aavis­tuk­sen troop­pis­ta Brasiliaa Tapiolan maa­lis­kui­seen beto­ni­mai­se­maan

LUE LISÄÄ
author

Nykyisempi aikamme

Teatterisalista poistuu hyvän­tuu­li­nen katsoja ja tyy­ty­mä­tön Helsingin Sanomien ammat­ti­krii­tik­ko. Miksi esittävä taide on niin haastava tai­teen­la­ji ja esityksen epä­on­nis­tu­mi­nen niin katkeraa kalkkia? Miksi Nykyisemmän ajan ensi-illan jälkeen teat­te­ris­ta lähti tyy­ty­väi­nen ant­ro­po­lo­gi? Se miten kri­ti­soim­me esityksiä kertoo paljon siitä, mikä merkitys teat­te­ril­la yhteis­kun­nal­li­ses­ti ja hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti on.

LUE LISÄÄ
author

Tom of Finland the Movie – kruunaako sodan perintö suomalaisen homon?

Tom of Finland -elokuva herättää kes­kus­te­lua myös Suomen ulko­puo­lel­la. Miltä elokuva ja sen vas­taan­ot­to näyttävät Ruotsista käsin? Ruotsalainen homomedia haluaa olla näkyvästi osal­li­se­na elokuvan keskeisen homo­hah­mon ”tuot­ta­ja­na”, Touko Laaksosen taiteen suo­je­li­ja­na ja tun­ne­tuk­si tekijänä. Sodan ja homo­fo­bian koros­ta­mi­nen Laaksosen taiteen ja elokuvan kehyksenä on kiin­nos­ta­vaa.

LUE LISÄÄ
author

Oliko Elvis ‘intiaani’?

Eikö Elvis Presley näytäkin hieman inti­aa­nil­ta, varsinkin kuu­lui­sis­sa esiin­ty­mi­sa­suis­saan? Hänen suo­nis­saan todella virtasi Amerikan alku­pe­räis­väes­tö­jen veri, josta Elvis oli ylpeä. Aiheesta on tekeillä tie­to­kir­ja Elvis Presley – His Native American Roots and Heritage. Teoksessa hän on jäävuoren huippu kult­tuu­ris­ta, rodul­lis­ta ja his­to­rial­lis­ta kehitystä, jonka yksi kul­mi­naa­tio hän oli. 

LUE LISÄÄ
author

Vallankumous syntyy vitsailemalla

Millaista on suo­ma­lai­nen stand-up -komedia? Usein sen oletetaan olevan tylsää naaman vääntelyä tai sek­sis­tis­tä ja rasis­tis­ta yleis­tä­mis­tä. Huumori on vaikea laji, ja joskus nau­rat­ta­mi­seen pyritään hel­poim­man kautta. Komiikka voi kuitenkin myös ottaa kantaa: se voi paljastaa ja kri­ti­soi­da val­ta­ra­ken­tei­ta. Miten komiikan suhdetta valtaan voidaan tar­kas­tel­la? Miten valta rakentuu stand-up tilan­tees­sa, ja miten vitsi hei­jas­te­lee valta-asetelmia?

LUE LISÄÄ
author

Mitä yhteistä on pleikkarilla ja balilaisella kukkotappelulla?

Mobiili- ja video­pe­lit ovat parissa vuo­si­kym­me­nes­sä nousseet val­ta­vir­tail­miök­si. Suomessa peli­teol­li­suut­ta pidetään uuden talou­del­li­sen nousun symbolina. Pelinkehittäjistä maalataan uuden ajan into­hi­mo­työn airuita, jotka tekevät työtä koko ajan, kokematta kui­ten­kaan olevansa töissä. Pelien pelaa­mi­nen taas nähdään yhäkin usein vain lasten ja nuorten turhana ajan­ku­lu­na. Harvemmin kuulee puhut­ta­van siitä, miksi pelit ovat pelaa­jil­le ja teki­jöil­leen tärkeitä. Mitä pelit pelaa­jil­le ja pelien teki­jöil­le mer­kit­se­vät?

LUE LISÄÄ
author

Naurattamisen salat

Huumori on uni­ver­saa­li osa ihmi­syyt­tä; käsi­tyk­set siitä, millaiset huumorin muodot ovat sove­liai­ta ja missä yhteyk­sis­sä huumori on sallittua, odotettua tai kiel­let­tyä ovat kuitenkin sidok­sis­sa his­to­rial­li­siin, kult­tuu­ri­siin ja sosi­aa­li­siin kon­teks­tei­hin. Stand up elää ja muotoutuu koko ajan – se on myös aina aikansa näköinen, ehkä juuri siksi että komii­kal­le on tyy­pil­lis­tä sekä heijastaa että myös rikkoa sosi­aa­li­sen kans­sa­käy­mi­sen ja ilmaisun rajoja. Vastaavasti komiikan suhde esi­mer­kik­si val­ta­ra­ken­tei­siin on moni­vi­vah­tei­nen ja epä­mää­räi­nen: samakin vitsi voi sekä vahvistaa että kysee­na­lais­taa totun­nai­sia sääntöjä, riippuen kerronnan kon­teks­tis­ta ja tul­kin­nal­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta. Tutkijan kannalta komiikka on monin tavoin kiehtova mutta myös haas­teel­li­nen kohde.

