Aihe: Akatemia

author

Sinun tekstisi ei ole sinun

Tekstit ja kir­joit­ta­mi­nen ovat olen­nai­nen osa niin ant­ro­po­lo­gien kuin monien muidenkin työtä. Vaikka tekstit usein saattavat näyt­täy­tyä yksit­täi­sen ihmisen tuot­ta­mi­na eril­li­si­nä koko­nai­suuk­si­na, niitä kan­nat­tai­si lähestyä yhteis­työn kohteina ja pro­ses­sei­na. Siinä missä ant­ro­po­lo­git yleensä koros­ta­vat toiminnan sosi­aa­li­sia ja kult­tuu­ri­sia taustoja ja tekstien moni­ää­ni­syyt­tä, olemme kenties kuitenkin itsekin tottuneet ajat­te­le­maan kir­joit­ta­mis­ta yksi­lö­suo­ri­tuk­se­na.

LUE LISÄÄ
author

Tunnelmia Antropologipäivien opiskelijapaneelista

Tieteelliset kon­fe­rens­sit näyt­täy­ty­vät opis­ke­li­joil­le usein etäisenä ammat­ti­lais­ten areenana. Keskusteluun ei uskalla osal­lis­tua, koska kokemus puuttuu. Mistä ant­ro­po­lo­gin uraa aloit­te­le­vat opis­ke­li­jat voisivat saada itse­luot­ta­mus­ta argu­men­taa­tioon ja mah­dol­li­suu­den näyttää omaa osaa­mis­taan? Toukokuussa Antropologipäivillä jär­jes­tet­tiin kon­fe­rens­sin historian ensim­mäi­nen opis­ke­li­ja­pa­nee­li.

LUE LISÄÄ
author

Yliopiston maastakarkoitus

Central European University on Budapestissa sijait­se­va yksi­tyi­nen, ame­rik­ka­lai­nen yliopisto, jonka toiminta on uhattuna. Maaliskuun 2017 lopussa Unkarin hallitus jätti par­la­men­til­le lakieh­do­tuk­sen, jossa muokataan maassa toimivien ulko­mais­ten yli­opis­to­jen peli­sään­tö­jä. Huomattavana erona edel­li­seen lain­sää­dän­töön Unkarissa toi­mi­vil­la ulko­maa­lai­sil­la yli­opis­toil­la tulee olla fyysinen kampus ja opetusta myös alku­pe­räis­maas­sa. Lisäksi alku­pe­räis­maan hal­li­tuk­sen ja Unkarin hal­li­tuk­sen tulee solmia keskenään sopimus kyseisen yli­opis­ton toi­min­nas­ta.

LUE LISÄÄ
author

Ihmisten, esineiden ja ideoiden liikkuvuus — Antropologipäivät 2017

Kahden vuoden välein jär­jes­tet­tä­vä kak­si­päi­väi­nen ant­ro­po­lo­gian kon­fe­rens­si ‘Antropologipäivät’ pidetään tänä vuonna Jyväskylässä 22. – 23. tou­ko­kuu­ta. Tapahtuman orga­ni­soi­mi­ses­ta vastaavat Suomen Antropologisen Seuran kanssa Jyväskylän yli­opis­ton Historian ja etno­lo­gian laitoksen ant­ro­po­lo­git. Konferenssissa tut­ki­mus­taan esit­te­le­vien pane­lis­tien joukossa on ant­ro­po­lo­ge­ja ja tut­ki­joi­ta lähia­loil­ta. Myös AntroBlogi on läsnä tapah­tu­mas­sa!

LUE LISÄÄ
author

Antropologit kentällä, matkalaukkulapset mukana

Kansainvälinen liik­ku­mi­nen on osa monen ant­ro­po­lo­gin arkie­lä­mää. Keskeisiin tut­ki­mus­me­to­dei­hin kuuluva kenttätyö voi tar­koit­taa pit­kä­ai­kais­ta tut­ki­mus­jak­soa kaukana koti­maas­ta. Sen pituus voi vaihdella muu­ta­mas­ta viikosta yhteen tai kahteen vuoteen. Ulkomaan kent­tä­työ­jak­so­ja, tut­ki­ja­vaih­to­ja ja työ­suh­tei­ta voi kertyä yhteensä useiden vuosien verran. Miten niin inten­sii­vi­nen jakso onnistuu lasten kanssa? 

LUE LISÄÄ
author

Graduja kaupan!

