Aihe: Keho ja terveys

author

Abortti ja kapinallinen alapääni

Abortti7

Moderni lää­ke­tiede julistaa antavansa naisille valtuudet omien kehojensa kont­rol­loi­mi­seen. Naiset, joilla on pääsy lää­ke­tie­teen pal­ve­lui­den pariin, ovat his­to­rial­li­sesti ennen näke­mät­tö­mällä tavalla vapaita. Tämän artik­ke­lin pohjana on näkemys, jonka mukaan naisen oikeus kont­rol­loida omaa kehoaan on tavoit­te­le­mi­sen arvoinen asia. Abortilla on monen­lai­sia poliit­ti­sia ulot­tu­vuuk­sia, ja toisinaan se tulkitaan vir­heel­li­sesti tämän kont­rol­lin pet­tä­mi­seksi.

LUE LISÄÄ
author

Syntynyt lapsettomaksi

Laps5

Vaikka perheen ja uran yhdis­tä­mi­sestä ollaan puhuttu vuo­si­kym­me­niä, yhteis­kun­nas­samme vallitsee edelleen tuo­mit­se­via ste­reo­ty­pioita vapaa­eh­toi­sesti lap­set­to­muu­den valit­se­vista naisista. Onko lap­set­to­muus arvo- tai elä­män­ta­pa­va­linta lai­sin­kaan? Missä määrin lap­set­to­muus voidaan nähdä itsestään selvänä ‘suun­tau­tu­mi­sena’?

LUE LISÄÄ
author

Ihmiskunnan historia — taistelua nälkää vastaan?

hunters

Kulttuurimaterialismissa eli­nym­pä­ris­töä ja tek­no­lo­giaa pidetään kult­tuu­rin suunnan mää­rit­tä­jinä. Oletuksena on, että ihmiset pyrkivät mak­si­moi­maan ravinnon ja eläin­pro­teii­nien riittävän määrän anne­tuissa olo­suh­teissa. Tässä ajat­te­lussa myös esi­mer­kiksi uskon­nol­li­set ruo­ka­ta­but voidaan selittää eko­lo­gi­silla teki­jöillä. Marvin Harrisin mukaan kult­tuu­reilla on taipumus asettaa yli­luon­nol­li­sia kieltoja jonkin eläimen lihan käytölle silloin, kun sen yhtei­sölle tuottama hyöty ver­rat­tuna kuluihin vähenee. 

LUE LISÄÄ
author

Onko normaalia olla mielisairas?

goghcypress

Mielenterveyshäiriöinä diag­no­soi­tu­jen ilmiöiden oireet vaih­te­le­vat jossain määrin kult­tuu­rin mukaan. 2000-luvun alussa tehdyn tut­ki­muk­sen mukaan lähes puolella ame­rik­ka­lai­sista on elämänsä aikana mie­len­ter­veys­häi­riö. 1980-luvun alussa vas­taa­van­lai­sen tut­ki­muk­sen mukaan häiriö oli kol­mas­osalla väestöstä. Ovatko mie­li­sai­rau­det siis todella lisään­ty­neet, tai niiden diag­no­soin­nit paran­tu­neet? Vai voisiko olla, ettemme tiedä mitä häiriöt ylipäänsä ovat, ja miten niitä voisi tunnistaa? 

LUE LISÄÄ
author

Loikkaa liikkumaan, kotoudu kulttuuriin

hiking-1454936_1920

Saavut uuteen koti­maa­hasi, asetut taloksi asuntoosi ja pohdit, kuinka kotoudut uuteen yhteis­kun­taan. Jos rap­pu­käy­tä­väs­sä­kään ei ter­veh­ditä, missä pääsisit jut­te­le­maan pai­kal­lis­ten kanssa? Voiko tal­vi­sin­kin käydä juok­su­len­killä ulkona? Saako uima­hal­liin mennä bur­ki­nissa, tai kuka opettaisi sinut hiih­tä­mään? Suomeen saapui vuoden 2015 aikana ennä­tyk­sel­li­sen paljon maa­han­tu­li­joita. Uuden kielen ja kult­tuu­rin omak­su­mi­nen mah­dol­li­sim­man varhain ede­saut­ta­vat kotou­tu­mista. Voidaanko uuteen koti­maa­han aset­tu­mista vauh­dit­taa jal­ka­pal­lo­ken­tillä, kun­to­sa­leilla ja hiih­to­la­duilla?

