Aihe: Elinympäristö

author

Luomakunnan herra

Metsästys oli aiheena tämän viikon Pohjantähden alla -jaksossa. Hirvimetsällä ja fasaa­ni­jah­dis­sa Arman Alizad kohtasi suo­ma­lai­sia, joille metsästys ja erän­käyn­ti mer­kit­se­vät koko­nais­val­tai­sen tervettä ja tasa­pai­nois­ta luon­to­suh­det­ta ja yhteyttä luontoon. Metsästykseen liittyy monia kiin­nos­ta­via ja ris­ti­rii­tai­sia mie­li­ku­via.

LUE LISÄÄ
author

Muuttaako ilmasto meitä?

Antropologit ovat tie­tee­na­lan syn­ty­ajois­ta lähtien olleet kiin­nos­tu­nei­ta tutkimaan muutosta: miten ihmiset elävät, mistä tulemme ja mihin suuntaan olemme menossa. Ilmastonmuutos on tullut pysyvästi osaksi sanas­toam­me ja maa­il­man­ku­vaam­me. Se on suurin ihmis­kun­nan tähän mennessä kohtaama muutos, jonka tuomat sosi­aa­li­set ilmiöt ovat ant­ro­po­lo­geil­le hyvin kiin­nos­ta­via.

LUE LISÄÄ
author

Kontula Electronic – lähiö muutosten keskellä

Kontulan ostos­kes­kus on kiis­ta­na­lai­nen tila Itä-Helsingin sydämessä. Tänä vuonna 50-vuotista tai­val­taan juhliva beto­ni­bru­ta­lis­min kiehtova ilmentymä on herät­tä­nyt kes­kus­te­lua jo raken­ta­mi­ses­taan lähtien. Vuoden 2017 alussa käyn­nis­tet­ty Koneen Säätiön rahoit­ta­ma tut­ki­mus­han­ke Kontula Electronic: his­to­rial­li­nen ker­rok­sel­li­suus ja kau­pun­ki­kult­tuu­rin uudet muodot kar­toit­taa his­to­rial­li­sia muutoksia alueella, jonka historia on lyhyt mutta erittäin tiheä ja moni­säi­kei­nen.

LUE LISÄÄ
author

Maailman synty

Myytti on kertomus ihmis­kun­nan alkuai­ko­jen tapah­tu­mis­ta, joissa juma­lo­len­to­jen teot nähdään esikuvina ja esi­merk­kei­nä siitä, miten elämä tulee järjestää. Kansalliseepoksemme, suo­ma­lai­sen luo­mis­myy­tin tarinan kertovan Kalevalan päivää vietetään vuo­sit­tain 28. hel­mi­kuu­ta. Mitä luo­mis­myy­tit ovat, ja kuinka erikoinen Kalevala niiden joukossa on?

LUE LISÄÄ
author

Ihmiskunnan historia — taistelua nälkää vastaan?

Kulttuurimaterialismissa eli­nym­pä­ris­töä ja tek­no­lo­gi­aa pidetään kult­tuu­rin suunnan mää­rit­tä­ji­nä. Oletuksena on, että ihmiset pyrkivät mak­si­moi­maan ravinnon ja eläin­pro­teii­nien riittävän määrän anne­tuis­sa olo­suh­teis­sa. Tässä ajat­te­lus­sa myös esi­mer­kik­si uskon­nol­li­set ruo­ka­ta­but voidaan selittää eko­lo­gi­sil­la teki­jöil­lä. Marvin Harrisin mukaan kult­tuu­reil­la on taipumus asettaa yli­luon­nol­li­sia kieltoja jonkin eläimen lihan käytölle silloin, kun sen yhtei­söl­le tuottama hyöty ver­rat­tu­na kuluihin vähenee. 

LUE LISÄÄ
author

Mistä tuut, minne meet — kotikuntani mun?

Jokainen suo­ma­lai­nen asuu jossakin kunnassa. Lainsäädäntömme mukaan kunnan jäsenyys, kun­ta­lai­suus, on pakol­lis­ta. Kuntalaisilla on oikeuksia ja vel­vol­li­suuk­sia asuin­kun­taan­sa kohtaan, ja kunnilla on vel­vol­li­suuk­sia ja vastuita asuk­kai­taan kohtaan. Mutta onko kunnalla ja kun­ta­lai­sil­la muita siteitä? Mikä voisi olla kunnan kult­tuu­ri­nen merkitys? Muuttuuko merkitys kun­ta­lii­tok­sen myötä?