Venäjällä opin­näy­te­työn voi myös ostaa. Internetistä löytyy loput­to­mas­ti sivuja, joilla mai­nos­te­taan mah­dol­li­suut­ta tilata opin­näy­te­työ. Hinnatkaan eivät päätä huimaa: opis­ke­li­joi­den vuo­sit­tain kir­joit­ta­mat kurs­si­työt irtoavat 20 eurolla. Vaikka kandeista ja graduista joutuu pulit­ta­maan enemmän, kyseessä eivät ole mitkään varak­kail­le opis­ke­li­joil­le suunnatut eliit­ti­mark­ki­nat.

LUE LISÄÄ
author

Valkoisten antropologien parhaat kirjat — jotka jo tunnetkin

Haluamme jakaa luki­joil­lem­me kan­sain­vä­li­sen sisar­jul­kai­sum­me Allegralaboratory.netin koostaman listan ant­ro­po­lo­gi­sia teoksia, jotka ovat eniten vai­kut­ta­neet huma­nis­ti­siin ja yhteis­kun­ta­tie­teel­li­siin kes­kus­te­lui­hin ja län­si­mai­seen ajat­te­luun. Tämä kir­jal­li­suus on tie­tee­na­lam­me ytimessä. Se edustaa tut­ki­muk­sel­lis­ta pohjaa, jolle myös AntroBlogin toiminta perustuu. Listan sisäl­lös­sä oli yllä­tyk­siä, joita tässä artik­ke­lis­sa ana­ly­soim­me.

LUE LISÄÄ
author

Totuuden jälkeen

Tässä podcas­tis­sa ant­ro­po­lo­gi Harri Englund vertailee kir­jai­li­ja Jari Tervon suo­ra­pu­hei­sia totuuksia Radio Suomen Kansanradio –ohjelman kes­kus­te­lui­hin. Totuudenpuhujia riittää myös totuu­den­jäl­kei­ses­sä maa­il­mas­sa. Kuinka totuuk­siin päädytään esi­mer­kik­si suo­ma­lai­ses­sa maa­han­muut­to­kes­kus­te­lus­sa?

LUE LISÄÄ
author

Leikkauksien kautta voittoon

Yliopistomaailma on kohdannut viime vuosina monia muutoksia. Henkilökuntaa on irti­sa­not­tu ja mää­rä­ra­ho­ja leikattu. Oppiaineet yhdis­ty­vät uusiksi koko­nai­suuk­sik­si, mikä saattaa tuntua sekavalta tai jopa uhkaa­val­ta. Mullistusten keskellä on pakko pysähtyä pohtimaan, mil­lai­se­na tule­vai­suus yli­opis­toil­le näyt­täy­tyy. Mitä uudis­tuk­set käy­tän­nös­sä tar­koit­ta­vat? Millaisia muutoksia leik­kaus­ten seu­rauk­se­na on jo jouduttu tekemään, ja miten ne ovat vai­kut­ta­neet ant­ro­po­lo­gi­aan yli­opis­tois­sa sekä hen­ki­lös­tön että opis­ke­li­joi­den kannalta?

LUE LISÄÄ
author

Antropologinen hyönteisateria ke 11.1. klo 17 – 19

Antropologisella ötök­kä­ate­rial­la napos­tel­laan hyön­teis­ruo­kia ja tutkitaan hyön­teis­syön­tiin liittyviä kysy­myk­siä. Miksi ötököiden syönti on aja­tuk­se­na vaikea? Ovatko aja­tus­mal­lim­me muu­tet­ta­vis­sa? Mitä kaikkea ymmär­räm­me ruuaksi ja minkä vuoksi? Yleisö pääsee mais­te­le­maan hyön­teis­ruo­kia ja tutus­tu­maan ilmiöön maa­il­mal­la ja meillä asian­tun­ti­joi­den johdolla.

LUE LISÄÄ
author

Totuus joulupukista

Joulun avainsana Suomessa on lahja. Lahjojen ritu­aa­li­nen vaihto nähdään ant­ro­po­lo­gias­sa eräänä tär­keim­mis­tä keinoista ylläpitää ja huoltaa sosi­aa­li­sia ver­kos­to­ja. Lahjan arvo ei ole vain tavarassa itsessään. Merkitys piilee ennen kaikkea lahjan sosi­aa­li­ses­sa arvossa, joka liittyy lahjan antajan ja vas­taa­not­ta­jan väliseen suh­tee­seen sekä molempien sosi­aa­li­seen asemaan. Ja miten jou­lu­puk­ki sopii tähän kuvioon? 

LUE LISÄÄ
author

Sipilä-gate: Maassa maan tavalla?

