Aihe: Henkisyys

author

Meksikon nauravat kuoleman kuvat

coyoacan_muertos_01

Värikkäät, nauravat pääkallot näkyvät yhä enemmän suo­ma­lai­sessa katu­ku­vassa. Niitä on vaat­teissa, koriste-esineissä, julis­teissa, tatuoin­neissa, ja tietenkin mek­si­ko­lais­ten ravin­to­loi­den ja baarien kuvas­toissa. Myös kuol­lei­den päivä on mur­tau­tu­nut suo­ma­lai­seen tie­toi­suu­teen erään­lai­sena mek­si­ko­lai­sena hal­lowee­nina. Värikkäällä kuo­le­ma­ku­vas­tolla on moniu­lot­tei­nen ja hieman synkkä kult­tuu­ri­his­to­ria, joka punoutuu mek­si­ko­lai­seen yhteis­kun­taan myös mar­ras­kuun alun ulko­puo­lella.

LUE LISÄÄ
author

Sekularismin globaali historia

india-1651981_1920

1600-luvulta lähtien euroop­pa­lai­set filosofit ja tie­de­mie­het ovat aja­tel­leet, että kaikissa yhteis­kun­nissa on uskottu yli­luon­nol­li­siin olen­toi­hin, kerrottu tarinoita maailman synnystä ja pohdittu kuo­le­man­jäl­keistä kohtaloa. Syntyi käsitys uskon­nosta uni­ver­saa­lina kate­go­riana, joka muistutti aika tavalla kris­ti­nus­koa. Sen keskiössä oli ero luon­nol­li­sen ja yli­luon­nol­li­sen välillä sekä ihmisen usko jäl­kim­mäi­sen ole­mas­sao­loon. Sittemmin käsite on levinnyt kaik­kialle maailmaan ja saanut mitä eri­lai­sim­pia mer­ki­tyk­siä.

LUE LISÄÄ
author

Islamiin kääntyminen kasvussa Suomessa

Islam1

Islam on län­si­mai­den kasvavin ja inter­ne­tin haetuin uskonto. Yhä useampi suo­ma­lai­nen kääntyy islamiin, löytäen siitä yhtei­söl­li­syyttä ja mer­ki­tyk­sel­li­syyttä. Kääntyneiden myön­tei­set koke­muk­set asettuvat vas­ta­koh­daksi yleisille asen­teille, joissa islam yhdistyy ter­ro­ris­miin ja fun­da­men­ta­lis­miin. Muihin uskon­toi­hin ver­rat­tuna varau­tu­nei­suus islamiin kään­ty­neitä kohtaan on huo­mat­ta­vaa. Mikä selittää islamiin koh­dis­tu­vaa pelkoa, ja miksi islam houkuttaa ennak­ko­luu­loista huo­li­matta?

LUE LISÄÄ
author

Kirkosta kotipiiriin

bible-989311_960_720

Moni 2010-luvun suo­ma­lais­kris­titty har­joit­taa uskoaan useiden usko­nyh­tei­sö­jen tilai­suuk­sissa, yhteis­kris­til­li­sissä tapah­tu­missa tai eri tun­nus­tus­kun­tiin kuuluvien uskovien keskenään jär­jes­tä­missä koti­ko­kouk­sissa sen sijaan, että osal­lis­tuisi vain oman kirkkonsa toi­min­taan. Nämä kristityt eivät kutsu itseään usko­vai­siksi vaan uskoviksi ja katsovat, ettei heillä ole uskontoa vaan usko. Seurakunnan he käsit­tä­vät omaa tun­nus­tus­kun­taa laa­jem­maksi kris­tit­ty­jen yhtei­söksi, johon kuuluvat kaikki jok­seen­kin samoin uskovat. Kutsun tällaisia uskovia poik­ki­kris­til­li­siksi, sillä he toimivat kris­til­lis­ten yhtei­sö­jen perin­teis­ten käyt­täy­ty­mis­mal­lien vas­tai­sesti.

