Aihe: Media ja internet

author

Totuuden jälkeen

radio-1773304_1920

Tässä podcas­tissa ant­ro­po­logi Harri Englund vertailee kir­jai­lija Jari Tervon suo­ra­pu­hei­sia totuuksia Radio Suomen Kansanradio –ohjelman kes­kus­te­lui­hin. Totuudenpuhujia riittää myös totuu­den­jäl­kei­sessä maa­il­massa. Kuinka totuuk­siin päädytään esi­mer­kiksi suo­ma­lai­sessa maa­han­muut­to­kes­kus­te­lussa?

LUE LISÄÄ
author

Mitä yhteistä on Ikealla, yliopistolla ja Nissanilla?

startup-594090_1920

Suomen Kuvalehti noteerasi taannoin ant­ro­po­lo­gian, kysee­na­lais­taen tämän kal­tais­ten tie­tee­na­lo­jen hyö­dyl­li­syy­den. Mitä ant­ro­po­lo­git osaavat, ja miksi ant­ro­po­lo­gi­nen tie­to­taito on mer­ki­tyk­sel­listä ja työelämän kannalta hyö­dyl­listä? Mitä tar­koi­te­taan ‘oman alan’ töillä? Ja työl­lis­ty­vätkö ant­ro­po­lo­git ‘omalle alalle’? Soveltavan ant­ro­po­lo­gian verkosto aikoo vastata näihin kysy­myk­siin.

LUE LISÄÄ
author

Epäneutraali vastine epäneutraalille sukupuolikirjalle

104h-1

Epäneutraalin suku­puo­li­kir­jan tarkoitus on esipuheen mukaan nostaa kes­kus­te­luun “perin­tei­set suku­puo­li­roo­lit” sekä miesten tasa-arvo –ongelmat. Kirjoittajat vetoavat tie­tee­seen, tut­ki­muk­siin ja tut­ki­joi­hin, mutta tie­teel­li­siä käy­tän­töjä on vain nimeksi. Kun aiheina on sukupuoli, ”pariu­tu­mi­nen”, valta ja vaihto; ja kun esitetään väitteitä kult­tuu­rista, yhteis­kun­nasta, ihmisen evo­luu­tiosta ja ihmi­syy­den perim­mäi­sestä luon­teesta, ollaan aiheissa, joita ant­ro­po­lo­giassa on käsitelty paljon. 

LUE LISÄÄ
author

Köyhät, kurjat ja eksoottiset

peters-lappeleir

Stereotyyppinen kuva likai­sista ja juo­pu­neista saa­me­lai­sista on vahvasti esillä nyky­päi­vän mediassa. Saamelaisiin liittyvä uuti­sointi tuntuu pyörivän ongel­ma­kes­keis­ten teemojen ympärillä. Samankaltainen saa­me­lais­ku­vaus on tuttu jo vuo­si­kym­men­ten takaa: kukapa ei muistaisi Pirkka-Pekka Peteliuksen nun­nuk­ka­vit­sejä. Mutta mitä saa­me­lai­sista ker­rot­tiin ja miten heistä puhuttiin 1950 – 1970 luvuilla? Tässä tekstissä tar­kas­te­len vuosien 1952 – 1972 saa­me­lais­ku­vauk­sia Suomen Kuvalehdessä. Tuona aikana saamenmaa lii­tet­tiin osaksi suo­ma­laista yhteis­kun­taa ja kult­tuu­ria.

LUE LISÄÄ
author

Suomalaisuuden sukupuoli

Olemme pitäneet kevään ajan tiukasti silmällä Arman Alizadin doku­ment­ti­sar­jaa Arman Pohjantähden alla. Suomalaista yhteis­kun­taa kuo­hut­ta­via ajan­koh­tai­sia aiheita esille nostava sarja ansaitsee ensim­mäi­sen esi­tys­kau­tensa päät­teeksi ant­ro­po­lo­gi­sen arvion. Sarjan viimeisen jakson teemana oli ajan­koh­tai­nen, kiis­ta­na­lai­nen ja vaikeasti mää­ri­tel­tävä asia: suo­ma­lai­suus. Jaksossa kul­mi­noi­tui­vat sarjan vahvuudet ja heik­kou­det. Pääsivätkö eri ryhmien edustajat tas­a­puo­li­sesti ääneen tässä vii­mei­sessä jaksossa — tai sarjassa ylipäänsä?

LUE LISÄÄ
author

Why so hateful?” Väkivalta verkossa

Kuva: Helmi Räisänen

Vihapuhe ja muu väki­val­tai­nen käyt­täy­ty­mi­nen oli vuonna 2015 eri­tyi­sesti median huomion kohteena, sillä se on ollut esillä aiempaa näky­väm­min ja voi­mak­kaam­min muun muassa pako­lais­krii­sin ja talous­krii­sin vuoksi. Vihapuhetta on ollut vaikea kitkeä, sillä verkossa leviää myös paljon val­heel­lista ja vää­ris­tel­tyä tietoa, jolloin lukijan voi olla vaikea hahmottaa mikä on oikeasti totta. Monimutkaisemmaksi tilanteen on tehnyt poliit­tis­ten toi­mi­joi­den har­joit­tama rasis­ti­nen vihapuhe, joka on voinut näyt­täy­tyä kan­sa­lai­sille esi­mer­kil­li­senä tapana kes­kus­tella muun muassa maa­han­muu­tosta.

