Aihe: Kolumnit

author

Lisää antropologiaa!

balloons-1012541_1920

Hiihtolomaviikko osoit­tau­tui ant­ro­po­lo­gi­seksi ilot­te­luksi: tie­tee­nala on nouse­massa uudella tavalla suuren yleisön tie­toi­suu­teen. Keskustelua siivitti Suomen Kuvalehden artikkeli, jossa käsi­tel­tiin ant­ro­po­lo­gian ‘hyö­dyl­li­syyttä’ sekä työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia. On eris­kum­mal­lista, että kes­kus­telu kou­lu­tusa­lo­jen ‘hyö­dyl­li­syy­destä’ käy jälleen niin vilkkaana, kun kou­lu­tuk­sen sovel­tu­vuus työ­teh­tä­viin on usein pitkälti mie­li­ku­va­ky­sy­mys.

LUE LISÄÄ
author

Tutkija tuli kahville

soap-bubble-1873425_960_720

Ensimmäinen todella laajalle levinnyt jul­kai­summe koski suo­ma­lai­sille hyvin tuttua arkista tapaa. Miksi se levisi niin hyvin? Kiinnostaako ihmisiä kaikkein eniten lukea itselleen tutuista asioista? Me ant­ro­po­lo­git tiedämme, että tie­tee­na­lamme kieh­to­vuus piilee sen kyvyssä tarjota näköaloja yhtä aikaa tuttuun ja tun­te­mat­to­maan, omaan ja vie­raa­seen.

LUE LISÄÄ
author

Alkuperäiskansoista uhkaa tulla jälkiteollisen ajan uhri

Electrolux

Yhteiskuntatasolla tek­no­lo­gi­sessa kehi­tyk­sessä ei ole kyse vain tek­ni­sistä sovel­luk­sista, vaan ennen kaikkea pro­ses­seista, jotka noita hyö­dyk­keitä tuottavat. Prosessit saavat muotonsa ja sisäl­tönsä pääosin modernin, län­si­mai­sen intel­lek­tu­aa­li­sen perinteen luomaa taustaa vasten, mikä jättää alku­pe­räis­kan­soja tek­no­lo­gia­pro­ses­sien ulko­puo­lelle. Teknologinen kehitys luo lisäksi yhteis­kun­nal­lista levot­to­muutta eri­lais­ten yhteis­kun­ta­mal­lien, perin­tei­den ja iden­ti­teet­tien sekoit­tuessa glo­ba­li­saa­tion edetessä.

LUE LISÄÄ
author

Kuvitelkaa köyhä maa

Bicycle

Pystytkö kuvit­te­le­maan maan, jossa julkinen valta ei enää tarjoa kan­sa­lai­sille kel­vol­lista kou­lu­tusta, päi­vä­hoi­toa, eläkettä, jal­ka­pal­lo­kent­tiä, ter­vey­den­huol­toa, toimivaa jouk­ko­lii­ken­nettä eikä vir­kis­ty­sa­lueita? Hoivan sijaan valtio tarjoaa his­to­rial­lista totuutta ja jär­jes­tystä.

LUE LISÄÄ
author

Hernekeitto, ruisleipä ja sirkka

Jättiläisheinäsirkka_El_Salvador

Hyönteiset ovat tule­vai­suu­den ruokaa, julistaa YK:n raportti. AntroBlogi järjesti tam­mi­kuussa tapah­tu­man, joka toi yhteen hyön­teis­ruo­kai­lun ammat­ti­lai­sia, ruoan tut­ki­muk­seen pereh­ty­neitä ant­ro­po­lo­geja sekä talon täydeltä uteliasta yleisöä, joka pääsi mais­te­le­maan koti­mai­sia hei­nä­sirk­koja. Esittelemme tässä kolum­nissa tapah­tu­massa herän­neitä poh­din­toja. Miltä sirkka suussa tuntui? 

LUE LISÄÄ
author

Totuus joulupukista

christmas-card-1843372_1920

Joulun avainsana Suomessa on lahja. Lahjojen ritu­aa­li­nen vaihto nähdään ant­ro­po­lo­giassa eräänä tär­keim­mistä keinoista ylläpitää ja huoltaa sosi­aa­li­sia ver­kos­toja. Lahjan arvo ei ole vain tavarassa itsessään. Merkitys piilee ennen kaikkea lahjan sosi­aa­li­sessa arvossa, joka liittyy lahjan antajan ja vas­taa­not­ta­jan väliseen suh­tee­seen sekä molempien sosi­aa­li­seen asemaan. Ja miten jou­lu­pukki sopii tähän kuvioon? 

LUE LISÄÄ
author

Jo Kafka sen tiesi

Artikkelikuva: Author Franz Kafka and sociologist and founder of bureacuracy research Max Weber, CC BY 3.0 Harald Groven

Jokainen on varmasti joskus ollut tilan­teessa, jossa byro­kraat­tis­ten kie­mu­roi­den edessä on tehnyt mieli heit­täy­tyä lattialle kuin pik­ku­lapsi, huutaa, repiä paperit silpuksi ja näyttää kieltä vir­kai­li­jalle. Byrokratia on raastanut her­mo­jamme ja kum­mi­tel­lut pai­na­jai­sis­samme jo ainakin vuo­si­sa­dan ajan. Se on löytänyt tiensä kir­jal­li­suu­den klas­si­koi­hin, tuli­sim­piin poliit­ti­siin väit­te­lyi­hin, ja se han­ka­loit­taa arkista elämäämme ehkä enemmän kuin mikään muu yksit­täi­nen häi­riö­te­kijä. Byrokratiasta on kir­joit­ta­nut muun muassa ant­ro­po­logi David Graeber. 