Sipilä-gate nousi nopeasti pik­ku­jou­lu­kau­den kuu­mim­mak­si puhee­nai­heek­si. Asiasta on kuo­riu­tu­nut päi­vit­täin uusia kerroksia, ja siitä on esitetty erin­omai­sia ana­lyy­se­ja. Yhdeksi tapauksen voit­ta­jak­si nousee jour­na­lis­ti­nen integri­teet­ti ja sanan­va­pau­den puo­lus­ta­mi­nen. Politiikan peli­sään­nöt puo­les­taan ottavat taas kerran rutkasti turpiin. Tekstissä tapah­tu­nut­ta pohditaan eri­näis­ten aikamme ilmiöiden kautta, ja peilataan tapah­tu­mia tut­ki­joi­den yhteis­kun­nal­li­seen asemaan.

LUE LISÄÄ
author

Antropologit teknologian tulkkeina

Soveltavan ant­ro­po­lo­gian kon­fe­rens­sis­sa kes­kus­tel­tiin siitä, kuinka yhteisöt ja kult­tuu­rit antavat erilaisia mer­ki­tyk­siä inno­vaa­tioil­le. Esimerkiksi sosi­aa­lis­ta mediaa hyö­dyn­ne­tään monin eri tavoin eri puolilla maailmaa. Maailma digi­ta­li­soi­tuu ja auto­ma­ti­soi­tuu, ihmiset ja koneet elävät yhä tii­viim­mäs­sä vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa. Antropologinen tieto, ymmärrys ihmisen käyt­täy­ty­mi­ses­tä alati muut­tu­vas­sa ympä­ris­tös­sä, voi tuoda huimasti lisäarvoa sosi­aa­lis­ten inno­vaa­tioi­den ja tek­no­lo­gis­ten rat­kai­su­jen kehit­tä­mi­seen.

LUE LISÄÄ
author

Mistä puhumme, kun puhumme kummasta?

Helsingissä jär­jes­tet­tiin syyskuun lopulla kon­fe­rens­si nimeltä ‘Wild or Domesticated – Uncanny in Historical and Contemporary Perspectives’. Konferenssin teemana ollut kumma puhutti tapah­tu­maan osal­lis­tu­nei­ta tut­ki­joi­ta ja tai­tei­li­joi­ta. Kummaa käsi­tel­tiin koke­muk­se­na, joka rikkoo totun­nai­sen rajoja, ja ilmiönä jolle on vaikeaa löytää selitystä. Siitä puhuttiin mah­dol­li­suu­te­na toisiin todel­li­suuk­siin sekä jaettuna tai yksi­tyi­se­nä yli­luon­nol­li­se­na usko­muk­se­na. Tutkimusten mukaan kummia koke­muk­sia luon­neh­tii niiden eri­tyis­laa­tui­suus ja poik­kea­vuus arki­ko­ke­muk­siin ver­rat­tu­na.

LUE LISÄÄ
author

Professori Kaartinen: ihminen osana ympäristöä

Timo Kaartinen on pitkän aka­tee­mi­sen uran tehnyt ant­ro­po­lo­gi, joka aloitti elokuussa sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian pro­fes­so­ri­na Helsingin yli­opis­tol­la. Hän on eri­kois­tu­nut työssään Kaakkois-Aasiaan. Kaartisen oma tutkimus on käsi­tel­lyt moni­puo­li­ses­ti erilaisia aihe­pii­re­jä muis­ta­mi­ses­ta ja suul­li­ses­ta perin­tees­tä kie­len­käyt­töön ja val­ta­ky­sy­myk­siin. Professori Kaartinen on lisäksi laajasti pereh­ty­nyt ympä­ris­töön liit­ty­viin kes­kus­te­lui­hin, joten pyysimme häntä kertomaan meille ympä­ris­tö­ant­ro­po­lo­gias­ta ja sen yhteis­kun­nal­li­ses­ta sovel­let­ta­vuu­des­ta.

LUE LISÄÄ
author

Kesä vei antropologin

Ensimmäinen tuo­tan­to­kau­tem­me päättyy tänään, kun päästämme AntroBlogin toi­mi­tuk­sen hyvin ansai­tul­le kesä­lo­mal­le. Palaamme nor­maa­liin jul­kai­su­tah­tiin heti syyskuun alussa, emmekä aio olla täysin hiljaa kesätauon aika­na­kaan. Ennen tahdin hil­jen­tä­mis­tä on vielä pienen menneen ker­taa­mi­sen ja fii­lis­te­lyn aika — tässä siis iloksenne AntroBlogin toi­mi­tuk­sen pieni teksti-selfie!

