Aihe: Akatemia

author

Leikkauksien kautta voittoon

Konffa5

Yliopistomaailma on kohdannut viime vuosina monia muutoksia. Henkilökuntaa on irti­sa­nottu ja mää­rä­ra­hoja leikattu. Oppiaineet yhdis­ty­vät uusiksi koko­nai­suuk­siksi, mikä saattaa tuntua sekavalta tai jopa uhkaa­valta. Mullistusten keskellä on pakko pysähtyä pohtimaan, mil­lai­sena tule­vai­suus yli­opis­toille näyt­täy­tyy. Mitä uudis­tuk­set käy­tän­nössä tar­koit­ta­vat? Millaisia muutoksia leik­kaus­ten seu­rauk­sena on jo jouduttu tekemään, ja miten ne ovat vai­kut­ta­neet ant­ro­po­lo­gi­aan yli­opis­toissa sekä hen­ki­lös­tön että opis­ke­li­joi­den kannalta?

LUE LISÄÄ
author

Antropologinen hyönteisateria ke 11.1. klo 17 – 19

suklaasirkka

Antropologisella ötök­kä­ate­rialla napos­tel­laan hyön­teis­ruo­kia ja tutkitaan hyön­teis­syön­tiin liittyviä kysy­myk­siä. Miksi ötököiden syönti on aja­tuk­sena vaikea? Ovatko aja­tus­mal­limme muu­tet­ta­vissa? Mitä kaikkea ymmär­rämme ruuaksi ja minkä vuoksi? Yleisö pääsee mais­te­le­maan hyön­teis­ruo­kia ja tutus­tu­maan ilmiöön maa­il­malla ja meillä asian­tun­ti­joi­den johdolla.

LUE LISÄÄ
author

Totuus joulupukista

christmas-card-1843372_1920

Joulun avainsana Suomessa on lahja. Lahjojen ritu­aa­li­nen vaihto nähdään ant­ro­po­lo­giassa eräänä tär­keim­mistä keinoista ylläpitää ja huoltaa sosi­aa­li­sia ver­kos­toja. Lahjan arvo ei ole vain tavarassa itsessään. Merkitys piilee ennen kaikkea lahjan sosi­aa­li­sessa arvossa, joka liittyy lahjan antajan ja vas­taa­not­ta­jan väliseen suh­tee­seen sekä molempien sosi­aa­li­seen asemaan. Ja miten jou­lu­pukki sopii tähän kuvioon? 

LUE LISÄÄ
author

Sipilä-gate: Maassa maan tavalla?

Kuva: Jennifer Moo (Flickr, CC BY-ND 2.0)

Sipilä-gate nousi nopeasti pik­ku­jou­lu­kau­den kuu­mim­maksi puhee­nai­heeksi. Asiasta on kuo­riu­tu­nut päi­vit­täin uusia kerroksia, ja siitä on esitetty erin­omai­sia ana­lyy­seja. Yhdeksi tapauksen voit­ta­jaksi nousee jour­na­lis­ti­nen integri­teetti ja sanan­va­pau­den puo­lus­ta­mi­nen. Politiikan peli­sään­nöt puo­les­taan ottavat taas kerran rutkasti turpiin. Tekstissä tapah­tu­nutta pohditaan eri­näis­ten aikamme ilmiöiden kautta, ja peilataan tapah­tu­mia tut­ki­joi­den yhteis­kun­nal­li­seen asemaan.

LUE LISÄÄ
author

Antropologit teknologian tulkkeina

display-dummy-915135_1920

Soveltavan ant­ro­po­lo­gian kon­fe­rens­sissa kes­kus­tel­tiin siitä, kuinka yhteisöt ja kult­tuu­rit antavat erilaisia mer­ki­tyk­siä inno­vaa­tioille. Esimerkiksi sosi­aa­lista mediaa hyö­dyn­ne­tään monin eri tavoin eri puolilla maailmaa. Maailma digi­ta­li­soi­tuu ja auto­ma­ti­soi­tuu, ihmiset ja koneet elävät yhä tii­viim­mässä vuo­ro­vai­ku­tuk­sessa. Antropologinen tieto, ymmärrys ihmisen käyt­täy­ty­mi­sestä alati muut­tu­vassa ympä­ris­tössä, voi tuoda huimasti lisäarvoa sosi­aa­lis­ten inno­vaa­tioi­den ja tek­no­lo­gis­ten rat­kai­su­jen kehit­tä­mi­seen.