LUE LISÄÄ
author

Uneen Afrikan rytmein

Räp-muusi­koi­den osal­lis­tu­mis­ta yhteis­kun­nal­li­seen debattiin Mosambikin pää­kau­pun­gis­sa Maputossa tutkinut kult­tuu­ri­tie­tei­den toh­to­rio­pis­ke­li­ja, tie­de­toi­mit­ta­ja ja kolum­nis­ti Janne Rantala kir­joit­taa kolum­nis­saan afrik­ka­lai­sen musiikin tah­ti­la­jeis­ta, ja niiden paran­ta­vas­ta voimasta hen­ki­lö­koh­tais­ten koke­muk­sien­sa pohjalta. Millainen voima musii­kil­la voikaan olla?

LUE LISÄÄ
author

Minne matkaat, suomireggae?

Jukka Poika, Raappana, Nopsajalka, jne. Suomireggae on kiistatta noussut yhdeksi 2000-luvun mer­kit­tä­vim­mäk­si koti­mai­sek­si musiikki-ilmiöksi, joka on tuonut nuorison soit­to­lis­toil­le iskel­mä­musii­kil­le tyy­pil­li­siä lyyrisiä teemoja. Mistä suo­mi­reg­gae on tulossa ja mihin se on matkalla? Väitöskirjatutkimuksessaan reggae-musiik­kiin pereh­ty­nyt Tuomas Järvenpää pohtii artik­ke­lis­sa suo­ma­lai­sen reggaen kau­ko­kai­puu­ta sen kari­bia­lais­ta ja koti­mais­ta his­to­rial­lis­ta taustaa vasten. Kuinka käy val­koi­sel­ta mieheltä reggae?

LUE LISÄÄ
author

Metallimusiikki ja natsit – politiikkaa, karnevaalia ja elämän merkityksen etsintää

Black metal on musiik­ki­tyy­li, jolla on ollut 1990-luvulta alkaen kan­sal­lis­so­sia­lis­ti­nen siipensä. Se on yhdis­tet­ty myös ajan­koh­tai­seen äärioi­keis­to­lai­seen lii­keh­din­tään. Kulttuuri-ilmiönä se on kuitenkin tätä vanhempi ja moni­tul­kin­tai­sem­pi. Black metal on metal­li­musii­kin alagenre, joka sai alkunsa 1980-luvulla osana metal­li­musii­kin yleistä kehitystä kohti entistä äärim­mäi­sem­piä ja pro­vo­soi­vam­pia ilmai­su­muo­to­ja. Aluksi black metalissa käsi­tel­tiin sata­nis­min ja okkul­tis­min kaltaisia teemoja.

LUE LISÄÄ
author

Hetkutusta

Monikansallisessa popu­lää­ri­kult­tuu­ris­sa vuosi 2014 muis­te­taan twerk­kauk­ses­ta ja vuosi 2015 helposti opit­ta­vas­ta qua­dra­din­ho-tans­si­liik­kees­tä. Mosambikin perin­tei­siin tans­si­tyy­lei­hin ja niistä ammen­ta­vaan urbaaniin mar­ra­ben­taan taka­muk­sen pyö­ri­tys­liik­keet, eli suomeksi van­has­taan hetkutus, ovat kuitenkin kuuluneet aina.

LUE LISÄÄ
author

Punaisia kortteja katsomoon? Väkivalta ja jalkapallofanius Britanniassa

Jalkapallohuliganismi on perin­tei­ses­ti yhdis­tet­ty brit­ti­jal­ka­pal­loon. Viime vuosina näkyvät yhtee­no­tot stadionin laidoilla ovat kuitenkin huhujen mukaan vähen­ty­neet. AntroBlogin toi­mit­ta­ja kävi tar­kas­ta­mas­sa paikan päällä, vieläkö vas­ta­puo­li kuumentaa tunteita. Jalkapallokiihkossa on paljon tart­tu­ma­pin­taa ant­ro­po­lo­gial­le. Jalkapallohuliganismin on väitetty olevan kanava työväen luokalle kapinoida sortavaa yhteis­kun­ta­jär­jes­tys­tä vastaan. Suurimmat seurat Englannissa löy­ty­vät­kin juuri perin­tei­sis­tä teol­li­suus­kau­pun­geis­ta kuten Liverpoolista ja Manchesterista. 

LUE LISÄÄ

Musiikki, elokuvat, kirjat ja muut kult­tuu­rin ilmen­ty­mät ovat luon­nol­li­ses­ti ant­ro­po­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen kohteina. Antropologiassa nämä kult­tuu­rin tuotteet nähdään oman aikansa ja sosio­kult­tuu­ri­sen ympä­ris­tön­sä muo­vaa­mi­na koko­nai­suuk­si­na, joita tut­ki­mal­la saamme tietoa yhteis­kun­nas­ta laajemmin. Lue lisää musiikin ja viihteen ant­ro­po­lo­gias­ta tässä kate­go­rias­sa.