Aihe: Henkisyys

author

Miten uskonnosta tulee kulttuuria?

Suvivirrestä on muo­dos­tu­nut viime vuo­si­kym­me­ni­nä yhden­lai­sen suo­ma­lai­sen ”kult­tuu­ri­so­dan” symboli. Ainakin 1970-luvulta lähtien jul­ki­suu­des­sa on esitetty käsi­tyk­siä, joiden mukaan suvi­vir­ren kal­tais­ten kris­til­lis­ten hen­gel­lis­ten laulujen esit­tä­mi­nen osana juhlaa, johon kaikkien oppi­lai­den, heidän per­heen­jä­sen­ten­sä ja opet­ta­jien oletetaan osal­lis­tu­van, loukkaa uskonn­ot­to­mien ja muihin uskon­to­kun­tiin kuuluvien oikeuksia. Vastakkaisen kannan mukaan suvivirsi on osa suo­ma­lais­ta kult­tuu­ria ja perin­net­tä, jota kaikkien kan­sa­lais­ten tulisi vaalia.

LUE LISÄÄ
author

Yhdessä uskossa

Suomalaisen yksi­lö­kes­kei­sen kult­tuu­rin ana­lyy­seis­sa yhtei­söl­li­syy­den puut­tees­ta ja yksi­näi­syy­des­tä puhutaan yhteis­kun­nal­li­si­na epä­koh­ti­na. Lestadiolaisuudessa pai­not­tu­vat sosi­aa­li­suus ja soli­daa­ri­suus, yhtei­söl­li­syys ja voimakas yhteen­kuu­lu­vuu­den tunne. Armanin kohtaamat ihmiset lapsista van­huk­siin koros­ti­vat yhteisön mer­ki­tys­tä uskossaan.

LUE LISÄÄ
author

Maailman synty

Myytti on kertomus ihmis­kun­nan alkuai­ko­jen tapah­tu­mis­ta, joissa juma­lo­len­to­jen teot nähdään esikuvina ja esi­merk­kei­nä siitä, miten elämä tulee järjestää. Kansalliseepoksemme, suo­ma­lai­sen luo­mis­myy­tin tarinan kertovan Kalevalan päivää vietetään vuo­sit­tain 28. hel­mi­kuu­ta. Mitä luo­mis­myy­tit ovat, ja kuinka erikoinen Kalevala niiden joukossa on?

LUE LISÄÄ
author

Meksikon nauravat kuoleman kuvat

Värikkäät, nauravat pääkallot näkyvät yhä enemmän suo­ma­lai­ses­sa katu­ku­vas­sa. Niitä on vaat­teis­sa, koriste-esineissä, julis­teis­sa, tatuoin­neis­sa, ja tietenkin mek­si­ko­lais­ten ravin­to­loi­den ja baarien kuvas­tois­sa. Myös kuol­lei­den päivä on mur­tau­tu­nut suo­ma­lai­seen tie­toi­suu­teen erään­lai­se­na mek­si­ko­lai­se­na hal­lowee­ni­na. Värikkäällä kuo­le­ma­ku­vas­tol­la on moniu­lot­tei­nen ja hieman synkkä kult­tuu­ri­his­to­ria, joka punoutuu mek­si­ko­lai­seen yhteis­kun­taan myös mar­ras­kuun alun ulko­puo­lel­la.

LUE LISÄÄ
author

Sekularismin globaali historia

1600-luvulta lähtien euroop­pa­lai­set filosofit ja tie­de­mie­het ovat aja­tel­leet, että kaikissa yhteis­kun­nis­sa on uskottu yli­luon­nol­li­siin olen­toi­hin, kerrottu tarinoita maailman synnystä ja pohdittu kuo­le­man­jäl­keis­tä kohtaloa. Syntyi käsitys uskon­nos­ta uni­ver­saa­li­na kate­go­ria­na, joka muistutti aika tavalla kris­ti­nus­koa. Sen keskiössä oli ero luon­nol­li­sen ja yli­luon­nol­li­sen välillä sekä ihmisen usko jäl­kim­mäi­sen ole­mas­sao­loon. Sittemmin käsite on levinnyt kaik­kial­le maailmaan ja saanut mitä eri­lai­sim­pia mer­ki­tyk­siä.

LUE LISÄÄ
author

Islamiin kääntyminen kasvussa Suomessa

Islam on län­si­mai­den kasvavin ja inter­ne­tin haetuin uskonto. Yhä useampi suo­ma­lai­nen kääntyy islamiin, löytäen siitä yhtei­söl­li­syyt­tä ja mer­ki­tyk­sel­li­syyt­tä. Kääntyneiden myön­tei­set koke­muk­set asettuvat vas­ta­koh­dak­si yleisille asen­teil­le, joissa islam yhdistyy ter­ro­ris­miin ja fun­da­men­ta­lis­miin. Muihin uskon­toi­hin ver­rat­tu­na varau­tu­nei­suus islamiin kään­ty­nei­tä kohtaan on huo­mat­ta­vaa. Mikä selittää islamiin koh­dis­tu­vaa pelkoa, ja miksi islam houkuttaa ennak­ko­luu­lois­ta huo­li­mat­ta?

