Aihe: Keho ja terveys

author

Rokotekriittisyyden monet muodot

Miksi jotkut eivät halua roko­tuk­sia, vaikka lää­ke­tie­de on osoit­ta­nut, että rokotteet ehkäi­se­vät sai­rauk­sia ja ovat pääosin tur­val­li­sia? Rokotekriittisyys on lisään­ty­nyt Suomessa. THL:n mukaan vuonna 2012 syn­ty­neis­tä lapsista 1,4 % jäi kokonaan ilman roko­tuk­sia, ja määrä oli yli tuplaan­tu­nut vuodesta 2009. Rokotuksista osittain kiel­täy­ty­vien perheiden määrä on vielä paljon suurempi. 

LUE LISÄÄ
author

Pullon henki

Tällä viikolla Pohjantähden alla -doku­ment­ti­sar­ja otti suu­ren­nus­la­sin alle alkoholin. Miksi Suomessa ihan­noi­daan humalaa mutta demo­ni­soi­daan alkoholia? Kysymys on myös ant­ro­po­lo­gi­ses­ti kiin­nos­ta­va. Siinä kiteytyy suh­tau­tu­mi­sem­me alko­ho­liin tur­miol­li­se­na aineena, jolta kansaa täytyy suojella. Alkoholismin varjon allakin humala on kuitenkin osa suo­ma­lais­ta sosi­aa­lis­ta kult­tuu­ria, ja huma­la­ha­kui­nen juo­ma­tyy­li osa sekä kan­sal­lis­ta ste­reo­ty­pi­aa että kan­sal­lis­ta iden­ti­teet­tiä.

LUE LISÄÄ
author

Kauneus on katsojan silmässä

Miten län­si­mais­ten kau­neusi­han­tei­den leviä­mi­nen vaikuttaa maa­il­mal­la, ja onko uni­ver­saa­lia kauneutta olemassa? Kauneudessa ei ole kyse ainoas­taan bio­lo­gi­ses­ta veto­voi­mas­ta. Käsitykset kau­neu­des­ta ilmen­tä­vät aikaan, paikkaan, luokkaan, sta­tuk­seen, kult­tuu­ri­siin hyveisiin ja sosi­aa­li­siin suh­tei­siin liittyviä asioita. 

LUE LISÄÄ
author

Nakunako? Katseen kohteena Yrjönkadun uimahallissa

Helsingin kuuluisa Yrjönkadun uimahalli tunnetaan alas­to­nui­ma­hal­li­na. Uima-asun käyt­tä­mi­nen on vapaa­eh­tois­ta naisten ja miesten omien naku-uin­ti­vuo­ro­jen aikana. Millaisia mie­li­ku­via ja koke­muk­sia Yrjönkadun uima­hal­lin tar­kas­te­lu herättää? Miten alas­to­nuin­ti naisille tar­koi­te­tus­sa jul­ki­ses­sa tilassa muuttaa katseen kohteena olemista, omaa kat­set­tam­me naisina ja alas­to­muu­den hah­mot­ta­mis­ta?

LUE LISÄÄ
author

Ihmissyönnin antropologiaa

Kannibalismia on ollut olemassa monissa eri muodoissa, monin paikoin ympäri maailmaa. Antropologisesta kir­jal­li­suu­des­ta löy­ty­vis­sä kuvauk­sis­sa ihmis­syön­ti esitetään nor­maa­li­na osana tietyn kansan, ihmis­ryh­män tai heimon elä­män­muo­toa. Kyse ei ole poik­kea­mas­ta vaan yhteisön omien normien mukai­ses­ta toi­min­nas­ta. Ihmissyöntiin on myös usein kuulunut tarkkoja ritu­aa­le­ja ja sääntöjä. Sen ole­mas­sao­loa kult­tuu­rin “nor­maa­li­na” osana on myös epäilty. 

LUE LISÄÄ
author

Synnytyspelon kulttuuriset kontekstit

Synnyttämistä ja syn­ty­mis­tä pidetään kaik­kial­la maa­il­mas­sa haa­voit­tu­va­na ja ris­kialt­tii­na tapah­tu­ma­na. Jokainen kult­tuu­ri­nen ympäristö tukee syn­ny­tyk­sen prosessia omien usko­mus­jär­jes­tel­mien­sä pohjalta niin, että lop­pu­tu­los on paras mah­dol­li­nen. Synnytyksen fysio­lo­gia ja sosi­aa­li­nen ympäristö ovat aina kie­tou­tu­neet tiiviisti yhteen, eikä niitä voida erottaa toi­sis­taan. Nainen oppii syn­nyt­tä­mään oman kult­tuu­rin­sa ehdoilla.

