Aihe: Kolumnit

author

Antropologin toivo

Kun toi­mit­ta­ja Satu Kivelä tapaa ant­ro­po­lo­gi Inkeri Aulan, kes­kus­te­lu toivosta kohoaa glo­baa­lil­le tasolle. Aula huo­maut­taa, että niin toivo kuin epä­toi­vo­kin raken­tu­vat vuo­ro­vai­ku­tus­suh­teis­sa, ja että elämme maa­il­mas­sa jossa vai­ku­tam­me kaiken aikaa toinen toisiimme. Teoillamme on vai­ku­tuk­sia muihin myös silloin, kun emme itse näe sitä — asia joka tuo toivoa yhdelle saattaa samalla luoda epätoivoa toiselle.

LUE LISÄÄ
author

Masentaako kaikkialla maailmassa?

Ovatko yhtei­söl­li­sem­mis­sä kult­tuu­reis­sa elävät ihmiset vapaampia masen­nuk­ses­ta? Onko masennus saman­lais­ta kaik­kial­la maa­il­mas­sa? Yle Radio 1:n ohjel­mas­sa Taru Hallikainen ja Satu Kivelä pohtivat armoa, ant­ro­po­lo­gi taas masen­nuk­sen kult­tuu­ri­si­don­nai­suut­ta.

LUE LISÄÄ
author

Onko luonto luonnollista?

Kuunnelmasarja Löytöretki suo­ma­lai­seen toivoon vie tällä viikolla toi­mit­ta­ja Satu Kivelän metsään ekop­sy­ko­lo­gi Kirsi Salosen. Keskustelu kaartelee hyvin­voin­nin, luon­to­suh­teen ja luonnon sym­bo­lii­kan teemoissa. Kommentoimme sarjaa vii­kot­tain, ja ant­ro­po­lo­gi­seen haaviin tarttui tällä kertaa ajatus “villin” ja “kesytetyn” luonnon eroista. 

LUE LISÄÄ
author

Oman onnensa seppä

Yle Radio 1:n Löytöretki suo­ma­lai­seen toivoon -sarjan ensim­mäi­ses­sä osassa toi­mit­ta­ja Satu Kivelä jututtaa muusikko Jarkko Martikaista toivosta, taiteesta ja hyvästä elämästä. Polveilevasta kes­kus­te­lus­ta erottuu eräs kiin­nos­ta­va juonne, joka koskee toivon ja onnen suhdetta sekä “jokainen on oman onnensa seppä” -ajatusta. Martikainen kritisoi men­ta­li­teet­tia, jossa toivonsa menet­tä­neen tilanne kuitataan sillä, että jokai­sel­la on valta muuttaa elämänsä sel­lai­sek­si kuin haluaa.

LUE LISÄÄ
author

Kesäohjelma 2017

Kauan kaivattu kesä on vihdoin täällä. AntroBlogin toinen tuo­tan­to­kausi päättyy juhan­nuk­seen, jolloin jäämme kesäksi jul­kai­su­tauol­le. Tehdään vielä ennen lomaa pieni ennak­ko­kat­saus kesän tapah­tu­miin — emme nimittäin malta olla toi­met­to­mi­na sil­loin­kaan, ja luvassa on kut­kut­ta­van hauskoja asioita!

LUE LISÄÄ
author

Voi sitä, joka ei usko heikkojen valtaan

Usein sanotaan, että historia on voit­ta­jien kir­joit­ta­maa. Suomessa sisäl­lis­so­das­ta kir­joi­tet­tiin pitkään lähinnä val­kois­ten näkö­kul­mas­ta. Monen kaupungin kes­ki­pis­tees­tä löytyy voit­ta­jaos­a­puol­ta ylistävä veistos — niin myös työ­läis­kau­pun­ki Joensuusta. Harvoin voittaja pystyy kui­ten­kaan muok­kaa­maan historiaa kokonaan ja pysyvästi mie­lei­sek­seen.

LUE LISÄÄ
author

Lisää antropologiaa!

Hiihtolomaviikko osoit­tau­tui ant­ro­po­lo­gi­sek­si ilot­te­luk­si: tie­tee­na­la on nouse­mas­sa uudella tavalla suuren yleisön tie­toi­suu­teen. Keskustelua siivitti Suomen Kuvalehden artikkeli, jossa käsi­tel­tiin ant­ro­po­lo­gian ‘hyö­dyl­li­syyt­tä’ sekä työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia. On eris­kum­mal­lis­ta, että kes­kus­te­lu kou­lu­tusa­lo­jen ‘hyö­dyl­li­syy­des­tä’ käy jälleen niin vilkkaana, kun kou­lu­tuk­sen sovel­tu­vuus työ­teh­tä­viin on usein pitkälti mie­li­ku­va­ky­sy­mys.