LUE LISÄÄ
author

Tragedian jälkeen: muistamisesta ja arkeen paluun vaikeudesta

Ayacucho_Santuario_de_la_Paz_(7271261358)

Kun tragedia iskee, ihminen reagoi. Tulee tarve kokoontua, hakea lohtua ja yrittää löytää järkeä seka­sor­ron keskeltä. Syntyy spon­taa­neita, epä­vi­ral­li­sia muis­to­merk­kejä, kun tapah­tu­ma­pai­kalle viedään kukkia, kynt­ti­löitä, kuvia ja muita esineitä. Sen jälkeen tulevat viral­li­set muis­to­mer­kit, jotka ilmen­tä­vät pidem­mälle kehit­ty­nyttä tapah­tu­man käsit­te­lyn prosessia. Kumpikaan muis­ta­mi­sen työkalu ei täysin pysty kuvaamaan tai kon­kre­ti­soi­maan sitä, miten ihminen kokee mene­tyk­sen ja miten arki muuttuu tragedian seu­rauk­sena. Tässä tekstissä pohditaan arkeen paluun haasteita ja sosi­aa­lista muis­ta­mista mene­tyk­sen kautta Perun sisäisen konflik­tin (1980 – 2000) ja Norjan vuoden 2011 terrori-iskun valossa.

LUE LISÄÄ
author

Missä tunne, siellä usko

clouds-806639_1280

Uskontokriitikot esittävät, että paras tapa päästä eroon uskon­noista on opettaa lapsille tie­teel­listä maa­il­man­ku­vaa ja unohtaa satuilut. Vastasyntynyt on heidän mukaansa uskonn­o­ton. Jos taipumus uskon­nol­li­suu­teen laskisi suhteessa yhteis­kun­nan maal­lis­tu­mi­seen, voisi olettaa, että län­si­maissa uskonnot lakas­tui­si­vat itsestään. Uskonnollisten ideoiden sit­key­destä kertoo se, että niitä ilmenee yhteis­kun­nissa, joissa uskon­nolla ei ole ollut näkyvää roolia vuo­si­kym­me­niin Jottei kes­kus­telu supis­tuisi mus­ta­val­koi­seksi väit­te­lyksi uskonnon puolesta ja vastaan, tulee uskon­nol­li­suu­den yhtei­sestä juu­ris­tosta versovia uniikkeja kas­vus­toja hahmottaa sel­keäm­min. Mihin, miten ja miksi uskomme? Tässä pro­jek­tissa ant­ro­po­lo­gian ja modernin kog­ni­tio­tut­ki­muk­sen yhteistyö on osoit­tau­tu­nut hedel­mäl­li­seksi.

LUE LISÄÄ
author

New agen huipentuma: Mayojen maailmanloppu 2012

Fresko

Vuonna 2012 kohistiin maa­il­man­lo­pusta. Muinaisen maya-kansan kalen­te­rin “suuri sykli” oli lop­pu­massa 21.12.2012. Mitä silloin tapah­tuisi? Mayat olivat tal­len­ta­neet kivisiin monu­ment­tei­hin ja pyra­mi­dei­hin tut­ki­joita ihme­tyt­tä­vällä tark­kuu­della tietoa, joka liittyi tai­vaan­kap­pa­lei­den kul­ku­ra­toi­hin ja kosmoksen ilmiöihin. Ehkä he tiesivät jotain, mistä nykyih­mi­nen on täysin tie­tä­mä­tön? Ajankohtaan liittyi maa­il­man­lo­pun lisäksi monen­lai­sia tarinoita ja teorioita. Odotettiin ihmis­kun­nan tie­toi­suu­den muutosta, Vesimiehen ajan alkua, vanhojen jumalien paluuta, jopa vii­mei­sim­mästä Indiana Jones –elo­ku­vasta tuttujen mystisten kris­tal­li­kal­lo­jen esiin­tu­loa. Vakavasti ottaen, mistä tässä oikein oli kyse? Graduaan tekevä ant­ro­po­logi vietti vuonna 2012 kolme kuukautta Meksikossa ja osal­lis­tui maya-vanhimman jär­jes­tä­mään ritu­aa­li­seen val­mis­tau­tu­mi­seen suurta aika­kau­den muutosta varten.

