Aihe: Musiikki ja viihde

author

Ilta Leirissä — Helinä Rautavaaran museo kertoo monta tarinaa

Kristinankuva_näyttely

Rytmikäs musiikki tervehtii ava­jais­vie­raita Helinä Rautavaaran uuden museon ovella. Meneillään on tais­te­lu­tanssi capoeiran roda eli tans­si­rinki, jota johtaa kokenut mestre Cobra Mansa Brasilian Bahiasta. Paikalla on osal­lis­tu­jia Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja Brasilian Sao Paolosta asti. Rumpujen rytmi ja kie­li­soi­tin berim­baulla soitettu säestys täyttävät avaran aulan, ja ikku­noi­den vehreä kas­vi­teema tuo aavis­tuk­sen troop­pista Brasiliaa Tapiolan maa­lis­kui­seen beto­ni­mai­se­maan

LUE LISÄÄ
author

Nykyisempi aikamme

Nykyisempi aika. Kuvassa Kaija K+ñrkinen ja Antti Korhonen. -® Toivo Heinim+ñki

Teatterisalista poistuu hyvän­tuu­li­nen katsoja ja tyy­ty­mä­tön Helsingin Sanomien ammat­ti­krii­tikko. Miksi esittävä taide on niin haastava tai­teen­laji ja esityksen epä­on­nis­tu­mi­nen niin katkeraa kalkkia? Miksi Nykyisemmän ajan ensi-illan jälkeen teat­te­rista lähti tyy­ty­väi­nen ant­ro­po­logi? Se miten kri­ti­soimme esityksiä kertoo paljon siitä, mikä merkitys teat­te­rilla yhteis­kun­nal­li­sesti ja hen­ki­lö­koh­tai­sesti on.

LUE LISÄÄ
author

Tom of Finland the Movie – kruunaako sodan perintö suomalaisen homon?

ToFArt

Tom of Finland –elokuva herättää kes­kus­te­lua myös Suomen ulko­puo­lella. Miltä elokuva ja sen vas­taan­otto näyttävät Ruotsista käsin? Ruotsalainen homomedia haluaa olla näkyvästi osal­li­sena elokuvan keskeisen homo­hah­mon ”tuot­ta­jana”, Touko Laaksosen taiteen suo­je­li­jana ja tun­ne­tuksi tekijänä. Sodan ja homo­fo­bian koros­ta­mi­nen Laaksosen taiteen ja elokuvan kehyksenä on kiin­nos­ta­vaa.

LUE LISÄÄ
author

Oliko Elvis ‘intiaani’?

ELVIS

Eikö Elvis Presley näytäkin hieman inti­aa­nilta, varsinkin kuu­lui­sissa esiin­ty­mi­sa­suis­saan? Hänen suo­nis­saan todella virtasi Amerikan alku­pe­räis­väes­tö­jen veri, josta Elvis oli ylpeä. Aiheesta on tekeillä tie­to­kirja Elvis Presley – His Native American Roots and Heritage. Teoksessa hän on jäävuoren huippu kult­tuu­rista, rodul­lista ja his­to­rial­lista kehitystä, jonka yksi kul­mi­naa­tio hän oli. 

LUE LISÄÄ
author

Vallankumous syntyy vitsailemalla

Kuva: Kirsi Hellman

Millaista on suo­ma­lai­nen stand-up –komedia? Usein sen oletetaan olevan tylsää naaman vääntelyä tai sek­sis­tistä ja rasis­tista yleis­tä­mistä. Huumori on vaikea laji, ja joskus nau­rat­ta­mi­seen pyritään hel­poim­man kautta. Komiikka voi kuitenkin myös ottaa kantaa: se voi paljastaa ja kri­ti­soida val­ta­ra­ken­teita. Miten komiikan suhdetta valtaan voidaan tar­kas­tella? Miten valta rakentuu stand-up tilan­teessa, ja miten vitsi hei­jas­te­lee valta-asetelmia?

LUE LISÄÄ
author

Mitä yhteistä on pleikkarilla ja balilaisella kukkotappelulla?

Kuva: https://c1.staticflickr.com/5/4098/4856986697_a110f62182_b.jpg

Mobiili- ja video­pe­lit ovat parissa vuo­si­kym­me­nessä nousseet val­ta­vir­tail­miöksi. Suomessa peli­teol­li­suutta pidetään uuden talou­del­li­sen nousun symbolina. Pelinkehittäjistä maalataan uuden ajan into­hi­mo­työn airuita, jotka tekevät työtä koko ajan, kokematta kui­ten­kaan olevansa töissä. Pelien pelaa­mi­nen taas nähdään yhäkin usein vain lasten ja nuorten turhana ajan­ku­luna. Harvemmin kuulee puhut­ta­van siitä, miksi pelit ovat pelaa­jille ja teki­jöil­leen tärkeitä. Mitä pelit pelaa­jille ja pelien teki­jöille mer­kit­se­vät?