LUE LISÄÄ
author

Kuinka keskustella suon kanssa

Kasvava kes­ki­luok­ka kuluttaa yhä enemmän, ja siksi luon­non­va­ro­jen hyväk­si­käyt­tö kiihtyy. Alueet, jotka ennen olivat syrjäisiä maa­il­man­ta­lou­den toi­min­nal­le, muuttuvat nyt globaalin kapi­ta­lis­min kannalta tärkeiksi alueiksi, joiden resurs­seis­ta moni­kan­sal­li­set yhtiöt kil­pai­le­vat. Suo näyt­täy­tyy tutkijan mielessä paikkana, missä maan päällä olevan lisäksi mer­kit­tä­vää on se, mitä maan alla on.

LUE LISÄÄ
author

Vallankumous ja demokratia Istanbulin aukioilla

Mikä on julkisen tilan ja aukioiden merkitys Istanbulissa? Kuinka käsi­tyk­set ja koke­muk­set jul­ki­ses­ta tilasta seuraavat glo­baa­le­ja ja pai­kal­li­sia kehi­tys­kul­ku­ja? Suuria his­to­rial­li­sia mul­lis­tuk­sia ja arkisia koh­taa­mi­sia kuvaavat esimerkit kertovat, kuinka muutokset kau­pun­ki­ti­las­sa tapah­tu­vat aina suhteessa moni­mut­kai­siin his­to­rial­li­siin kehi­tys­kul­kui­hin julkisen ja yksi­tyi­sen, valtion ja kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan sekä men­nei­syy­den ja tule­vai­suu­den leik­kaus­pis­tees­sä. Kamppailut arvokkaan elämän puolesta kul­mi­noi­tu­vat Istanbulissa useim­mi­ten his­to­rioil­taan kiis­ta­na­lai­sil­le aukioille.

LUE LISÄÄ
author

Poro syntipukkina

Suomalaisessa mediassa on syksyllä 2016 käsitelty kriit­ti­seen sävyyn tun­tu­ria­luei­den poron­hoi­toa. Poroihmisiä on syytetty luonnon moni­muo­toi­suu­den tuhoa­mi­ses­ta, eroosion aiheut­ta­mi­ses­ta ja har­vi­nais­ten kasvien hävit­tä­mi­ses­tä. Ongelmien syynä jutuissa on pidetty lähinnä yli­lai­dun­nus­ta, siis liian suurta poro­mää­rää käy­tet­tä­vis­sä olevaan tilaan nähden. Osassa kir­joi­tuk­sis­ta yli­lai­dun­nuk­sen syynä on puo­les­taan pidetty poron­hoi­ta­jien ja nime­no­maan tun­tu­ria­luei­den saa­me­lais­ten poron­hoi­ta­jien ahneutta. Miksi poron­hoi­ta­jia syyttävä yli­lai­dun­nus-nar­ra­tii­vi on ollut tun­tu­ria­luei­den poron­hoi­toa käsit­te­le­väs­sä media-aineis­tos­sa hal­lit­se­vas­sa roolissa?

LUE LISÄÄ
author

Professori Kaartinen: ihminen osana ympäristöä

Timo Kaartinen on pitkän aka­tee­mi­sen uran tehnyt ant­ro­po­lo­gi, joka aloitti elokuussa sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian pro­fes­so­ri­na Helsingin yli­opis­tol­la. Hän on eri­kois­tu­nut työssään Kaakkois-Aasiaan. Kaartisen oma tutkimus on käsi­tel­lyt moni­puo­li­ses­ti erilaisia aihe­pii­re­jä muis­ta­mi­ses­ta ja suul­li­ses­ta perin­tees­tä kie­len­käyt­töön ja val­ta­ky­sy­myk­siin. Professori Kaartinen on lisäksi laajasti pereh­ty­nyt ympä­ris­töön liit­ty­viin kes­kus­te­lui­hin, joten pyysimme häntä kertomaan meille ympä­ris­tö­ant­ro­po­lo­gias­ta ja sen yhteis­kun­nal­li­ses­ta sovel­let­ta­vuu­des­ta.