LUE LISÄÄ
author

Tutkija tuli kahville

Ensimmäinen todella laajalle levinnyt jul­kai­sum­me koski suo­ma­lai­sil­le hyvin tuttua arkista tapaa. Miksi se levisi niin hyvin? Kiinnostaako ihmisiä kaikkein eniten lukea itselleen tutuista asioista? Me ant­ro­po­lo­git tiedämme, että tie­tee­na­lam­me kieh­to­vuus piilee sen kyvyssä tarjota näköaloja yhtä aikaa tuttuun ja tun­te­mat­to­maan, omaan ja vie­raa­seen.

LUE LISÄÄ
author

Alkuperäiskansoista uhkaa tulla jälkiteollisen ajan uhri

Yhteiskuntatasolla tek­no­lo­gi­ses­sa kehi­tyk­ses­sä ei ole kyse vain tek­ni­sis­tä sovel­luk­sis­ta, vaan ennen kaikkea pro­ses­seis­ta, jotka noita hyö­dyk­kei­tä tuottavat. Prosessit saavat muotonsa ja sisäl­tön­sä pääosin modernin, län­si­mai­sen intel­lek­tu­aa­li­sen perinteen luomaa taustaa vasten, mikä jättää alku­pe­räis­kan­so­ja tek­no­lo­gia­pro­ses­sien ulko­puo­lel­le. Teknologinen kehitys luo lisäksi yhteis­kun­nal­lis­ta levot­to­muut­ta eri­lais­ten yhteis­kun­ta­mal­lien, perin­tei­den ja iden­ti­teet­tien sekoit­tues­sa glo­ba­li­saa­tion edetessä.

LUE LISÄÄ
author

Kuvitelkaa köyhä maa

Pystytkö kuvit­te­le­maan maan, jossa julkinen valta ei enää tarjoa kan­sa­lai­sil­le kel­vol­lis­ta kou­lu­tus­ta, päi­vä­hoi­toa, eläkettä, jal­ka­pal­lo­kent­tiä, ter­vey­den­huol­toa, toimivaa jouk­ko­lii­ken­net­tä eikä vir­kis­ty­sa­luei­ta? Hoivan sijaan valtio tarjoaa his­to­rial­lis­ta totuutta ja jär­jes­tys­tä.

LUE LISÄÄ
author

Hernekeitto, ruisleipä ja sirkka

Hyönteiset ovat tule­vai­suu­den ruokaa, julistaa YK:n raportti. AntroBlogi järjesti tam­mi­kuus­sa tapah­tu­man, joka toi yhteen hyön­teis­ruo­kai­lun ammat­ti­lai­sia, ruoan tut­ki­muk­seen pereh­ty­nei­tä ant­ro­po­lo­ge­ja sekä talon täydeltä uteliasta yleisöä, joka pääsi mais­te­le­maan koti­mai­sia hei­nä­sirk­ko­ja. Esittelemme tässä kolum­nis­sa tapah­tu­mas­sa herän­nei­tä poh­din­to­ja. Miltä sirkka suussa tuntui? 

LUE LISÄÄ
author

Totuus joulupukista

Joulun avainsana Suomessa on lahja. Lahjojen ritu­aa­li­nen vaihto nähdään ant­ro­po­lo­gias­sa eräänä tär­keim­mis­tä keinoista ylläpitää ja huoltaa sosi­aa­li­sia ver­kos­to­ja. Lahjan arvo ei ole vain tavarassa itsessään. Merkitys piilee ennen kaikkea lahjan sosi­aa­li­ses­sa arvossa, joka liittyy lahjan antajan ja vas­taa­not­ta­jan väliseen suh­tee­seen sekä molempien sosi­aa­li­seen asemaan. Ja miten jou­lu­puk­ki sopii tähän kuvioon? 

LUE LISÄÄ
author

Jo Kafka sen tiesi

Jokainen on varmasti joskus ollut tilan­tees­sa, jossa byro­kraat­tis­ten kie­mu­roi­den edessä on tehnyt mieli heit­täy­tyä lattialle kuin pik­ku­lap­si, huutaa, repiä paperit silpuksi ja näyttää kieltä vir­kai­li­jal­le. Byrokratia on raastanut her­mo­jam­me ja kum­mi­tel­lut pai­na­jai­sis­sam­me jo ainakin vuo­si­sa­dan ajan. Se on löytänyt tiensä kir­jal­li­suu­den klas­si­koi­hin, tuli­sim­piin poliit­ti­siin väit­te­lyi­hin, ja se han­ka­loit­taa arkista elämäämme ehkä enemmän kuin mikään muu yksit­täi­nen häi­riö­te­ki­jä. Byrokratiasta on kir­joit­ta­nut muun muassa ant­ro­po­lo­gi David Graeber. 