LUE LISÄÄ
author

Trump: Ei voi olla totta! 2/​2

accidental-slip-542551_960_720

Vaihtoehdoista demo­kraat­tis­ten jär­jes­tel­mien tuot­ta­miin epä­koh­tiin on viime vuosina kes­kus­teltu yllät­tä­vän vähän. Nationalistisen popu­lis­min nousua on seurattu sekä Euroopan eri puolilla että nyt Pohjois-Amerikassa. Näemme omin silmin fasis­tis­ten ja auto­ri­tää­ris­ten hal­lin­to­piir­tei­den vah­vis­tu­mi­sen – viha­pu­heen, mie­li­val­tai­sen julkisen väki­val­lan. Kun todel­li­suus tuottaa demo­kraat­ti­sen vaali- ja hal­lin­ta­jär­jes­tel­män seu­rauk­sena tois­tu­vasti näin karuja lop­pu­tu­lok­sia, miksi edelleen puo­lus­tamme demo­kra­tiaa jär­jes­tel­mänä?

LUE LISÄÄ
author

Trump: Ei voi olla totta! 1/​2

10902785_974e133723_z

Clinton 204, Trump 247. Varoittivathan gallupit meitä tästä – eikä kerta ole ensim­mäi­nen, kun Yhdysvaltain vaa­li­tu­los horjuttaa uskoa ihmis­kun­taan. Silti lop­pu­tu­los tuntuu sur­rea­lis­ti­selta, epä­to­den­nä­köi­seltä, pelot­ta­valta. Donald Trumpin vaa­li­voitto vuoden 2016 Yhdysvaltain pre­si­den­tin­vaa­leissa jäänee his­to­ri­aan mer­kit­tä­vänä suku­pol­vi­ko­ke­muk­sena. Samoin lienee tule­vai­suu­dessa Brexitin ja Trumpin vaa­li­voi­ton suhteen.

LUE LISÄÄ
author

Muu maa mustikka

Berliini6

Sosiaalinen media on mah­dol­lis­ta­nut eri­lais­ten sosi­aa­lis­ten suhteiden yllä­pi­tä­mi­sen ja luomisen ennen­nä­ke­mät­tö­mällä tavalla. Ulkosuomalaiset ovat tart­tu­neet somen tar­joa­maan mah­dol­li­suu­teen rakentaa suo­ma­lai­sia yhteisöjä Suomen ulko­puo­lella. Miksi yhtei­söl­li­syys suo­ma­lais­ten kesken on niin tärkeää myös vapaa­eh­toi­sesti syn­nyin­maansa jät­tä­neille? Ja mitä kummaa näissä ulko­suo­ma­lais­ten ryhmissä sitten oikein pulistaan päivästä toiseen? Entä mitä tekemistä on kult­tuu­ris­ho­killa tämän kaiken kanssa?

LUE LISÄÄ
author

Uneen Afrikan rytmein

Kuva: Marc Fuyà (CC BY 2.0)

Räp-muusi­koi­den osal­lis­tu­mista yhteis­kun­nal­li­seen debattiin Mosambikin pää­kau­pun­gissa Maputossa tutkinut kult­tuu­ri­tie­tei­den toh­to­rio­pis­ke­lija, tie­de­toi­mit­taja ja kolum­nisti Janne Rantala kir­joit­taa kolum­nis­saan afrik­ka­lai­sen musiikin tah­ti­la­jeista, ja niiden paran­ta­vasta voimasta hen­ki­lö­koh­tais­ten koke­muk­siensa pohjalta. Millainen voima musii­killa voikaan olla?

LUE LISÄÄ
author

Hetkutusta

Kuva: geralt / Pixabay.com, CC0 Public Domain

Monikansallisessa popu­lää­ri­kult­tuu­rissa vuosi 2014 muis­te­taan twerk­kauk­sesta ja vuosi 2015 helposti opit­ta­vasta qua­dra­dinho-tans­si­liik­keestä. Mosambikin perin­tei­siin tans­si­tyy­lei­hin ja niistä ammen­ta­vaan urbaaniin mar­ra­ben­taan taka­muk­sen pyö­ri­tys­liik­keet, eli suomeksi van­has­taan hetkutus, ovat kuitenkin kuuluneet aina.

LUE LISÄÄ

Tähän aihe­ka­te­go­ri­aan on koottu kolum­ni­tyy­li­set, kevyemmät juttumme. Kolumneissa esi­tel­lään jokin hauska tai mie­len­kiin­toi­nen, ant­ro­po­lo­giasta ins­pi­roi­tuva oivallus tai mielipide ilman syväl­li­sem­pää teo­reet­tista tai tut­ki­muk­sel­lista pohdintaa. Jos haet kevyttä luettavaa, löysit etsimäsi!