LUE LISÄÄ
author

Kuka tekee hullun?

Mielen tasapaino koostuu monista osa­te­ki­jöis­tä. Osa niistä pääsee toisinaan unoh­tu­maan kes­kus­te­lus­sa, jota käydään mie­len­ter­veys­diag­noo­sien vii­da­kos­sa. Monissa mie­len­ter­vey­den häiriöinä nähdyissä tiloissa ja koke­muk­sis­sa on kyse myös siitä, mikä yhteis­kun­nas­sa ymmär­re­tään nor­maa­lik­si ja epä­nor­maa­lik­si.

LUE LISÄÄ
author

Abortti ja kapinallinen alapääni

Moderni lää­ke­tie­de julistaa antavansa naisille valtuudet omien kehojensa kont­rol­loi­mi­seen. Naiset, joilla on pääsy lää­ke­tie­teen pal­ve­lui­den pariin, ovat his­to­rial­li­ses­ti ennen näke­mät­tö­mäl­lä tavalla vapaita. Tämän artik­ke­lin pohjana on näkemys, jonka mukaan naisen oikeus kont­rol­loi­da omaa kehoaan on tavoit­te­le­mi­sen arvoinen asia. Abortilla on monen­lai­sia poliit­ti­sia ulot­tu­vuuk­sia, ja toisinaan se tulkitaan vir­heel­li­ses­ti tämän kont­rol­lin pet­tä­mi­sek­si.

LUE LISÄÄ
author

Syntynyt lapsettomaksi

Vaikka perheen ja uran yhdis­tä­mi­ses­tä ollaan puhuttu vuo­si­kym­me­niä, yhteis­kun­nas­sam­me vallitsee edelleen tuo­mit­se­via ste­reo­ty­pioi­ta vapaa­eh­toi­ses­ti lap­set­to­muu­den valit­se­vis­ta naisista. Onko lap­set­to­muus arvo- tai elä­män­ta­pa­va­lin­ta lai­sin­kaan? Missä määrin lap­set­to­muus voidaan nähdä itsestään selvänä ‘suun­tau­tu­mi­se­na’?

LUE LISÄÄ
author

Ihmiskunnan historia — taistelua nälkää vastaan?

Kulttuurimaterialismissa eli­nym­pä­ris­töä ja tek­no­lo­gi­aa pidetään kult­tuu­rin suunnan mää­rit­tä­ji­nä. Oletuksena on, että ihmiset pyrkivät mak­si­moi­maan ravinnon ja eläin­pro­teii­nien riittävän määrän anne­tuis­sa olo­suh­teis­sa. Tässä ajat­te­lus­sa myös esi­mer­kik­si uskon­nol­li­set ruo­ka­ta­but voidaan selittää eko­lo­gi­sil­la teki­jöil­lä. Marvin Harrisin mukaan kult­tuu­reil­la on taipumus asettaa yli­luon­nol­li­sia kieltoja jonkin eläimen lihan käytölle silloin, kun sen yhtei­söl­le tuottama hyöty ver­rat­tu­na kuluihin vähenee. 

LUE LISÄÄ
author

Onko normaalia olla mielisairas?

Mielenterveyshäiriöinä diag­no­soi­tu­jen ilmiöiden oireet vaih­te­le­vat jossain määrin kult­tuu­rin mukaan. 2000-luvun alussa tehdyn tut­ki­muk­sen mukaan lähes puolella ame­rik­ka­lai­sis­ta on elämänsä aikana mie­len­ter­veys­häi­riö. 1980-luvun alussa vas­taa­van­lai­sen tut­ki­muk­sen mukaan häiriö oli kol­mas­osal­la väestöstä. Ovatko mie­li­sai­rau­det siis todella lisään­ty­neet, tai niiden diag­no­soin­nit paran­tu­neet? Vai voisiko olla, ettemme tiedä mitä häiriöt ylipäänsä ovat, ja miten niitä voisi tunnistaa? 

