Aihe: Elinympäristö

author

Ihmiskunnan historia — taistelua nälkää vastaan?

hunters

Kulttuurimaterialismissa eli­nym­pä­ris­töä ja tek­no­lo­giaa pidetään kult­tuu­rin suunnan mää­rit­tä­jinä. Oletuksena on, että ihmiset pyrkivät mak­si­moi­maan ravinnon ja eläin­pro­teii­nien riittävän määrän anne­tuissa olo­suh­teissa. Tässä ajat­te­lussa myös esi­mer­kiksi uskon­nol­li­set ruo­ka­ta­but voidaan selittää eko­lo­gi­silla teki­jöillä. Marvin Harrisin mukaan kult­tuu­reilla on taipumus asettaa yli­luon­nol­li­sia kieltoja jonkin eläimen lihan käytölle silloin, kun sen yhtei­sölle tuottama hyöty ver­rat­tuna kuluihin vähenee. 

LUE LISÄÄ
author

Mistä tuut, minne meet — kotikuntani mun?

vaakunat1

Jokainen suo­ma­lai­nen asuu jossakin kunnassa. Lainsäädäntömme mukaan kunnan jäsenyys, kun­ta­lai­suus, on pakol­lista. Kuntalaisilla on oikeuksia ja vel­vol­li­suuk­sia asuin­kun­taansa kohtaan, ja kunnilla on vel­vol­li­suuk­sia ja vastuita asuk­kai­taan kohtaan. Mutta onko kunnalla ja kun­ta­lai­silla muita siteitä? Mikä voisi olla kunnan kult­tuu­ri­nen merkitys? Muuttuuko merkitys kun­ta­lii­tok­sen myötä?

LUE LISÄÄ
author

Kuinka keskustella suon kanssa

suo9

Kasvava kes­ki­luokka kuluttaa yhä enemmän, ja siksi luon­non­va­ro­jen hyväk­si­käyttö kiihtyy. Alueet, jotka ennen olivat syrjäisiä maa­il­man­ta­lou­den toi­min­nalle, muuttuvat nyt globaalin kapi­ta­lis­min kannalta tärkeiksi alueiksi, joiden resurs­seista moni­kan­sal­li­set yhtiöt kil­pai­le­vat. Suo näyt­täy­tyy tutkijan mielessä paikkana, missä maan päällä olevan lisäksi mer­kit­tä­vää on se, mitä maan alla on.

LUE LISÄÄ
author

Vallankumous ja demokratia Istanbulin aukioilla

1024px-taksim_night_protests-_events_of_june_5_2013-2

Mikä on julkisen tilan ja aukioiden merkitys Istanbulissa? Kuinka käsi­tyk­set ja koke­muk­set jul­ki­sesta tilasta seuraavat glo­baa­leja ja pai­kal­li­sia kehi­tys­kul­kuja? Suuria his­to­rial­li­sia mul­lis­tuk­sia ja arkisia koh­taa­mi­sia kuvaavat esimerkit kertovat, kuinka muutokset kau­pun­ki­ti­lassa tapah­tu­vat aina suhteessa moni­mut­kai­siin his­to­rial­li­siin kehi­tys­kul­kui­hin julkisen ja yksi­tyi­sen, valtion ja kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan sekä men­nei­syy­den ja tule­vai­suu­den leik­kaus­pis­teessä. Kamppailut arvokkaan elämän puolesta kul­mi­noi­tu­vat Istanbulissa useim­mi­ten his­to­rioil­taan kiis­ta­na­lai­sille aukioille.

LUE LISÄÄ
author

Poro syntipukkina

kuva1

Suomalaisessa mediassa on syksyllä 2016 käsitelty kriit­ti­seen sävyyn tun­tu­ria­luei­den poron­hoi­toa. Poroihmisiä on syytetty luonnon moni­muo­toi­suu­den tuhoa­mi­sesta, eroosion aiheut­ta­mi­sesta ja har­vi­nais­ten kasvien hävit­tä­mi­sestä. Ongelmien syynä jutuissa on pidetty lähinnä yli­lai­dun­nusta, siis liian suurta poro­mää­rää käy­tet­tä­vissä olevaan tilaan nähden. Osassa kir­joi­tuk­sista yli­lai­dun­nuk­sen syynä on puo­les­taan pidetty poron­hoi­ta­jien ja nime­no­maan tun­tu­ria­luei­den saa­me­lais­ten poron­hoi­ta­jien ahneutta. Miksi poron­hoi­ta­jia syyttävä yli­lai­dun­nus-nar­ra­tiivi on ollut tun­tu­ria­luei­den poron­hoi­toa käsit­te­le­vässä media-aineis­tossa hal­lit­se­vassa roolissa?