LUE LISÄÄ
author

”Se ei ollut pelkkää tutkimusta, se oli elämää” – Marja-Liisa Swantz, uraauurtava elävän tiedon etsijä

Helmikuussa sain kunnian haas­ta­tel­la suo­ma­lai­sen ant­ro­po­lo­gian ja kehi­tys­tut­ki­muk­sen pioneeria, pro­fes­so­ri Marja-Liisa Swantzia tämän 90-vuo­tis­päi­vän johdosta. Professori Swantz on pitkälti Tansaniaan sijoit­tu­neen uransa aikana ehtinyt tehdä laaja-alaista kult­tuu­ris­ta ja kehi­tys­tut­ki­mus­ta, ja johtaa esi­mer­kik­si Suomen ensim­mäis­tä kehi­tys­tut­ki­mus­pro­jek­tia. Hän on hoitanut sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian virkoja Helsingin yli­opis­tos­sa, tullut nimi­te­tyk­si Helsingin yli­opis­ton kehi­tys­maa­tut­ki­muk­sen laitoksen ensim­mäi­sek­si joh­ta­jak­si, ja vai­kut­ta­nut myös yli­opis­tois­sa Suomen ulko­puo­lel­la.

LUE LISÄÄ
author

Antroisaa uutta vuotta!

Vuoden päät­tyes­sä on tapana miettiä, mitä tällä kier­rok­sel­la tulikaan tehtyä. Meidän osaltamme vuoden mer­kit­tä­vim­piin saa­vu­tuk­siin kuuluvat gradujen palaut­ta­mi­sen ja valtio­tieteiden mais­te­reik­si val­mis­tu­mi­sen ohella AntroBlogin saat­ta­mi­nen maailmaan. AntroBlogi aloitti toi­min­tan­sa lokakuun lopulla, mutta sivuston siemenet kyl­vet­tiin jo edellisen vuoden puolella. Me melkein valmiit ant­ro­po­lo­git tapasimme graduja poh­jus­ta­vas­sa semi­naa­ris­sa, ja huo­ma­sim­me jakavamme idea­lis­ti­sen palon tie­tee­na­lam­me hedelmien, näkö­kul­mien ja ajat­te­lu­ta­van tuomiseen kaiken kansan tie­toi­suu­teen.

LUE LISÄÄ
author

Yliopisto on kriisissä – erään ’valtauksen’ anatomia

Yliopisto on kriisissä’, huomaan kiljuvani Kiasman kulmalla yhtenä tal­vi­päi­vä­nä tänä his­to­rial­li­sen yli­opis­toak­ti­vis­min vuotena 2015. Kädessäni on hal­pa­hal­lin ämpäri, päässäni omituinen val­koi­sis­ta pape­ri­tol­lois­ta koostettu päähine. Lisäksi raahaan ympä­riin­sä aal­to­pah­vis­ta kylttiä, joka ilmoittaa minun olevan asioihin ‘hieman tyy­ty­mä­tön’. Miten ihmeessä aivan taval­li­nen tutkija ja per­hee­näi­ti on päätynyt moiseen tilan­tee­seen? Tehdään pikainen katsaus suo­ma­lai­sen yli­opis­to­krii­sin taus­toi­hin. Samalla on hyvä muistella, mitä kaikkea vuosi on tuonut muassaan. 

LUE LISÄÄ
author

Vapaaehtoisen silmin

Maailmassa jär­jes­te­tään vuo­sit­tain satoja tie­teel­li­siä kon­fe­rens­se­ja, joihin osal­lis­tuu lukematon määrä asian­tun­ti­joi­ta eri aloilta. Konferenssit näyt­täy­ty­vät tie­deyh­tei­sön ulko­puo­li­sen silmissä usein vieraina ja epä­kiin­nos­ta­vi­na tapah­tu­mi­na. Kuinka paik­kan­sa­pi­tä­viä ovat mie­li­ku­vat puu­dut­ta­van tylsistä, mon­o­to­ni­sel­la äänellä pide­tyis­tä panee­lie­si­tyk­sis­tä tai sil­mä­la­si­päi­sis­tä nörteistä väit­te­le­mäs­sä kiih­keäs­ti täysin käsit­tä­mät­tö­mis­tä asioista? Voisiko tie­des­ke­nel­lä olla annet­ta­vaa myös laa­jem­mal­le yleisölle? Missä mättää, kun tie­deyh­tei­sön saa­vu­tuk­set harvoin kan­tau­tu­vat alan ulko­puo­lis­ten korviin?

LUE LISÄÄ

Akatemia tar­koit­taa suomen kielessä kahta asiaa. Se viittaa alansa kor­keim­paan oppi­lai­tok­seen taikka tie­teel­li­sen alan edis­tä­mi­sek­si perus­tet­tuun yhtymään. Akatemia-kate­go­rias­ta löytyvät yli­opis­toa, aka­tee­mi­suut­ta ja tut­ki­mus­ta käsit­te­le­vät artik­ke­lit. Myös toi­mi­tus­kun­nan ter­veh­dyk­set sijait­se­vat täällä.