LUE LISÄÄ
author

Biohakkereiden matkassa

future-175620_960_720

Bioteknologian ja –tieteiden kehitys antaa voimaa käsi­tyk­selle, jonka mukaan vain mie­li­ku­vi­tus on rajana sille, mitä ihmis­kunta voi saavuttaa tule­vai­suu­dessa. Tähän mah­dol­li­suu­teen tarttuvat bio­hak­ke­rit. Biohakkeroinnissa bio­lo­gi­set orga­nis­mit, ihminen mukaan luettuna, voidaan ottaa tietoisen mani­pu­loin­nin ja muok­kauk­sen kohteeksi. Ilmiöllä on juurensa tee-se-itse-tieteessä, ama­töö­ri­bio­lo­giassa ja hak­ke­ri­kult­tuu­rissa.

LUE LISÄÄ
author

Budō itsensä kehittämisen tienä

martial-arts-statue

Budōlajit ovat eräs japa­ni­lai­sen kult­tuu­rin tun­ne­tuim­mista ja van­him­mista vien­ti­tuot­teista. Kamppailulajien tut­ki­mi­nen on kuitenkin jäänyt ant­ro­po­lo­giassa ja muissa sosi­aa­li­tie­teissä taka-alalle — vasta viime vuosina on ilmes­ty­nyt muutama aiheeseen kes­kit­tyvä tutkimus. Kamppailulajeilla on monia yhty­mä­koh­tia urheilun ja muiden “kehon tek­nii­koi­den” kanssa, joita on tutkittu jonkin verran enemmän. Antropologian näkö­kul­masta on mie­len­kiin­toista, miten ihmiset omis­tau­tu­vat täl­lai­sille lajeille, ja miten ne muok­kaa­vat heitä. 

LUE LISÄÄ
author

Yhdessä ruokailu ja ruoan jakaminen

pexels-photo

Ruoka on voimakas sym­bo­li­nen väline, jonka avulla ilmais­taan sosi­aa­li­sia iden­ti­teet­tejä, raken­ne­taan ryhmiä ja piir­re­tään niiden välisiä rajoja. Miksi juuri ruoka? Antropologinen ruokaa käsit­te­levä tutkimus rakentuu aja­tuk­selle, jonka mukaan ruoka ei koskaan ole vain ravintoa. Syötäväksi kel­puu­tettu ruoka ja ruo­kai­luun liittyvät tavat ovat kaik­kialla kult­tuu­ris­ten arvo­jär­jes­tel­mien ilmaisuja. Ne ovat osia moni­mut­kai­sista mate­ri­aa­li­sista pro­ses­seista, jotka muok­kaa­vat sosi­aa­lista ja kult­tuu­rista elämää. Tuore kirja Ruoan kulttuuri — Antropologisia näkö­kul­mia ruoan tut­ki­muk­seen tar­kas­te­lee ruokaa ja syömistä eri­tyi­senä sosi­aa­li­sena ilmiönä ja mer­ki­tyk­sel­li­senä inhi­mil­li­senä toi­min­tana.

LUE LISÄÄ
author

Ihminen on sitä, kenen kanssa hän syö

P1180784Tanger_HelmiRaisanen

Tiistainen Arman Pohjantähden alla käsitteli aihetta, joka on jokai­selle läheinen: ravintoa. Keskustelun ytimessä oli se, voiko ruo­ka­va­liolla ennal­taeh­käistä tai parantaa sai­rauk­sia. Siitä, mikä on ihmiselle hyvää ja oikeaa ravintoa on olemassa valtava määrä mie­li­pi­teitä. Niin on myös siitä, millä kri­tee­reillä hyvä ravinto mää­ri­tel­lään. Länsimaiselle ajat­te­lulle tyy­pil­li­nen tapa tar­kas­tella ravintoa fyysisen terveyden ja mitat­ta­vien, fysio­lo­gis­ten pro­ses­sien kautta ei ole ainoa tapa hahmottaa ravinnon ja hyvin­voin­nin välistä yhteyttä.