LUE LISÄÄ
author

Professori Kaartinen: ihminen osana ympäristöä

kaartinen2

Timo Kaartinen on pitkän aka­tee­mi­sen uran tehnyt ant­ro­po­logi, joka aloitti elokuussa sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian pro­fes­so­rina Helsingin yli­opis­tolla. Hän on eri­kois­tu­nut työssään Kaakkois-Aasiaan. Kaartisen oma tutkimus on käsi­tel­lyt moni­puo­li­sesti erilaisia aihe­pii­rejä muis­ta­mi­sesta ja suul­li­sesta perin­teestä kie­len­käyt­töön ja val­ta­ky­sy­myk­siin. Professori Kaartinen on lisäksi laajasti pereh­ty­nyt ympä­ris­töön liit­ty­viin kes­kus­te­lui­hin, joten pyysimme häntä kertomaan meille ympä­ris­tö­ant­ro­po­lo­giasta ja sen yhteis­kun­nal­li­sesta sovel­let­ta­vuu­desta.

LUE LISÄÄ
author

Helsingissä valloitetaan kesäkurpitsoin

kurpitsat

Kaupunkiviljely on osa suo­ma­laista kau­pun­ki­kult­tuu­ria. Tälläkin hetkellä kymmenet eri laatikko- ja säk­ki­vil­jel­mät valtaavat kau­pun­ki­ti­laa ympäri Suomea kesä­kur­pitsa- ja aurin­gon­kuk­ka­sa­dot säkeistä yli pursuten. Kaupunkiviljelyllä on ruo­an­tuo­tan­non ja kasvien kas­vat­ta­mi­sen lisäksi kult­tuu­ri­sia, sosi­aa­li­sia ja poliit­ti­sia mer­ki­tyk­siä. Se yhdistää ihmisiä urbaanin kan­sa­lai­suu­den motiivien ja vel­vol­li­suuk­sien kautta, kannustaa yhdessä teke­mi­seen oman asuin­kau­pun­gin paran­ta­mi­seksi ja edistää eko­lo­gi­sia elä­män­ta­poja.

LUE LISÄÄ
author

Videosarja: Antropologit avaruudessa

mars_excursion_module

Kulunut viikko on ollut ensim­mäi­nen tee­ma­viik­komme, jonka aikana olemme seik­kail­leet — ainakin aja­tuk­sis­samme — ava­ruu­dessa. Maanantaina jul­kais­tun avaruuden ant­ro­po­lo­giaa käsit­te­le­vän artik­ke­lin lisäksi viikko on sisäl­tä­nyt ihka ensim­mäi­sen video­tuo­tan­tomme! Mitä on avaruuden ant­ro­po­lo­gia? Millaisia tarinoita ava­ruu­desta ja sen val­loit­ta­mi­sesta kerrotaan? Kuka saa edustaa ihmis­kun­taa ava­ruu­dessa? Millaista kult­tuu­ria ja moraalia viemme mukanamme tähtiin? Voiko ihminen selvitä eris­te­tyssä ympä­ris­tössä? Tästä artik­ke­lista löydät kaikki kolme videota esi­tys­jär­jes­tyk­sessä.