LUE LISÄÄ
author

Saavatko vain hindut joogata?

kansi

Joogaa on sanottu ”Intian lahjaksi maa­il­malle”. Sen muut­tu­mi­nen glo­baa­liksi hyvin­voin­tit­ren­diksi on kuitenkin herät­tä­nyt kes­kus­te­lua siitä, kenelle jooga oikeas­taan kuuluu. Onko län­si­maa­lais­ten joo­ga­har­ras­tuk­sessa kyse kult­tuu­ri­sesta hal­tuu­no­tosta, ja jos niin, mitä eettisiä ongelmia tähän liittyy? 

LUE LISÄÄ
author

Kumman jäljillä

2272570051_2b464728f0_o

Muutama vuosi sitten minulle alkoi virrata kirjeitä, joissa ihmiset kertoivat heille sat­tu­neista oudoista koke­muk­sista. Tutkimushankkeestamme ‘Mieli ja toinen’ oli julkaistu ilta­päi­vä­leh­dis­tössä jokunen uutinen, mikä oli saanut ihmiset ottamaan yhteyttä. Kirjeitä kertyi lopulta yli sadalta kir­joit­ta­jalta. Niissä ker­rot­tiin oudoista ja häm­men­tä­vistä koke­muk­sista. Jotkut kir­joit­ta­jat olivat kokeneet tele­paat­ti­sia elämyksiä, toiset saaneet mah­dol­li­sesti merkkejä vai­na­jilta tai kuulleet tai nähneet jotain sellaista, mitä muut eivät olleet todis­ta­massa oikeaksi. Tällaisista koke­muk­sista käytetään yleisesti nimitystä yli­luon­nol­li­nen tai para­nor­maali. Mistä kirjeissä saattaa olla kyse?

LUE LISÄÄ
author

Jumala on elossa — nähty viimeksi Helsingissä

8498814456_e9d86033df_b

Miltä yli­luon­nol­li­nen tuntuu keskellä taval­lista arki­päi­vää? Ihmismieli taipuu monen­lai­siin koke­muk­siin. Mitä poik­kea­vam­paa niiden sisältö on, sitä toden­nä­köi­sem­min niitä kutsutaan yli­luon­nol­li­siksi, epä­to­del­li­siksi tai jopa mie­len­häi­riöi­siksi. Eräs kiin­nos­tava poik­kea­van tie­toi­suu­den muoto on sellainen, jossa näky­mät­tö­män yli­luon­nol­li­sen olennon läsnäolo koetaan todel­li­sena. Helsinkiläisessä uus­ka­ris­maat­ti­sessa seu­ra­kun­nassa armo­lah­jat ovat jokaisen saatavila ja Jeesuksen kanssa jut­te­le­mi­nen, Pyhän Hengen ohjaamana tans­si­mi­nen ja euforinen kielillä puhuminen ovat joka­päi­väi­siä tapah­tu­mia.

LUE LISÄÄ

Henkisyys on niin olen­nai­nen osa ihmi­syyttä, että sitä on ant­ro­po­lo­giassa tutkittu aivan tie­tee­na­lan alkua­joista asti. Taipumusta kokea yli­luon­nol­li­sen tai ei-inhi­mil­li­sen läsnäolo ja vaikutus tutkitaan esi­mer­kiksi paneu­tu­malla eri­lai­siin ritu­aa­lei­hin, sere­mo­nioi­hin ja usko­muk­siin, tai tark­kai­le­malla ihmisten tapaa toteuttaa uskoaan joka­päi­väi­sessä elä­mäs­sään. Tämän kate­go­rian kir­joi­tus­ten myötä tutustut uskonnon ja hen­ki­syy­den aihe­pii­riin tarkemmin.

Tilaa kuukausittainen kooste artikkeleista sähköpostiisi!