LUE LISÄÄ
author

Naurattamisen salat

78H

Huumori on uni­ver­saali osa ihmi­syyttä; käsi­tyk­set siitä, millaiset huumorin muodot ovat sove­liaita ja missä yhteyk­sissä huumori on sallittua, odotettua tai kiel­let­tyä ovat kuitenkin sidok­sissa his­to­rial­li­siin, kult­tuu­ri­siin ja sosi­aa­li­siin kon­teks­tei­hin. Stand up elää ja muotoutuu koko ajan – se on myös aina aikansa näköinen, ehkä juuri siksi että komii­kalle on tyy­pil­listä sekä heijastaa että myös rikkoa sosi­aa­li­sen kans­sa­käy­mi­sen ja ilmaisun rajoja. Vastaavasti komiikan suhde esi­mer­kiksi val­ta­ra­ken­tei­siin on moni­vi­vah­tei­nen ja epä­mää­räi­nen: samakin vitsi voi sekä vahvistaa että kysee­na­lais­taa totun­nai­sia sääntöjä, riippuen kerronnan kon­teks­tista ja tul­kin­nal­li­sesta näkö­kul­masta. Tutkijan kannalta komiikka on monin tavoin kiehtova mutta myös haas­teel­li­nen kohde.

LUE LISÄÄ
author

Uneen Afrikan rytmein

Kuva: Marc Fuyà (CC BY 2.0)

Räp-muusi­koi­den osal­lis­tu­mista yhteis­kun­nal­li­seen debattiin Mosambikin pää­kau­pun­gissa Maputossa tutkinut kult­tuu­ri­tie­tei­den toh­to­rio­pis­ke­lija, tie­de­toi­mit­taja ja kolum­nisti Janne Rantala kir­joit­taa kolum­nis­saan afrik­ka­lai­sen musiikin tah­ti­la­jeista, ja niiden paran­ta­vasta voimasta hen­ki­lö­koh­tais­ten koke­muk­siensa pohjalta. Millainen voima musii­killa voikaan olla?

LUE LISÄÄ
author

Minne matkaat, suomireggae?

sunset-290191_1280

Jukka Poika, Raappana, Nopsajalka, jne. Suomireggae on kiistatta noussut yhdeksi 2000-luvun mer­kit­tä­vim­mäksi koti­mai­seksi musiikki-ilmiöksi, joka on tuonut nuorison soit­to­lis­toille iskel­mä­musii­kille tyy­pil­li­siä lyyrisiä teemoja. Mistä suo­mi­reg­gae on tulossa ja mihin se on matkalla? Väitöskirjatutkimuksessaan reggae-musiik­kiin pereh­ty­nyt Tuomas Järvenpää pohtii artik­ke­lissa suo­ma­lai­sen reggaen kau­ko­kai­puuta sen kari­bia­laista ja koti­maista his­to­rial­lista taustaa vasten. Kuinka käy val­koi­selta mieheltä reggae?

LUE LISÄÄ
author

Metallimusiikki ja natsit – politiikkaa, karnevaalia ja elämän merkityksen etsintää

Mobus.Edit

Black metal on musiik­ki­tyyli, jolla on ollut 1990-luvulta alkaen kan­sal­lis­so­sia­lis­ti­nen siipensä. Se on yhdis­tetty myös ajan­koh­tai­seen äärioi­keis­to­lai­seen lii­keh­din­tään. Kulttuuri-ilmiönä se on kuitenkin tätä vanhempi ja moni­tul­kin­tai­sempi. Black metal on metal­li­musii­kin alagenre, joka sai alkunsa 1980-luvulla osana metal­li­musii­kin yleistä kehitystä kohti entistä äärim­mäi­sem­piä ja pro­vo­soi­vam­pia ilmai­su­muo­toja. Aluksi black metalissa käsi­tel­tiin sata­nis­min ja okkul­tis­min kaltaisia teemoja.

LUE LISÄÄ
author

Hetkutusta

Kuva: geralt / Pixabay.com, CC0 Public Domain

Monikansallisessa popu­lää­ri­kult­tuu­rissa vuosi 2014 muis­te­taan twerk­kauk­sesta ja vuosi 2015 helposti opit­ta­vasta qua­dra­dinho-tans­si­liik­keestä. Mosambikin perin­tei­siin tans­si­tyy­lei­hin ja niistä ammen­ta­vaan urbaaniin mar­ra­ben­taan taka­muk­sen pyö­ri­tys­liik­keet, eli suomeksi van­has­taan hetkutus, ovat kuitenkin kuuluneet aina.

LUE LISÄÄ
author

Punaisia kortteja katsomoon? Väkivalta ja jalkapallofanius Britanniassa

1.

Jalkapallohuliganismi on perin­tei­sesti yhdis­tetty brit­ti­jal­ka­pal­loon. Viime vuosina näkyvät yhtee­no­tot stadionin laidoilla ovat kuitenkin huhujen mukaan vähen­ty­neet. AntroBlogin toi­mit­taja kävi tar­kas­ta­massa paikan päällä, vieläkö vas­ta­puoli kuumentaa tunteita. Jalkapallokiihkossa on paljon tart­tu­ma­pin­taa ant­ro­po­lo­gialle. Jalkapallohuliganismin on väitetty olevan kanava työväen luokalle kapinoida sortavaa yhteis­kun­ta­jär­jes­tystä vastaan. Suurimmat seurat Englannissa löy­ty­vät­kin juuri perin­tei­sistä teol­li­suus­kau­pun­geista kuten Liverpoolista ja Manchesterista. 

LUE LISÄÄ

Musiikki, elokuvat, kirjat ja muut kult­tuu­rin ilmen­ty­mät ovat luon­nol­li­sesti ant­ro­po­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen kohteina. Antropologiassa nämä kult­tuu­rin tuotteet nähdään oman aikansa ja sosio­kult­tuu­ri­sen ympä­ris­tönsä muo­vaa­mina koko­nai­suuk­sina, joita tut­ki­malla saamme tietoa yhteis­kun­nasta laajemmin. Lue lisää musiikin ja viihteen ant­ro­po­lo­giasta tässä kate­go­riassa.