LUE LISÄÄ
author

Loikkaa liikkumaan, kotoudu kulttuuriin

Saavut uuteen koti­maa­ha­si, asetut taloksi asuntoosi ja pohdit, kuinka kotoudut uuteen yhteis­kun­taan. Jos rap­pu­käy­tä­väs­sä­kään ei ter­veh­di­tä, missä pääsisit jut­te­le­maan pai­kal­lis­ten kanssa? Voiko tal­vi­sin­kin käydä juok­su­len­kil­lä ulkona? Saako uima­hal­liin mennä bur­ki­nis­sa, tai kuka opettaisi sinut hiih­tä­mään? Suomeen saapui vuoden 2015 aikana ennä­tyk­sel­li­sen paljon maa­han­tu­li­joi­ta. Uuden kielen ja kult­tuu­rin omak­su­mi­nen mah­dol­li­sim­man varhain ede­saut­ta­vat kotou­tu­mis­ta. Voidaanko uuteen koti­maa­han aset­tu­mis­ta vauh­dit­taa jal­ka­pal­lo­ken­til­lä, kun­to­sa­leil­la ja hiih­to­la­duil­la?

LUE LISÄÄ
author

Biohakkereiden matkassa

Bioteknologian ja -tieteiden kehitys antaa voimaa käsi­tyk­sel­le, jonka mukaan vain mie­li­ku­vi­tus on rajana sille, mitä ihmis­kun­ta voi saavuttaa tule­vai­suu­des­sa. Tähän mah­dol­li­suu­teen tarttuvat bio­hak­ke­rit. Biohakkeroinnissa bio­lo­gi­set orga­nis­mit, ihminen mukaan luettuna, voidaan ottaa tietoisen mani­pu­loin­nin ja muok­kauk­sen kohteeksi. Ilmiöllä on juurensa tee-se-itse-tieteessä, ama­töö­ri­bio­lo­gias­sa ja hak­ke­ri­kult­tuu­ris­sa.

LUE LISÄÄ
author

Budō itsensä kehittämisen tienä

Budōlajit ovat eräs japa­ni­lai­sen kult­tuu­rin tun­ne­tuim­mis­ta ja van­him­mis­ta vien­ti­tuot­teis­ta. Kamppailulajien tut­ki­mi­nen on kuitenkin jäänyt ant­ro­po­lo­gias­sa ja muissa sosi­aa­li­tie­teis­sä taka-alalle — vasta viime vuosina on ilmes­ty­nyt muutama aiheeseen kes­kit­ty­vä tutkimus. Kamppailulajeilla on monia yhty­mä­koh­tia urheilun ja muiden “kehon tek­nii­koi­den” kanssa, joita on tutkittu jonkin verran enemmän. Antropologian näkö­kul­mas­ta on mie­len­kiin­tois­ta, miten ihmiset omis­tau­tu­vat täl­lai­sil­le lajeille, ja miten ne muok­kaa­vat heitä. 

LUE LISÄÄ
author

Yhdessä ruokailu ja ruoan jakaminen

Ruoka on voimakas sym­bo­li­nen väline, jonka avulla ilmais­taan sosi­aa­li­sia iden­ti­teet­te­jä, raken­ne­taan ryhmiä ja piir­re­tään niiden välisiä rajoja. Miksi juuri ruoka? Antropologinen ruokaa käsit­te­le­vä tutkimus rakentuu aja­tuk­sel­le, jonka mukaan ruoka ei koskaan ole vain ravintoa. Syötäväksi kel­puu­tet­tu ruoka ja ruo­kai­luun liittyvät tavat ovat kaik­kial­la kult­tuu­ris­ten arvo­jär­jes­tel­mien ilmaisuja. Ne ovat osia moni­mut­kai­sis­ta mate­ri­aa­li­sis­ta pro­ses­seis­ta, jotka muok­kaa­vat sosi­aa­lis­ta ja kult­tuu­ris­ta elämää. Tuore kirja Ruoan kulttuuri — Antropologisia näkö­kul­mia ruoan tut­ki­muk­seen tar­kas­te­lee ruokaa ja syömistä eri­tyi­se­nä sosi­aa­li­se­na ilmiönä ja mer­ki­tyk­sel­li­se­nä inhi­mil­li­se­nä toi­min­ta­na.

LUE LISÄÄ
author

Ihminen on sitä, kenen kanssa hän syö

Tiistainen Arman Pohjantähden alla käsitteli aihetta, joka on jokai­sel­le läheinen: ravintoa. Keskustelun ytimessä oli se, voiko ruo­ka­va­liol­la ennal­taeh­käis­tä tai parantaa sai­rauk­sia. Siitä, mikä on ihmiselle hyvää ja oikeaa ravintoa on olemassa valtava määrä mie­li­pi­tei­tä. Niin on myös siitä, millä kri­tee­reil­lä hyvä ravinto mää­ri­tel­lään. Länsimaiselle ajat­te­lul­le tyy­pil­li­nen tapa tar­kas­tel­la ravintoa fyysisen terveyden ja mitat­ta­vien, fysio­lo­gis­ten pro­ses­sien kautta ei ole ainoa tapa hahmottaa ravinnon ja hyvin­voin­nin välistä yhteyttä.