LUE LISÄÄ
author

Kirkosta kotipiiriin

Moni 2010-luvun suo­ma­lais­kris­tit­ty har­joit­taa uskoaan useiden usko­nyh­tei­sö­jen tilai­suuk­sis­sa, yhteis­kris­til­li­sis­sä tapah­tu­mis­sa tai eri tun­nus­tus­kun­tiin kuuluvien uskovien keskenään jär­jes­tä­mis­sä koti­ko­kouk­sis­sa sen sijaan, että osal­lis­tui­si vain oman kirkkonsa toi­min­taan. Nämä kristityt eivät kutsu itseään usko­vai­sik­si vaan uskoviksi ja katsovat, ettei heillä ole uskontoa vaan usko. Seurakunnan he käsit­tä­vät omaa tun­nus­tus­kun­taa laa­jem­mak­si kris­tit­ty­jen yhtei­sök­si, johon kuuluvat kaikki jok­seen­kin samoin uskovat. Kutsun tällaisia uskovia poik­ki­kris­til­li­sik­si, sillä he toimivat kris­til­lis­ten yhtei­sö­jen perin­teis­ten käyt­täy­ty­mis­mal­lien vas­tai­ses­ti.

LUE LISÄÄ
author

Tragedian jälkeen: muistamisesta ja arkeen paluun vaikeudesta

Kun tragedia iskee, ihminen reagoi. Tulee tarve kokoontua, hakea lohtua ja yrittää löytää järkeä seka­sor­ron keskeltä. Syntyy spon­taa­nei­ta, epä­vi­ral­li­sia muis­to­merk­ke­jä, kun tapah­tu­ma­pai­kal­le viedään kukkia, kynt­ti­löi­tä, kuvia ja muita esineitä. Sen jälkeen tulevat viral­li­set muis­to­mer­kit, jotka ilmen­tä­vät pidem­mäl­le kehit­ty­nyt­tä tapah­tu­man käsit­te­lyn prosessia. Kumpikaan muis­ta­mi­sen työkalu ei täysin pysty kuvaamaan tai kon­kre­ti­soi­maan sitä, miten ihminen kokee mene­tyk­sen ja miten arki muuttuu tragedian seu­rauk­se­na. Tässä tekstissä pohditaan arkeen paluun haasteita ja sosi­aa­lis­ta muis­ta­mis­ta mene­tyk­sen kautta Perun sisäisen konflik­tin (1980 – 2000) ja Norjan vuoden 2011 terrori-iskun valossa.

LUE LISÄÄ
author

Missä tunne, siellä usko

Uskontokriitikot esittävät, että paras tapa päästä eroon uskon­nois­ta on opettaa lapsille tie­teel­lis­tä maa­il­man­ku­vaa ja unohtaa satuilut. Vastasyntynyt on heidän mukaansa uskonn­o­ton. Jos taipumus uskon­nol­li­suu­teen laskisi suhteessa yhteis­kun­nan maal­lis­tu­mi­seen, voisi olettaa, että län­si­mais­sa uskonnot lakas­tui­si­vat itsestään. Uskonnollisten ideoiden sit­key­des­tä kertoo se, että niitä ilmenee yhteis­kun­nis­sa, joissa uskon­nol­la ei ole ollut näkyvää roolia vuo­si­kym­me­niin Jottei kes­kus­te­lu supis­tui­si mus­ta­val­koi­sek­si väit­te­lyk­si uskonnon puolesta ja vastaan, tulee uskon­nol­li­suu­den yhtei­ses­tä juu­ris­tos­ta versovia uniikkeja kas­vus­to­ja hahmottaa sel­keäm­min. Mihin, miten ja miksi uskomme? Tässä pro­jek­tis­sa ant­ro­po­lo­gian ja modernin kog­ni­tio­tut­ki­muk­sen yhteistyö on osoit­tau­tu­nut hedel­mäl­li­sek­si.