LUE LISÄÄ
author

Mistä puhumme, kun puhumme kummasta?

birds-1568280_1920

Helsingissä jär­jes­tet­tiin syyskuun lopulla kon­fe­renssi nimeltä ‘Wild or Domesticated – Uncanny in Historical and Contemporary Perspectives’. Konferenssin teemana ollut kumma puhutti tapah­tu­maan osal­lis­tu­neita tut­ki­joita ja tai­tei­li­joita. Kummaa käsi­tel­tiin koke­muk­sena, joka rikkoo totun­nai­sen rajoja, ja ilmiönä jolle on vaikeaa löytää selitystä. Siitä puhuttiin mah­dol­li­suu­tena toisiin todel­li­suuk­siin sekä jaettuna tai yksi­tyi­senä yli­luon­nol­li­sena usko­muk­sena. Tutkimusten mukaan kummia koke­muk­sia luon­neh­tii niiden eri­tyis­laa­tui­suus ja poik­kea­vuus arki­ko­ke­muk­siin ver­rat­tuna.

LUE LISÄÄ
author

Professori Kaartinen: ihminen osana ympäristöä

kaartinen2

Timo Kaartinen on pitkän aka­tee­mi­sen uran tehnyt ant­ro­po­logi, joka aloitti elokuussa sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian pro­fes­so­rina Helsingin yli­opis­tolla. Hän on eri­kois­tu­nut työssään Kaakkois-Aasiaan. Kaartisen oma tutkimus on käsi­tel­lyt moni­puo­li­sesti erilaisia aihe­pii­rejä muis­ta­mi­sesta ja suul­li­sesta perin­teestä kie­len­käyt­töön ja val­ta­ky­sy­myk­siin. Professori Kaartinen on lisäksi laajasti pereh­ty­nyt ympä­ris­töön liit­ty­viin kes­kus­te­lui­hin, joten pyysimme häntä kertomaan meille ympä­ris­tö­ant­ro­po­lo­giasta ja sen yhteis­kun­nal­li­sesta sovel­let­ta­vuu­desta.

LUE LISÄÄ
author

Kesä vei antropologin

yksisarvinen

Ensimmäinen tuo­tan­to­kau­temme päättyy tänään, kun päästämme AntroBlogin toi­mi­tuk­sen hyvin ansai­tulle kesä­lo­malle. Palaamme nor­maa­liin jul­kai­su­tah­tiin heti syyskuun alussa, emmekä aio olla täysin hiljaa kesätauon aika­na­kaan. Ennen tahdin hil­jen­tä­mistä on vielä pienen menneen ker­taa­mi­sen ja fii­lis­te­lyn aika — tässä siis iloksenne AntroBlogin toi­mi­tuk­sen pieni teksti-selfie!

LUE LISÄÄ
author

”Se ei ollut pelkkää tutkimusta, se oli elämää” – Marja-Liisa Swantz, uraauurtava elävän tiedon etsijä

ML4COL

Helmikuussa sain kunnian haas­ta­tella suo­ma­lai­sen ant­ro­po­lo­gian ja kehi­tys­tut­ki­muk­sen pioneeria, pro­fes­sori Marja-Liisa Swantzia tämän 90-vuo­tis­päi­vän johdosta. Professori Swantz on pitkälti Tansaniaan sijoit­tu­neen uransa aikana ehtinyt tehdä laaja-alaista kult­tuu­rista ja kehi­tys­tut­ki­musta, ja johtaa esi­mer­kiksi Suomen ensim­mäistä kehi­tys­tut­ki­mus­pro­jek­tia. Hän on hoitanut sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian virkoja Helsingin yli­opis­tossa, tullut nimi­te­tyksi Helsingin yli­opis­ton kehi­tys­maa­tut­ki­muk­sen laitoksen ensim­mäi­seksi joh­ta­jaksi, ja vai­kut­ta­nut myös yli­opis­toissa Suomen ulko­puo­lella.

LUE LISÄÄ
author

Antroisaa uutta vuotta!

IMG_6940b_06

Vuoden päät­tyessä on tapana miettiä, mitä tällä kier­rok­sella tulikaan tehtyä. Meidän osaltamme vuoden mer­kit­tä­vim­piin saa­vu­tuk­siin kuuluvat gradujen palaut­ta­mi­sen ja valtio­tieteiden mais­te­reiksi val­mis­tu­mi­sen ohella AntroBlogin saat­ta­mi­nen maailmaan. AntroBlogi aloitti toi­min­tansa lokakuun lopulla, mutta sivuston siemenet kyl­vet­tiin jo edellisen vuoden puolella. Me melkein valmiit ant­ro­po­lo­git tapasimme graduja poh­jus­ta­vassa semi­naa­rissa, ja huo­ma­simme jakavamme idea­lis­ti­sen palon tie­tee­na­lamme hedelmien, näkö­kul­mien ja ajat­te­lu­ta­van tuomiseen kaiken kansan tie­toi­suu­teen.