LUE LISÄÄ
author

Seuraavaksi: tähdet

Moai

Avaruuden ant­ro­po­lo­gia yhdistää ant­ro­po­lo­gi­sen pers­pek­tii­vin tie­teel­lis­ten ja teknisten käsit­tei­den tut­ki­muk­seen. Se tutkii Maan kult­tuu­rien kos­mo­lo­gioita ja käsi­tyk­siä ava­ruu­desta ja maa­il­man­kaik­keu­desta. Antropologinen tutkimus paljastaa tavat, joilla erilaiset käsitteet, tarinat ja kerronnan tavat vai­kut­ta­vat ymmär­ryk­seemme ulkoa­va­ruu­desta. Mitä näemme, kun katsomme tähtiin? Odottaako siellä avaruuden loputon kylmä tyhjyys, jumalten myyttinen asuinsija, ihmis­kun­nan loistava tule­vai­suus vai lupaus — tai kenties uhka — Maan ulko­puo­li­sesta elämästä? 

LUE LISÄÄ
author

Kylmästä lämpimään: suomalaiset eläkeläiset talvipakolaisina Thaimaassa

pexels-photo-46710 (1)

Sadat suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set viettävät talvet Thaimaan lämmössä. Matkustaminen avartaa, ja glo­ba­li­saa­tio on saa­vut­ta­nut myös suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set. Ilmiö kertoo myös epätasa-arvoi­sesta maa­il­man­jär­jes­tyk­sestä. Maahanmuutto köyhistä maista rik­kaam­piin on teema, josta käydään paljon kes­kus­te­lua ja jota tutkitaan paljon. Viimeisen vuo­si­kym­me­nen aikana tutkijat ovat alkaneet kiin­nit­tä­mään huomiota myös toi­sen­lai­seen maa­han­muut­toon. Niin sanotut elä­män­ta­pa­muut­ta­jat ovat vauraiden teol­li­suus­mai­den kan­sa­lai­sia, jotka muuttavat pois koti­maas­taan rennomman elämän perässä. 

LUE LISÄÄ
author

Terveisiä monikulttuurisesta lähiöstä

71H

AntroBlogi pääsi 30.3.2016 kuun­te­le­maan yli­opis­ton­leh­tori Marko Juntusen esitelmää “Muslimiväestöä jakavat konflik­tit ja islamia ympäröivä tur­val­li­suu­teen ja sosi­aa­li­siin uhkiin kyt­key­tyvä kes­kus­telu moni­kult­tuu­ri­sessa lähiössä” Suomen Antropologisen Seuran vuo­si­ko­kouk­seen Tieteiden Talolla. Esitelmä perustuu hänen meneil­lään olevaan kent­tä­työ­hönsä Varissuon lähiössä Turussa. Juntunen tutkii lähiöiden sosi­aa­lista moni­muo­toi­suutta Suomessa, kes­kit­tyen etenkin mus­li­mi­dias­po­riin. Häntä kiin­nos­ta­vat lähiöt julkisena tilana ja niissä tapah­tu­vat sosio­kult­tuu­ri­set muutokset. Tutkimuksessaan Juntunen peilaa kentällä tekemiään havain­toja Suomessa aikai­sem­min tehdyn lähiö-tut­ki­muk­sen huo­mioi­hin.

LUE LISÄÄ
author

Takaisin kotiin — Näkökulmia Nepalin maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakennukseen

Rosmi ja Roji Balami muuttivat uuteen taloon äitinsä kanssa. Kuva: Suvi Sillanpää

Nepalin maan­jä­ris­tyk­sissä huhti-tou­ko­kuussa 2015 kuoli 8 800 ihmistä ja louk­kaan­tui 22 300. Tuhoutuneita ja vahin­goit­tu­neita taloja on 750 000.
Tuhoutuneisiin koteihin liittyy paljon muistoja, jotka Nepalissa usein lin­kit­ty­vät tär­kei­siin ihmis­suh­tei­siin. Talot eivät olekaan pel­käs­tään mate­ri­aa­li­sia raken­nel­mia, sillä niiden mer­ki­tyk­set ovat tiiviisti kiinni sosi­aa­li­sissa suhteissa sekä kult­tuu­ri­sessa kon­teks­tissa. Voidaan myös ajatella, että talot koostuvat niissä asuvien ihmisten välisistä suhteista. Itsestään selvinä pidet­ty­jen raken­nus­ten merkitys huomataan poik­keuk­sel­li­sissa olo­suh­teissa, kuten maan­jä­ris­tyk­sen jälkeen.