LUE LISÄÄ
author

Helsingissä valloitetaan kesäkurpitsoin

Kaupunkiviljely on osa suo­ma­lais­ta kau­pun­ki­kult­tuu­ria. Tälläkin hetkellä kymmenet eri laatikko- ja säk­ki­vil­jel­mät valtaavat kau­pun­ki­ti­laa ympäri Suomea kesä­kur­pit­sa- ja aurin­gon­kuk­ka­sa­dot säkeistä yli pursuten. Kaupunkiviljelyllä on ruo­an­tuo­tan­non ja kasvien kas­vat­ta­mi­sen lisäksi kult­tuu­ri­sia, sosi­aa­li­sia ja poliit­ti­sia mer­ki­tyk­siä. Se yhdistää ihmisiä urbaanin kan­sa­lai­suu­den motiivien ja vel­vol­li­suuk­sien kautta, kannustaa yhdessä teke­mi­seen oman asuin­kau­pun­gin paran­ta­mi­sek­si ja edistää eko­lo­gi­sia elä­män­ta­po­ja.

LUE LISÄÄ
author

Videosarja: Antropologit avaruudessa

Kulunut viikko on ollut ensim­mäi­nen tee­ma­viik­kom­me, jonka aikana olemme seik­kail­leet — ainakin aja­tuk­sis­sam­me — ava­ruu­des­sa. Maanantaina jul­kais­tun avaruuden ant­ro­po­lo­gi­aa käsit­te­le­vän artik­ke­lin lisäksi viikko on sisäl­tä­nyt ihka ensim­mäi­sen video­tuo­tan­tom­me! Mitä on avaruuden ant­ro­po­lo­gia? Millaisia tarinoita ava­ruu­des­ta ja sen val­loit­ta­mi­ses­ta kerrotaan? Kuka saa edustaa ihmis­kun­taa ava­ruu­des­sa? Millaista kult­tuu­ria ja moraalia viemme mukanamme tähtiin? Voiko ihminen selvitä eris­te­tys­sä ympä­ris­tös­sä? Tästä artik­ke­lis­ta löydät kaikki kolme videota esi­tys­jär­jes­tyk­ses­sä.

LUE LISÄÄ
author

Seuraavaksi: tähdet

Avaruuden ant­ro­po­lo­gia yhdistää ant­ro­po­lo­gi­sen pers­pek­tii­vin tie­teel­lis­ten ja teknisten käsit­tei­den tut­ki­muk­seen. Se tutkii Maan kult­tuu­rien kos­mo­lo­gioi­ta ja käsi­tyk­siä ava­ruu­des­ta ja maa­il­man­kaik­keu­des­ta. Antropologinen tutkimus paljastaa tavat, joilla erilaiset käsitteet, tarinat ja kerronnan tavat vai­kut­ta­vat ymmär­ryk­seem­me ulkoa­va­ruu­des­ta. Mitä näemme, kun katsomme tähtiin? Odottaako siellä avaruuden loputon kylmä tyhjyys, jumalten myyttinen asuinsija, ihmis­kun­nan loistava tule­vai­suus vai lupaus — tai kenties uhka — Maan ulko­puo­li­ses­ta elämästä? 

LUE LISÄÄ
author

Kylmästä lämpimään: suomalaiset eläkeläiset talvipakolaisina Thaimaassa

Sadat suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set viettävät talvet Thaimaan lämmössä. Matkustaminen avartaa, ja glo­ba­li­saa­tio on saa­vut­ta­nut myös suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set. Ilmiö kertoo myös epätasa-arvoi­ses­ta maa­il­man­jär­jes­tyk­ses­tä. Maahanmuutto köyhistä maista rik­kaam­piin on teema, josta käydään paljon kes­kus­te­lua ja jota tutkitaan paljon. Viimeisen vuo­si­kym­me­nen aikana tutkijat ovat alkaneet kiin­nit­tä­mään huomiota myös toi­sen­lai­seen maa­han­muut­toon. Niin sanotut elä­män­ta­pa­muut­ta­jat ovat vauraiden teol­li­suus­mai­den kan­sa­lai­sia, jotka muuttavat pois koti­maas­taan rennomman elämän perässä. 