LUE LISÄÄ
author

Kokeita juoksevilla kehoilla

AB_Helmi_Raisanen_juoksu

Joukkueurheilu on tähän saakka vanginnut suurimman osan urheilua tutkivan ant­ro­po­lo­gian huomiosta. Pitkän matkan juoksu puo­les­taan ei ensi vil­kai­sulla näytä ansait­se­van teo­reet­tista tar­kas­te­lua, onhan se mon­o­to­nista ja yksi­näistä puuhaa. Mutta kenties mitään toista urhei­lu­la­jia ei har­joi­teta yhtä kes­kit­ty­neesti ja uskon­non­omai­sesti kuin juok­se­mista. Yhtäkään lajia ei samassa määrin liitetä trans­sen­dens­siin, itse­tut­kis­ke­luun ja itsen raken­ta­mi­seen. Millainen keho on juokseva keho? 

LUE LISÄÄ
author

Boksilla rakennetaan vahvoja naisia

crossfit-534615_1920

Vahvuus on sek­si­kästä! Vahva on uusi laiha! Nämä isku­lauseet ovat tulleet tutuiksi viime vuosina sosi­aa­li­sessa mediassa, mai­non­nassa ja naisten kehoihin liit­ty­vässä uuti­soin­nissa. Keho saa mer­ki­tyk­sensä sitä ympä­röi­västä kult­tuu­rista, ja vartaloa muokataan kul­loin­kin vallalla olevien usko­mus­ten, kau­neus­kä­si­tys­ten ja niihin liit­ty­vien tek­nii­koi­den ja har­joit­tei­den kautta. Keho näin ollen myös heijastaa ja kantaa sym­bo­li­sia mer­ki­tyk­siä yhteis­kun­nan arvoihin liittyen.

LUE LISÄÄ
author

Saavatko vain hindut joogata?

kansi

Joogaa on sanottu ”Intian lahjaksi maa­il­malle”. Sen muut­tu­mi­nen glo­baa­liksi hyvin­voin­tit­ren­diksi on kuitenkin herät­tä­nyt kes­kus­te­lua siitä, kenelle jooga oikeas­taan kuuluu. Onko län­si­maa­lais­ten joo­ga­har­ras­tuk­sessa kyse kult­tuu­ri­sesta hal­tuu­no­tosta, ja jos niin, mitä eettisiä ongelmia tähän liittyy? 

LUE LISÄÄ
author

Punaisia kortteja katsomoon? Väkivalta ja jalkapallofanius Britanniassa

1.

Jalkapallohuliganismi on perin­tei­sesti yhdis­tetty brit­ti­jal­ka­pal­loon. Viime vuosina näkyvät yhtee­no­tot stadionin laidoilla ovat kuitenkin huhujen mukaan vähen­ty­neet. AntroBlogin toi­mit­taja kävi tar­kas­ta­massa paikan päällä, vieläkö vas­ta­puoli kuumentaa tunteita. Jalkapallokiihkossa on paljon tart­tu­ma­pin­taa ant­ro­po­lo­gialle. Jalkapallohuliganismin on väitetty olevan kanava työväen luokalle kapinoida sortavaa yhteis­kun­ta­jär­jes­tystä vastaan. Suurimmat seurat Englannissa löy­ty­vät­kin juuri perin­tei­sistä teol­li­suus­kau­pun­geista kuten Liverpoolista ja Manchesterista. 

LUE LISÄÄ

Ympäri maailmaa ihmiset muok­kaa­vat var­ta­loi­taan erilaisin keinoin. Nämä keinot ja niiden takana olevat motiivit hei­jas­te­le­vat yksi­löi­den sosi­aa­lista, kult­tuu­rista ja poliit­tista todel­li­suutta. Ajatus kult­tuu­rin mää­rit­tä­mästä ihmis­ke­hosta on kut­kut­ta­nut ant­ro­po­lo­geja pitkään. Tässä jut­tu­ka­te­go­riassa ovat esillä kehol­li­suutta ja terveyttä käsit­te­le­vät artik­ke­limme.