LUE LISÄÄ
author

Kuinka pysäytämme ilmastonmuutoksen? — Ja aikamme muita polttavia kysymyksiä

3833138_e5ab1f2c

Voiko sovel­ta­valla ant­ro­po­lo­gialla olla mer­kit­tävä rooli aika­kau­temme suu­rim­pien haas­tei­den, kuten ilmas­ton­muu­tok­sen, rat­kai­se­mi­sessa? Soveltavan ant­ro­po­lo­gian sym­po­siu­missa Ljubljanassa puhuneen kli­ma­to­lo­gian pro­fes­so­rin ja nobe­lis­tin Lučka Kajfež Bogatajn mielestä ant­ro­po­lo­geilla on tärkeä tehtävä kestävän kehi­tyk­sen edis­tä­mi­sessä ja ilmas­ton­muu­tok­sen hidas­ta­mi­sessa. Hänen mukaansa ilmiön ymmär­tä­mi­nen luon­non­tie­teel­li­seltä näkö­kul­malta, ja sen maan­tie­teel­lis­ten seu­raus­ten ennus­ta­mi­nen yksistään eivät riitä ongelman rat­kai­suun, sillä kyseessä ovat ihmisten käyt­täy­ty­mi­sen seu­rauk­set. Luonnontieteet eivät pysty selit­tä­mään tai ymmär­tä­mään ihmisen toiminnan roolia ilmas­ton­muu­tok­sessa ja muissa aikamme suurissa glo­baa­leissa haas­teissa, joiden juuret ovat usein ruo­hon­juu­ri­ta­son kehi­tys­ku­luissa.

LUE LISÄÄ
author

Kuinka saksalaisia sotilaita muistetaan? Kurkistus Lapin sodan synkkään kulttuuriperintöön

Kuva: Suzie Thomas

Talvisodan päätyttyä Suomi aloitti vuonna 1941 soti­laal­li­sen yhteis­työn Saksan kanssa. Tuolloin maahamme saapui noin 200 000 sak­sa­lais­so­ti­lasta, joista suurin osa sijoi­tet­tiin Pohjois-Suomeen. Toisen maa­il­man­so­dan lopulla suo­ma­lai­set kään­tyi­vät sak­sa­lai­sia vastaan, mikä johti Lapin sotaan ja laa­ja­mit­tai­siin tuhoihin sak­sa­lais­ten poltettua Lapin läh­ties­sään. Haastattelussa kan­sa­tie­tei­lijä Eerika Koskinen-Koivisto, joka on tut­ki­muk­ses­saan pereh­ty­nyt ainoaan Lapissa kaa­tu­neille sak­sa­lais­so­ti­laille pys­ty­tet­tyyn viral­li­seen monu­ment­tiin: Norvajärven sak­sa­lai­seen hau­taus­maa­han ja siellä vie­rai­le­vien ihmisten koke­muk­siin.

LUE LISÄÄ
author

Kaupunkien ja teknologian yhteispeli: Utopioista arkipäivän ”kirppuihin”

Shibuya_Night_(HDR)

Kaupungistuminen ja tek­no­lo­gian lisään­ty­mi­nen etenevät nyky­maa­il­massa hurjaa vauhtia. Yhä useampi meistä asuu kau­pun­gissa. Yhä useamman elämä on kie­tou­tu­nut tie­to­verk­ko­jen ja tie­to­ko­nei­den ympärille – äly­pu­he­li­met piip­paa­vat taskussa ja julkiset näytöt hohtavat valoaan. Viestintäteknologialla on urbaa­nissa elämässä val­ta­vasti mer­ki­tystä: se esi­mer­kiksi vaikuttaa sosi­aa­li­siin suh­tei­siimme ja siihen, mitä tietoa käy­tös­sämme on eri tilan­teissa. Teknologia on kiinteä osa inhi­mil­listä todel­li­suutta. Se on osa moni­mut­kai­sia sosi­aa­li­sia pro­ses­seja ja kult­tuu­ri­sia mer­ki­tys­ket­juja. Mitkä suuret visiot ohjaavat tek­no­lo­gian kehit­tä­mistä? Miten ja miksi tek­no­lo­giaa käytetään tietyssä tilan­teessa? Miksi joku ei käytä sitä lainkaan?