LUE LISÄÄ
author

Terveisiä monikulttuurisesta lähiöstä

AntroBlogi pääsi 30.3.2016 kuun­te­le­maan yli­opis­ton­leh­to­ri Marko Juntusen esitelmää “Muslimiväestöä jakavat konflik­tit ja islamia ympäröivä tur­val­li­suu­teen ja sosi­aa­li­siin uhkiin kyt­key­ty­vä kes­kus­te­lu moni­kult­tuu­ri­ses­sa lähiössä” Suomen Antropologisen Seuran vuo­si­ko­kouk­seen Tieteiden Talolla. Esitelmä perustuu hänen meneil­lään olevaan kent­tä­työ­hön­sä Varissuon lähiössä Turussa. Juntunen tutkii lähiöiden sosi­aa­lis­ta moni­muo­toi­suut­ta Suomessa, kes­kit­tyen etenkin mus­li­mi­dias­po­riin. Häntä kiin­nos­ta­vat lähiöt julkisena tilana ja niissä tapah­tu­vat sosio­kult­tuu­ri­set muutokset. Tutkimuksessaan Juntunen peilaa kentällä tekemiään havain­to­ja Suomessa aikai­sem­min tehdyn lähiö-tut­ki­muk­sen huo­mioi­hin.

LUE LISÄÄ
author

Takaisin kotiin — Näkökulmia Nepalin maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakennukseen

Nepalin maan­jä­ris­tyk­sis­sä huhti-tou­ko­kuus­sa 2015 kuoli 8 800 ihmistä ja louk­kaan­tui 22 300. Tuhoutuneita ja vahin­goit­tu­nei­ta taloja on 750 000.
Tuhoutuneisiin koteihin liittyy paljon muistoja, jotka Nepalissa usein lin­kit­ty­vät tär­kei­siin ihmis­suh­tei­siin. Talot eivät olekaan pel­käs­tään mate­ri­aa­li­sia raken­nel­mia, sillä niiden mer­ki­tyk­set ovat tiiviisti kiinni sosi­aa­li­sis­sa suhteissa sekä kult­tuu­ri­ses­sa kon­teks­tis­sa. Voidaan myös ajatella, että talot koostuvat niissä asuvien ihmisten välisistä suhteista. Itsestään selvinä pidet­ty­jen raken­nus­ten merkitys huomataan poik­keuk­sel­li­sis­sa olo­suh­teis­sa, kuten maan­jä­ris­tyk­sen jälkeen.

LUE LISÄÄ
author

Kuinka pysäytämme ilmastonmuutoksen? — Ja aikamme muita polttavia kysymyksiä

Voiko sovel­ta­val­la ant­ro­po­lo­gial­la olla mer­kit­tä­vä rooli aika­kau­tem­me suu­rim­pien haas­tei­den, kuten ilmas­ton­muu­tok­sen, rat­kai­se­mi­ses­sa? Soveltavan ant­ro­po­lo­gian sym­po­siu­mis­sa Ljubljanassa puhuneen kli­ma­to­lo­gian pro­fes­so­rin ja nobe­lis­tin Lučka Kajfež Bogatajn mielestä ant­ro­po­lo­geil­la on tärkeä tehtävä kestävän kehi­tyk­sen edis­tä­mi­ses­sä ja ilmas­ton­muu­tok­sen hidas­ta­mi­ses­sa. Hänen mukaansa ilmiön ymmär­tä­mi­nen luon­non­tie­teel­li­sel­tä näkö­kul­mal­ta, ja sen maan­tie­teel­lis­ten seu­raus­ten ennus­ta­mi­nen yksistään eivät riitä ongelman rat­kai­suun, sillä kyseessä ovat ihmisten käyt­täy­ty­mi­sen seu­rauk­set. Luonnontieteet eivät pysty selit­tä­mään tai ymmär­tä­mään ihmisen toiminnan roolia ilmas­ton­muu­tok­ses­sa ja muissa aikamme suurissa glo­baa­leis­sa haas­teis­sa, joiden juuret ovat usein ruo­hon­juu­ri­ta­son kehi­tys­ku­luis­sa.