LUE LISÄÄ
author

New agen huipentuma: Mayojen maailmanloppu 2012

Vuonna 2012 kohistiin maa­il­man­lo­pus­ta. Muinaisen maya-kansan kalen­te­rin “suuri sykli” oli lop­pu­mas­sa 21.12.2012. Mitä silloin tapah­tui­si? Mayat olivat tal­len­ta­neet kivisiin monu­ment­tei­hin ja pyra­mi­dei­hin tut­ki­joi­ta ihme­tyt­tä­väl­lä tark­kuu­del­la tietoa, joka liittyi tai­vaan­kap­pa­lei­den kul­ku­ra­toi­hin ja kosmoksen ilmiöihin. Ehkä he tiesivät jotain, mistä nykyih­mi­nen on täysin tie­tä­mä­tön? Ajankohtaan liittyi maa­il­man­lo­pun lisäksi monen­lai­sia tarinoita ja teorioita. Odotettiin ihmis­kun­nan tie­toi­suu­den muutosta, Vesimiehen ajan alkua, vanhojen jumalien paluuta, jopa vii­mei­sim­mäs­tä Indiana Jones -elo­ku­vas­ta tuttujen mystisten kris­tal­li­kal­lo­jen esiin­tu­loa. Vakavasti ottaen, mistä tässä oikein oli kyse? Graduaan tekevä ant­ro­po­lo­gi vietti vuonna 2012 kolme kuukautta Meksikossa ja osal­lis­tui maya-vanhimman jär­jes­tä­mään ritu­aa­li­seen val­mis­tau­tu­mi­seen suurta aika­kau­den muutosta varten.

LUE LISÄÄ
author

Saavatko vain hindut joogata?

Joogaa on sanottu ”Intian lahjaksi maa­il­mal­le”. Sen muut­tu­mi­nen glo­baa­lik­si hyvin­voin­tit­ren­dik­si on kuitenkin herät­tä­nyt kes­kus­te­lua siitä, kenelle jooga oikeas­taan kuuluu. Onko län­si­maa­lais­ten joo­ga­har­ras­tuk­ses­sa kyse kult­tuu­ri­ses­ta hal­tuu­no­tos­ta, ja jos niin, mitä eettisiä ongelmia tähän liittyy? 

LUE LISÄÄ
author

Kumman jäljillä

Muutama vuosi sitten minulle alkoi virrata kirjeitä, joissa ihmiset kertoivat heille sat­tu­neis­ta oudoista koke­muk­sis­ta. Tutkimushankkeestamme ‘Mieli ja toinen’ oli julkaistu ilta­päi­vä­leh­dis­tös­sä jokunen uutinen, mikä oli saanut ihmiset ottamaan yhteyttä. Kirjeitä kertyi lopulta yli sadalta kir­joit­ta­jal­ta. Niissä ker­rot­tiin oudoista ja häm­men­tä­vis­tä koke­muk­sis­ta. Jotkut kir­joit­ta­jat olivat kokeneet tele­paat­ti­sia elämyksiä, toiset saaneet mah­dol­li­ses­ti merkkejä vai­na­jil­ta tai kuulleet tai nähneet jotain sellaista, mitä muut eivät olleet todis­ta­mas­sa oikeaksi. Tällaisista koke­muk­sis­ta käytetään yleisesti nimitystä yli­luon­nol­li­nen tai para­nor­maa­li. Mistä kirjeissä saattaa olla kyse?

LUE LISÄÄ
author

Jumala on elossa — nähty viimeksi Helsingissä

Miltä yli­luon­nol­li­nen tuntuu keskellä taval­lis­ta arki­päi­vää? Ihmismieli taipuu monen­lai­siin eri­koi­siin koke­muk­siin, kuten sel­lai­seen jossa näky­mät­tö­män yli­luon­nol­li­sen olennon läsnäolo koetaan todel­li­se­na. Helsinkiläisessä uus­ka­ris­maat­ti­ses­sa seu­ra­kun­nas­sa armo­lah­jat ovat jokaisen saatavila ja Jeesuksen kanssa jut­te­le­mi­nen, Pyhän Hengen ohjaamana tans­si­mi­nen ja euforinen kielillä puhuminen ovat joka­päi­väi­siä tapah­tu­mia.

LUE LISÄÄ

Henkisyys on niin olen­nai­nen osa ihmi­syyt­tä, että sitä on ant­ro­po­lo­gias­sa tutkittu aivan tie­tee­na­lan alkua­jois­ta asti. Taipumusta kokea yli­luon­nol­li­sen tai ei-inhi­mil­li­sen läsnäolo ja vaikutus tutkitaan esi­mer­kik­si paneu­tu­mal­la eri­lai­siin ritu­aa­lei­hin, sere­mo­nioi­hin ja usko­muk­siin, tai tark­kai­le­mal­la ihmisten tapaa toteuttaa uskoaan joka­päi­väi­ses­sä elä­mäs­sään. Tämän kate­go­rian kir­joi­tus­ten myötä tutustut uskonnon ja hen­ki­syy­den aihe­pii­riin tarkemmin.