LUE LISÄÄ
author

Trump: Ei voi olla totta! 2/​2

Vaihtoehdoista demo­kraat­tis­ten jär­jes­tel­mien tuot­ta­miin epä­koh­tiin on viime vuosina kes­kus­tel­tu yllät­tä­vän vähän. Nationalistisen popu­lis­min nousua on seurattu sekä Euroopan eri puolilla että nyt Pohjois-Amerikassa. Näemme omin silmin fasis­tis­ten ja auto­ri­tää­ris­ten hal­lin­to­piir­tei­den vah­vis­tu­mi­sen – viha­pu­heen, mie­li­val­tai­sen julkisen väki­val­lan. Kun todel­li­suus tuottaa demo­kraat­ti­sen vaali- ja hal­lin­ta­jär­jes­tel­män seu­rauk­se­na tois­tu­vas­ti näin karuja lop­pu­tu­lok­sia, miksi edelleen puo­lus­tam­me demo­kra­ti­aa jär­jes­tel­mä­nä?

LUE LISÄÄ
author

Trump: Ei voi olla totta! 1/​2

Clinton 204, Trump 247. Varoittivathan gallupit meitä tästä – eikä kerta ole ensim­mäi­nen, kun Yhdysvaltain vaa­li­tu­los horjuttaa uskoa ihmis­kun­taan. Silti lop­pu­tu­los tuntuu sur­rea­lis­ti­sel­ta, epä­to­den­nä­köi­sel­tä, pelot­ta­val­ta. Donald Trumpin vaa­li­voit­to vuoden 2016 Yhdysvaltain pre­si­den­tin­vaa­leis­sa jäänee his­to­ri­aan mer­kit­tä­vä­nä suku­pol­vi­ko­ke­muk­se­na. Samoin lienee tule­vai­suu­des­sa Brexitin ja Trumpin vaa­li­voi­ton suhteen.

LUE LISÄÄ
author

Muu maa mustikka

Sosiaalinen media on mah­dol­lis­ta­nut eri­lais­ten sosi­aa­lis­ten suhteiden yllä­pi­tä­mi­sen ja luomisen ennen­nä­ke­mät­tö­mäl­lä tavalla. Ulkosuomalaiset ovat tart­tu­neet somen tar­joa­maan mah­dol­li­suu­teen rakentaa suo­ma­lai­sia yhteisöjä Suomen ulko­puo­lel­la. Miksi yhtei­söl­li­syys suo­ma­lais­ten kesken on niin tärkeää myös vapaa­eh­toi­ses­ti syn­nyin­maan­sa jät­tä­neil­le? Ja mitä kummaa näissä ulko­suo­ma­lais­ten ryhmissä sitten oikein pulistaan päivästä toiseen? Entä mitä tekemistä on kult­tuu­ris­ho­kil­la tämän kaiken kanssa?

LUE LISÄÄ
author

Uneen Afrikan rytmein

Räp-muusi­koi­den osal­lis­tu­mis­ta yhteis­kun­nal­li­seen debattiin Mosambikin pää­kau­pun­gis­sa Maputossa tutkinut kult­tuu­ri­tie­tei­den toh­to­rio­pis­ke­li­ja, tie­de­toi­mit­ta­ja ja kolum­nis­ti Janne Rantala kir­joit­taa kolum­nis­saan afrik­ka­lai­sen musiikin tah­ti­la­jeis­ta, ja niiden paran­ta­vas­ta voimasta hen­ki­lö­koh­tais­ten koke­muk­sien­sa pohjalta. Millainen voima musii­kil­la voikaan olla?

LUE LISÄÄ
author

Hetkutusta

Monikansallisessa popu­lää­ri­kult­tuu­ris­sa vuosi 2014 muis­te­taan twerk­kauk­ses­ta ja vuosi 2015 helposti opit­ta­vas­ta qua­dra­din­ho-tans­si­liik­kees­tä. Mosambikin perin­tei­siin tans­si­tyy­lei­hin ja niistä ammen­ta­vaan urbaaniin mar­ra­ben­taan taka­muk­sen pyö­ri­tys­liik­keet, eli suomeksi van­has­taan hetkutus, ovat kuitenkin kuuluneet aina.

LUE LISÄÄ

Tähän aihe­ka­te­go­ri­aan on koottu kolum­ni­tyy­li­set, kevyemmät juttumme. Kolumneissa esi­tel­lään jokin hauska tai mie­len­kiin­toi­nen, ant­ro­po­lo­gias­ta ins­pi­roi­tu­va oivallus tai mielipide ilman syväl­li­sem­pää teo­reet­tis­ta tai tut­ki­muk­sel­lis­ta pohdintaa. Jos haet kevyttä luettavaa, löysit etsimäsi!