LUE LISÄÄ
author

Anonymous – verkon veijarit

Kuva: Jacob Davis (CC BY 2.0)

Heinäkuun 15. päivä 1927 Wienissä Elias Canetti osal­lis­tui suur­mie­le­no­soi­tuk­seen, joka muuttui veri­löy­lyksi. Tämä heinäkuun kapinaksi kutsuttu tapaus teki suuren vai­ku­tuk­sen Canettiin, ja sai hänet tutkimaan väki­jouk­ko­jen toimintaa seuraavat 33 vuotta. Yhdeksänkymmentä vuotta myöhemmin, väki­jou­kot kiehtovat meitä edelleen. Esimerkiksi Occupy-liike tai ara­bi­ke­vät ovat nykyajan esi­merk­kejä jouk­ko­voi­man roolista poli­tii­kassa. Wienin kapinan ajoista jotain kuitenkin on muuttunut: osa massojen toi­min­nasta on siirtynyt verkkoon.

LUE LISÄÄ
author

Kaupunkien ja teknologian yhteispeli: Utopioista arkipäivän ”kirppuihin”

Shibuya_Night_(HDR)

Kaupungistuminen ja tek­no­lo­gian lisään­ty­mi­nen etenevät nyky­maa­il­massa hurjaa vauhtia. Yhä useampi meistä asuu kau­pun­gissa. Yhä useamman elämä on kie­tou­tu­nut tie­to­verk­ko­jen ja tie­to­ko­nei­den ympärille – äly­pu­he­li­met piip­paa­vat taskussa ja julkiset näytöt hohtavat valoaan. Viestintäteknologialla on urbaa­nissa elämässä val­ta­vasti mer­ki­tystä: se esi­mer­kiksi vaikuttaa sosi­aa­li­siin suh­tei­siimme ja siihen, mitä tietoa käy­tös­sämme on eri tilan­teissa. Teknologia on kiinteä osa inhi­mil­listä todel­li­suutta. Se on osa moni­mut­kai­sia sosi­aa­li­sia pro­ses­seja ja kult­tuu­ri­sia mer­ki­tys­ket­juja. Mitkä suuret visiot ohjaavat tek­no­lo­gian kehit­tä­mistä? Miten ja miksi tek­no­lo­giaa käytetään tietyssä tilan­teessa? Miksi joku ei käytä sitä lainkaan?

LUE LISÄÄ
author

#PrayforParis ja muita globaaliin mediatapahtumaan liittyviä huomioita

frankieleon (CC BY 2.0)

Pariisin iskut per­jan­taina 13. mar­ras­kuuta täyttivät hetkessä niin kan­sain­vä­li­sen val­ta­vir­ta­me­dian kuin sosi­aa­li­sen mediankin.
Tämän päivän glo­baa­leille, väki­val­tai­sille media­ta­pah­tu­mille on tyy­pil­listä, että ne levit­täy­ty­vät lähes saman­ai­kai­sesti ihmisten tie­toi­suu­teen eri puolilla maailmaa. Kansalliset ja kan­sain­vä­li­set uutis­me­diat tuottavat tapah­tu­masta uutisia ennen näke­mät­tö­mällä vauhdilla. Arkinen uutis­virta kat­kais­taan ja media siirtyy seu­raa­maan tapah­tu­mia hetki hetkeltä. Uutiset päi­vit­ty­vät jat­ku­vasti ja eri­kois­lä­he­tyk­set kaivavat aiheesta irti kaiken minkä saavat. Tätä media­ta­lo­jen toi­min­ta­ta­paa on nimitetty kata­stro­fi­ma­ra­to­niksi.

LUE LISÄÄ
author

Lepää verkossa” — muistorituaalit internetissä

Kuva: Helmi Räisänen

Jos Facebook-ystäväsi kuolee, mitä tapahtuu hänen Facebook-pro­fii­lil­leen? Viimeisen kahdeksan vuoden aikana niin Facebook kuin monet muutkin sosi­aa­li­sen median sivustot ovat vakiin­tu­neet osaksi suo­ma­lais­ten tapaa vuo­ro­vai­kut­taa, kom­mu­ni­koida sekä kuluttaa erilaisia media­si­säl­töjä. Jaamme päi­vi­tyk­siä urhei­lusuo­ri­tuk­sista, kuvia aurin­gon­nousuista, iloisia uutisia häistä ja lasten syn­ty­mistä. Myös surun ja kuoleman käsit­te­le­mi­nen sosi­aa­li­sessa mediassa on kas­va­vassa määrin esillä.

LUE LISÄÄ

Media ja internet ovat yhä mer­kit­tä­väm­mässä roolissa maa­il­man­ku­vamme muo­dos­tu­mi­sessa ja päi­vit­täi­sessä elä­mäs­sämme. Viestintäteknologia ei ainoas­taan välitä viestejä, vaan on samalla uuden­lai­sen sosi­aa­li­suu­den näyttämö ja luoja. Aihepiiriin kuuluvat artik­ke­lit on koottu tälle sivulle.