LUE LISÄÄ
author

Kokeita juoksevilla kehoilla

Joukkueurheilu on tähän saakka vanginnut suurimman osan urheilua tutkivan ant­ro­po­lo­gian huomiosta. Pitkän matkan juoksu puo­les­taan ei ensi vil­kai­sul­la näytä ansait­se­van teo­reet­tis­ta tar­kas­te­lua, onhan se mon­o­to­nis­ta ja yksi­näis­tä puuhaa. Mutta kenties mitään toista urhei­lu­la­jia ei har­joi­te­ta yhtä kes­kit­ty­nees­ti ja uskon­non­omai­ses­ti kuin juok­se­mis­ta. Yhtäkään lajia ei samassa määrin liitetä trans­sen­dens­siin, itse­tut­kis­ke­luun ja itsen raken­ta­mi­seen. Millainen keho on juokseva keho? 

LUE LISÄÄ
author

Boksilla rakennetaan vahvoja naisia

Vahvuus on sek­si­käs­tä! Vahva on uusi laiha! Nämä isku­lauseet ovat tulleet tutuiksi viime vuosina sosi­aa­li­ses­sa mediassa, mai­non­nas­sa ja naisten kehoihin liit­ty­väs­sä uuti­soin­nis­sa. Keho saa mer­ki­tyk­sen­sä sitä ympä­röi­väs­tä kult­tuu­ris­ta, ja vartaloa muokataan kul­loin­kin vallalla olevien usko­mus­ten, kau­neus­kä­si­tys­ten ja niihin liit­ty­vien tek­nii­koi­den ja har­joit­tei­den kautta. Keho näin ollen myös heijastaa ja kantaa sym­bo­li­sia mer­ki­tyk­siä yhteis­kun­nan arvoihin liittyen.

LUE LISÄÄ
author

Saavatko vain hindut joogata?

Joogaa on sanottu ”Intian lahjaksi maa­il­mal­le”. Sen muut­tu­mi­nen glo­baa­lik­si hyvin­voin­tit­ren­dik­si on kuitenkin herät­tä­nyt kes­kus­te­lua siitä, kenelle jooga oikeas­taan kuuluu. Onko län­si­maa­lais­ten joo­ga­har­ras­tuk­ses­sa kyse kult­tuu­ri­ses­ta hal­tuu­no­tos­ta, ja jos niin, mitä eettisiä ongelmia tähän liittyy? 

LUE LISÄÄ
author

Punaisia kortteja katsomoon? Väkivalta ja jalkapallofanius Britanniassa

Jalkapallohuliganismi on perin­tei­ses­ti yhdis­tet­ty brit­ti­jal­ka­pal­loon. Viime vuosina näkyvät yhtee­no­tot stadionin laidoilla ovat kuitenkin huhujen mukaan vähen­ty­neet. AntroBlogin toi­mit­ta­ja kävi tar­kas­ta­mas­sa paikan päällä, vieläkö vas­ta­puo­li kuumentaa tunteita. Jalkapallokiihkossa on paljon tart­tu­ma­pin­taa ant­ro­po­lo­gial­le. Jalkapallohuliganismin on väitetty olevan kanava työväen luokalle kapinoida sortavaa yhteis­kun­ta­jär­jes­tys­tä vastaan. Suurimmat seurat Englannissa löy­ty­vät­kin juuri perin­tei­sis­tä teol­li­suus­kau­pun­geis­ta kuten Liverpoolista ja Manchesterista. 

LUE LISÄÄ

Ympäri maailmaa ihmiset muok­kaa­vat var­ta­loi­taan erilaisin keinoin. Nämä keinot ja niiden takana olevat motiivit hei­jas­te­le­vat yksi­löi­den sosi­aa­lis­ta, kult­tuu­ris­ta ja poliit­tis­ta todel­li­suut­ta. Ajatus kult­tuu­rin mää­rit­tä­mäs­tä ihmis­ke­hos­ta on kut­kut­ta­nut ant­ro­po­lo­ge­ja pitkään. Tässä jut­tu­ka­te­go­rias­sa ovat esillä kehol­li­suut­ta ja terveyttä käsit­te­le­vät artik­ke­lim­me.