LUE LISÄÄ
author

Helsingistä, noin suunnilleen antropologian ja muotoilun ottein

Kuva: Suvi Jaakkola

Ihmiskunnan enemmistö asuu urbaa­nisti, joten yhä useampi ant­ro­po­lo­giksi kou­lut­tau­tu­nut tutkii kau­pun­kie­lä­mää. Kaupungistumisen vauhti ja mit­ta­kaava rikkovat kuitenkin jat­ku­vasti ennä­tyk­siä. Jotkut tutkijat ovat jopa sitä mieltä, ettei kaikkea urbaania raken­ta­mista voi ajatella kau­pun­gis­tu­mi­sena. Eeva Berglund ja Cindy Kohtala kertovat toi­mit­ta­mas­taan Helsinki-kirjasta, jonka keskeinen viesti on, että pää­kau­pun­gista voi kes­kus­tella moniu­lot­tei­sem­min kuin tähän asti on ollut tapana.

LUE LISÄÄ
author

Tulipalot, rajaseutu ja väkivalta

Kuva:  Freestockphotos (CC0 1.0

Vuoden 2015 met­sä­pa­lot Indonesiassa ovat olleet tuhoi­sim­mat sitten vuoden 1997. Noin kaksi miljoonaa hehtaaria metsää on palanut ja Indonesian hii­li­diok­si­di­pääs­töt kasvaneet niin, että ne kattavat nyt jopa kolme pro­sent­tia glo­baa­leista pääs­töistä. Indonesia on oival­li­nen esimerkki siitä, miten historia ja poliit­ti­nen jär­jes­telmä sekä globaalit rakenteet ovat vai­kut­ta­neet ympä­ris­tön tilaan. Erittelemme syitä, jotka liittyvät Indonesian valtion muo­dos­tuk­seen ja raja-alueilla tapah­tu­nei­siin ympä­ris­tö­muu­tok­siin ja tuli­pa­loi­hin. Näitä tekijöitä ymmär­tä­mällä voidaan nähdä, miksi tulipalot ovat niin hal­lit­se­mat­to­mia ja tuhoisia juuri Indonesian tietyillä saarilla.

LUE LISÄÄ
author

Noidankehä ja paikan vastaisku Pohjois-Suomen metsien hallinnassa

ARTIKKELIKUVA

Miten yhteis­toi­min­nal­li­nen suun­nit­telu voi johtaa jatkuvien kiistojen noi­dan­ke­hään, vaikka se pyrkii löytämään parhaan mah­dol­li­sen kom­pro­mis­sin? Miten täl­lai­sista noi­dan­ke­histä on mah­dol­lista päästä ulos? Pohjois-Suomen talous­met­sien hal­lin­taan liit­ty­vien kiistojen tar­kas­telu osoittaa, että metsien hallinta ajautui vuosien noi­dan­ke­hään. Suunnitteluprosessit, hak­kuu­ai­keet, hakkuut, protestit ja media­kiis­tat seu­ra­si­vat toisiaan. Suunnittelu ei kyennyt aina ottamaan huomioon ympä­ris­tö­jär­jes­töille, poron­hoi­ta­jille ja mat­kai­lu­yrit­tä­jille tärkeitä tiet­tyi­hin koh­tei­siin liittyviä arvoja. 

LUE LISÄÄ

Yhteisöjen kult­tuu­ri­nen ja sosi­aa­li­nen maailma hei­jas­tu­vat mitä pie­nim­piin seik­koi­hin, kuten koti­ta­louk­sista löytyviin esi­nei­siin. Yksityiskohdat tavoit­taak­seen ant­ro­po­lo­gin on ase­tet­tava ne laa­jem­paan kon­teks­tiin ja kysyttävä, miten ja mil­lai­sessa ympä­ris­tössä ihmiset elävät. Useat ant­ro­po­lo­git kes­kit­ty­vät tutkimaan eli­nym­pä­ris­tön, maiseman ja tilan mer­ki­tystä ihmisten maa­il­man­ku­vassa. Tältä sivulta löydät aihe­pii­riä käsit­te­le­vät tekstimme.

Tilaa kuukausittainen kooste artikkeleista sähköpostiisi!