LUE LISÄÄ
author

Kuinka saksalaisia sotilaita muistetaan? Kurkistus Lapin sodan synkkään kulttuuriperintöön

Talvisodan päätyttyä Suomi aloitti vuonna 1941 soti­laal­li­sen yhteis­työn Saksan kanssa. Tuolloin maahamme saapui noin 200 000 sak­sa­lais­so­ti­las­ta, joista suurin osa sijoi­tet­tiin Pohjois-Suomeen. Toisen maa­il­man­so­dan lopulla suo­ma­lai­set kään­tyi­vät sak­sa­lai­sia vastaan, mikä johti Lapin sotaan ja laa­ja­mit­tai­siin tuhoihin sak­sa­lais­ten poltettua Lapin läh­ties­sään. Haastattelussa kan­sa­tie­tei­li­jä Eerika Koskinen-Koivisto, joka on tut­ki­muk­ses­saan pereh­ty­nyt ainoaan Lapissa kaa­tu­neil­le sak­sa­lais­so­ti­lail­le pys­ty­tet­tyyn viral­li­seen monu­ment­tiin: Norvajärven sak­sa­lai­seen hau­taus­maa­han ja siellä vie­rai­le­vien ihmisten koke­muk­siin.

LUE LISÄÄ
author

Kaupunkien ja teknologian yhteispeli: Utopioista arkipäivän ”kirppuihin”

Kaupungistuminen ja tek­no­lo­gian lisään­ty­mi­nen etenevät nyky­maa­il­mas­sa hurjaa vauhtia. Yhä useampi meistä asuu kau­pun­gis­sa. Yhä useamman elämä on kie­tou­tu­nut tie­to­verk­ko­jen ja tie­to­ko­nei­den ympärille – äly­pu­he­li­met piip­paa­vat taskussa ja julkiset näytöt hohtavat valoaan. Viestintäteknologialla on urbaa­nis­sa elämässä val­ta­vas­ti mer­ki­tys­tä: se esi­mer­kik­si vaikuttaa sosi­aa­li­siin suh­tei­siim­me ja siihen, mitä tietoa käy­tös­säm­me on eri tilan­teis­sa. Teknologia on kiinteä osa inhi­mil­lis­tä todel­li­suut­ta. Se on osa moni­mut­kai­sia sosi­aa­li­sia pro­ses­se­ja ja kult­tuu­ri­sia mer­ki­tys­ket­ju­ja. Mitkä suuret visiot ohjaavat tek­no­lo­gian kehit­tä­mis­tä? Miten ja miksi tek­no­lo­gi­aa käytetään tietyssä tilan­tees­sa? Miksi joku ei käytä sitä lainkaan?

LUE LISÄÄ
author

Helsingistä, noin suunnilleen antropologian ja muotoilun ottein

Ihmiskunnan enemmistö asuu urbaa­nis­ti, joten yhä useampi ant­ro­po­lo­gik­si kou­lut­tau­tu­nut tutkii kau­pun­kie­lä­mää. Kaupungistumisen vauhti ja mit­ta­kaa­va rikkovat kuitenkin jat­ku­vas­ti ennä­tyk­siä. Jotkut tutkijat ovat jopa sitä mieltä, ettei kaikkea urbaania raken­ta­mis­ta voi ajatella kau­pun­gis­tu­mi­se­na. Eeva Berglund ja Cindy Kohtala kertovat toi­mit­ta­mas­taan Helsinki-kirjasta, jonka keskeinen viesti on, että pää­kau­pun­gis­ta voi kes­kus­tel­la moniu­lot­tei­sem­min kuin tähän asti on ollut tapana.

LUE LISÄÄ

Yhteisöjen kult­tuu­ri­nen ja sosi­aa­li­nen maailma hei­jas­tu­vat mitä pie­nim­piin seik­koi­hin, kuten koti­ta­louk­sis­ta löytyviin esi­nei­siin. Yksityiskohdat tavoit­taak­seen ant­ro­po­lo­gin on ase­tet­ta­va ne laa­jem­paan kon­teks­tiin ja kysyttävä, miten ja mil­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä ihmiset elävät. Useat ant­ro­po­lo­git kes­kit­ty­vät tutkimaan eli­nym­pä­ris­tön, maiseman ja tilan mer­ki­tys­tä ihmisten maa­il­man­ku­vas­sa. Tältä sivulta löydät aihe­pii­riä käsit­te­le­vät tekstimme.