Artikkelit, joiden kirjoittaja on Eemi Nordström

author

Delfiinien kanssa kalassa

Ihmisten ja vil­lie­läin­ten väliset vas­ta­vuo­roi­set suhteet ovat yleinen satujen ja tari­noi­den aihe. Joissakin yhtei­söis­sä ne ovat myös olen­nai­nen osa joka­päi­väis­tä elämää. Esimerkiksi bra­si­lia­lai­ses­sa Lagunan kylässä on kalas­tet­tu del­fii­nien kanssa 1800-luvun puo­li­vä­lis­tä lähtien.

LUE LISÄÄ
author

Luonnosta kulttuuriin, laji kerrallaan – eläinmaailman antropologiaa

Rajat ihmisen ja ei-ihmisen välillä ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti varsin hatarat. Viime aikoina tähän on kiin­ni­tet­ty huomiota myös huma­nis­ti­sem­min suun­tau­tu­neis­sa tieteissä, ja ant­ro­po­lo­gian eri suun­tauk­set bio­lo­gi­sen ant­ro­po­lo­gian lisäksi ovat koh­dis­ta­neet uuden­lais­ta katsetta klassisen luonnon ja kult­tuu­rin kah­tia­jaon välissä vipel­tä­viin olen­toi­hin ja niiden välisten moni­mut­kais­ten suhteiden ver­kos­toi­hin.

LUE LISÄÄ
author

Kulttuuritulkeista kansalaisjärjestöihin

Koska ant­ro­po­lo­gien tut­ki­mus­koh­teet ovat perin­tei­ses­ti sijain­neet ”kaukana kotoa”, työs­ken­te­lee alan edustajia myös kehi­ty­syh­teis­työn parissa. Antropologialla onkin yhtey­ten­sä kehi­tys­maa­tut­ki­muk­sen tie­tee­na­laan. Kehitysyhteistyössä ant­ro­po­lo­git joutuvat jat­ku­vas­ti painimaan sel­lais­ten kysy­mys­ten kanssa kuten kuinka varmistaa, ettei tut­ki­mus­tie­toa käytetä tut­kit­ta­vaa yhteisöä vastaan, ja kuinka paljon kehi­ty­sor­ga­ni­saat­to­rei­den mene­tel­miin voi ottaa kantaa. Kehitysyhteistyön alkuai­koi­na ant­ro­po­lo­ge­ja vär­vät­tiin yleensä mukaan vasta, kun kehi­tys­pro­jek­ti ei toi­mi­nut­kaan niin kuin piti.

LUE LISÄÄ
author

Hevonpaskaduuneja ja freelance-zombeja

Globalisaation myötä palk­ka­työ­hön liittyvät ilmiöt toistavat itseään maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Teemme työtä entistä pitempään, entistä kiris­ty­neem­mil­lä työ­so­pi­muk­sil­la. Vastoin kaikkia odotuksia aikamme on poikinut uusia, mer­ki­tyk­set­tö­mil­tä tuntuvia työ­paik­ko­ja. Arvon ja velan kon­sep­tien käsit­te­lys­tä tunnettu ant­ro­po­lo­gi ja aktivisti David Graeber on ollut näkyvillä työ­maa­il­man nyky­ti­lan­tee­seen liit­ty­väs­sä kes­kus­te­lus­sa. Hän teki tun­ne­tuk­si käsitteen niin sano­tuis­ta hevon­pas­ka­duu­neis­ta.

LUE LISÄÄ
author

Tiedosta tarinankerrontaan

Tekstin tuot­ta­mi­nen ja tari­nan­ker­ron­ta tulevat jokai­sel­le aloit­te­le­val­le ant­ro­po­lo­gil­le tutuiksi opintojen mittaan. Ei ole siis ihme, että niitä päädytään hyö­dyn­tä­mään myös työ­elä­mäs­sä. AntroBlogin työ­elä­mä­toi­mi­tus aloittaa syksyn 2016 kir­jai­li­ja­tee­mal­la. Haastattelimme kult­tuu­riant­ro­po­lo­gi Tapio Tammista tie­to­kir­jo­jen syn­ty­mi­sen pro­ses­sis­ta sekä tie­to­kir­jal­li­suu­den tämän­het­ki­sis­tä suun­tauk­sis­ta. Tammisen tuorein teos, Ruotsin äärioi­keis­ton ja rotuopin historiaa käsit­te­le­vä Kansankodin pimeämpi puoli, pal­kit­tiin Tieto-Finlandia -pal­kin­nol­la 2015. 

LUE LISÄÄ
author

Kuluttajien kentällä: antropologia yritysmaailmassa

Maailmalla on havait­ta­vis­sa kiin­nos­ta­va trendi: yhä useammat yritykset kon­sul­toi­vat ja palk­kaa­vat rivei­hin­sä ant­ro­po­lo­ge­ja. Sellaiset maa­il­man­laa­jui­set toimijat kuten Google, Samsung, Lego, IBM, Intel, Adidas, Carlsberg, General Motors ja Pfizer ovat kaikki tur­vau­tu­neet ant­ro­po­lo­gien apuun niin kulut­ta­ja­tut­ki­muk­ses­sa kuin tuo­te­ke­hit­te­lys­sä. Trendi on huomioitu tie­tee­na­lan sisällä ja se on herät­tä­nyt posi­tii­vi­sen huomion lisäksi myös tieteen etiikkaan liittyvää kes­kus­te­lua.

LUE LISÄÄ
author

Antropologia opettaa miten ajatella, ei mitä ajatella

AntroBlogin työ­elä­mä­toi­mi­tus nappasi haas­tat­te­luun sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian pro­fes­so­ri Sarah Greenin Helsingin yli­opis­tol­ta. Cambridgen yli­opis­tos­ta val­mis­tu­nut pro­fes­so­ri Green on laaja-alaisesti eri­kois­tu­nut ant­ro­po­lo­gi, joka on käsi­tel­lyt omassa tut­ki­muk­ses­saan muun muassa raja-alueita, tilaan ja paikkaan nivou­tu­via suhteita sekä suku­puol­ta ja sek­su­aa­li­suut­ta. Jututimme häntä ant­ro­po­lo­gien tämän päivän työl­li­syys­nä­ky­mis­tä ja alan sovel­ta­mi­ses­ta akatemian ulko­puo­li­seen maailmaan. Miten työelämän raken­ne­muu­tos tulee näkymään ant­ro­po­lo­gien työ­elä­mäs­sä?

LUE LISÄÄ
author

Laivat rautaa, ajat muuttuvat

Surullista, mutta niin se maailma muuttuu: meri­mies­kult­tuu­ri ei ole enää Suomessa entisensä. EU-säädökset, kii­rei­sem­mät työajat sekä paran­tu­neet työolot ja yhtey­den­pi­to­vä­li­neet ovat johtaneet mai­hin­pää­syn mer­ki­tyk­sen vähe­ne­mi­seen ja siten meren­kul­ki­joi­den entisten kokoon­tu­mis­paik­ko­jen katoa­mi­seen. Merimieskapakat ja meri­mies­kir­kois­sa vietetyt yöt lienevät taakse jäänyttä elämää, mutta ver­rat­tain nopeasti tapah­tu­nee­seen muu­tok­seen tyy­ty­mät­tö­mät ovat löytäneet tiensä toi­sen­lai­seen urbaaniin noma­dis­miin. Varmin paikka ulapan kul­ki­joi­den koh­taa­mi­sek­si vaikuttaa olevan Vuosaaren sataman meri­mies­kirk­ko ja meri­mies­kes­kus.

LUE LISÄÄ