LUE LISÄÄ
author

Yliopisto on kriisissä – erään ’valtauksen’ anatomia

pampula

Yliopisto on kriisissä’, huomaan kiljuvani Kiasman kulmalla yhtenä tal­vi­päi­vänä tänä his­to­rial­li­sen yli­opis­toak­ti­vis­min vuotena 2015. Kädessäni on hal­pa­hal­lin ämpäri, päässäni omituinen val­koi­sista pape­ri­tol­loista koostettu päähine. Lisäksi raahaan ympä­riinsä aal­to­pah­vista kylttiä, joka ilmoittaa minun olevan asioihin ‘hieman tyy­ty­mä­tön’. Miten ihmeessä aivan taval­li­nen tutkija ja per­hee­näiti on päätynyt moiseen tilan­tee­seen? Tehdään pikainen katsaus suo­ma­lai­sen yli­opis­to­krii­sin taus­toi­hin. Samalla on hyvä muistella, mitä kaikkea vuosi on tuonut muassaan. 

LUE LISÄÄ
author

Vapaaehtoisen silmin

Kuva: Saara Toukolehto

Maailmassa jär­jes­te­tään vuo­sit­tain satoja tie­teel­li­siä kon­fe­rens­seja, joihin osal­lis­tuu lukematon määrä asian­tun­ti­joita eri aloilta. Konferenssit näyt­täy­ty­vät tie­deyh­tei­sön ulko­puo­li­sen silmissä usein vieraina ja epä­kiin­nos­ta­vina tapah­tu­mina. Kuinka paik­kan­sa­pi­tä­viä ovat mie­li­ku­vat puu­dut­ta­van tylsistä, mon­o­to­ni­sella äänellä pide­tyistä panee­lie­si­tyk­sistä tai sil­mä­la­si­päi­sistä nörteistä väit­te­le­mässä kiih­keästi täysin käsit­tä­mät­tö­mistä asioista? Voisiko tie­des­ke­nellä olla annet­ta­vaa myös laa­jem­malle yleisölle? Missä mättää, kun tie­deyh­tei­sön saa­vu­tuk­set harvoin kan­tau­tu­vat alan ulko­puo­lis­ten korviin?

LUE LISÄÄ
author

Lue niin paljon kuin haluat! Akateemisuuden puolustuspuhe

Kuva: stevepb @ pixabay.com (CC0)

Tämän päivän kolumni on kir­joi­tettu vuosi sitten. Se sai kim­mok­keen Jorma Ollilan kuu­lui­saksi muo­dos­tu­neesta lausah­duk­sesta vuoden 2014 Slush-tapah­tu­massa: “Lue hieman, mutta älä kui­ten­kaan liikaa, tai muuten sinusta tulee aka­tee­mi­nen.” Kenties Ollilan kommentti oli alun perinkin tar­koi­tettu pro­vo­kaa­tioksi — ainakin se pian sel­lai­seksi muuttui. Uudenlaisen näkö­kul­man kom­ment­tiin tarjoavat kuluneen vuoden toistuvat poliit­ti­set hyök­käyk­set yli­opis­to­jen rahoi­tusta ja auto­no­miaa vastaan. Olisiko tästä kom­men­tista pitänyt päätellä, mitä kaikkea pian olisikaan edessä? 

LUE LISÄÄ
author

Maisema, sosiaalisuus ja materiaalisuus” — Antropologipäivät 2015

Kuva: werner22brigitte (CC0 Public Domain / UKK)

Suomen Antropologisen Seuran vuo­sit­tain jär­jes­tä­millä kan­sain­vä­li­sillä Antropologipäivillä kes­kus­tel­laan ajan­koh­tai­sista ant­ro­po­lo­gi­sista teemoista ja käsit­teistä. Tänä vuonna teemat ovat maisema, sosi­aa­li­suus ja mate­ri­aa­li­suus. Tiedämme jokainen, mihin nämä termit arki­pu­hees­samme viit­taa­vat. Antropologisina käsit­teinä ne ovat kuitenkin mer­ki­tyk­sel­tään laajempia. Miten käsit­teitä lähes­ty­tään yhteis­kun­ta­tie­teissä?

LUE LISÄÄ

Akatemia tar­koit­taa suomen kielessä kahta asiaa. Se viittaa alansa kor­keim­paan oppi­lai­tok­seen taikka tie­teel­li­sen alan edis­tä­mi­seksi perus­tet­tuun yhtymään. Akatemia-kate­go­riasta löytyvät yli­opis­toa, aka­tee­mi­suutta ja tut­ki­musta käsit­te­le­vät artik­ke­lit. Myös toi­mi­tus­kun­nan ter­veh­dyk­set sijait­se­vat täällä.

Tilaa kuukausittainen kooste artikkeleista sähköpostiisi!