Tiedätkö mitä antropologit tekevät? Vaikka suuri yleisö ei tiedä meistä paljoa, me tiedämme monia mielenkiintoisia asioita sinua ympäröivästä todellisuudesta. Tunnistamme ne kulttuuriset voimat, jotka vaikuttavat lähes kaikkeen elämässäsi — aina estetiikan tajustasi siihen, minkä asioiden uskot olevan valintojesi seurauksia ja minkä väistämättömiä itsestäänselvyyksiä.
Antropologia on ihmiselämän ymmärtämistä sen kaikissa muodoissa. Koska elämämme koostuu lukemattomista tasoista ja palasista, myös antropologia on tieteenä valtavan laaja. Sen suuria teemoja ovat muun muassa politiikka, talous, uskonto ja sosiaaliset suhteet. Kulttuuriseen ja sosiaaliseen elämään keskittyvä tietotaito tarjoaa laajan näkökulman moniin nykyajan ilmiöihin.
Tarkastelemme ihmisen toimintaa yhteiskuntansa jäsenenä monista näkökulmista käsin. Jotkut meistä ovat kiinnostuneet arkielämän mekanismeista, kuten lasten kasvatuksesta tai sosiaalisen median voimasta; toiset suurista globaaleista teemoista, kuten ympäristönsuojelusta tai ihmisryhmien välisistä suhteista. Jokainen antropologi kehittyy tutkimuksensa myötä tietyn aihepiirin ja usein myös tietyn alueen asiantuntijaksi.
Antropologeilla on tapana vertailla elämäntapoja ja yhteiskuntia toisiinsa. Näin kasvatetaan ymmärrystä siitä, millaisella logiikalla monimutkainen ihmiselämä järjestyy. Tutkimus vie antropologin usein kaukaisiin maihin ja kulttuureihin, mikä opettaa meille paljon omasta yhteiskunnastamme. Päältäpäin katsottuna hyvin erilaista elämää viettävillä ihmisillä on enemmän yhteistä kanssasi kuin uskoisitkaan.
Olemme usein sokeita omalle kulttuurillemme, mutta ymmärrys vieraasta ja kaukaisesta auttaa näkemään lähelle. Tämän ansiosta antropologi kykenee tulkitsemaan asioita myös kotimaassaan jossain määrin ulkopuolisen silmin. Monet antropologit tutkivat kotoista nykykulttuuria ja sen moninaisia ilmiöitä. Antropologialla onkin valtava potentiaali avaimena oman yhteiskuntamme ymmärtämisessä ja sen ongelmien ratkaisussa.
Monia asioita olisi mahdollista tehdä paremmin ja tehokkaammin antropologista tietotaitoa hyödyntämällä. Tapamme elää on vain yksi monista, ja maailma on kansainvälisempi kuin koskaan. Kulttuurien kohtaamiset eivät tule esiin ainoastaan maailmanpolitiikkaa koskevissa uutisissa, vaan esimerkiksi päivittäisessä liike-elämässä, parisuhteissa ja internetissä. Vieraan kulttuurin ymmärtäminen on usein haastavaa, sillä olemme taipuvaisia tulkitsemaan asioita omien kulttuuristen silmälasiemme kautta. Tällöin ymmärrys muiden kulttuurien tavoista tai ilmiöistä saattaa helposti vääristyä tai jäädä puutteelliseksi.
Antropologinen perspektiivi vie ymmärryksen lähes mistä tahansa ihmiselämän ilmiöstä uudelle tasolle. Antropologeilla on taito analysoida yhteyksiä sellaisten asioiden välillä, jotka muiden alojen asiantuntijat sivuuttavat merkityksettöminä. Ilman antropologista näkökulmaa monet käyttäytymiseemme vaikuttavat taustatekijät jäävät täysin pimentoon. Tahot, jotka rohkenevat hyödyntää antropologiaa esimerkiksi kehitystoimenpiteissä, ovat muita harppauksen edellä.
Tutkimuskohteena kulttuuri
Päivälehden kulttuurisivujen mielestä kulttuuri tarkoittaa teatteria, tanssia ja oopperaa. Antropologille kulttuuria on niiden lisäksi itse lehti tekijöineen, jakeluineen, lukijoineen ja merkityksineen. Kulttuuria on se, mitä sanotaan ja mitä jätetään sanomatta; kuka puhuu ja kenelle sekä millaisia tietoisia motiiveja ja tiedostamattomia asenteita kaiken sosiaalisen, inhimillisen toiminnan taustalla on.
Antropologia tutkii ihmisryhmiä ja elämäntapoja kokonaisuutena, joka sisältää tavat, uskomukset ja arvot. Katso ympärillesi: ei ole sattumaa, että kaikki kengänkärjet eteisessä osoittavat kohti seinää tai että naispuolinen ystäväsi leikkautti hiuksensa lyhyiksi täytettyään 45 vuotta. Nämä ovat esimerkkejä niistä lukemattomista tiedostamattomista malleista ja säännöistä, jotka meidän elämäämme ohjaavat: suomalaisesta kulttuurista. Arkielämässä huomaamme näiden näkymättömien sääntöjen olemassaolon yleensä vasta niiden rikkoutuessa.
Kulttuuria on siis kaikki mitä ihmiset tekevät, sanovat ja ajattelevat yhteisönsä jäseninä. Miten jotain näin kaikkialla läsnä olevaa voidaan edes havaita? Eräs antropologian vastauksista on vertailevuus. Ihmisten maailma on valtavan monenkirjava. Minkä tahansa asian tekemiseen ja ymmärtämiseen on monia erilaisia tapoja. Usein juuri näiden ihmeelliseltä tuntuvien käytäntöjen esiin tuominen saa meidät huomaamaan ja kyseenalaistamaan omassa kulttuurissamme näkymättömäksi muuttuneita piirteitä ja oivaltamaan niiden yllättävän vaikutuksen elämäämme.
Otetaan esimerkiksi keskustelu siitä, tarvitseeko lapsi biologisen isän ja äidin. Maailmassa on paikkoja, jossa tämä ajatus on täysin absurdi. Esimerkiksi Tyynenmeren saarilla iso osa lapsista kasvaa muiden kuin biologisten vanhempiensa kanssa — ja vieläpä täysin tasapainoisiksi aikuisiksi. Kahden biologisen vanhemman tarve on siis meidän kulttuurillemme tyypillinen uskomus.
Opinnot, työelämä ja osaaminen
Antropologiaa opiskellaan yliopistossa, jossa kukin opiskelija vähitellen erikoistuu itseään eniten kiehtoviin teemoihin. Siksi ammattikunnastamme löytyy ihmiselämän eri osa-alueisiin perehtyneitä asiantuntijoita, jotka pystyvät tarjoamaan ainutlaatuisen perspektiivin moninaisiin ilmiöihin. Työelämässä antropologien merkittävin taito on kyky nähdä maailma laajan kulttuurisen linssin läpi.
Koska antropologia ei ole perinteinen ammatti, hajaantuvat antropologit valmistuttuaan monenlaisille aloille. Meitä työskentelee mm. tutkijoina, kansainvälisissä järjestöissä, valtionhallinnossa, toimittajina, opettajina ja yritysmaailman asiantuntijatehtävissä. Antropologeja hyödynnetään myös median ja markkinoinnin piirissä, sillä kykenemme näkemään asioita joille perinteiset markkinointipäälliköt ja mediavelhot ovat sokeita. Kun mainoskampanja ei tehoa ja käyttäjät hylkivät tuoretta mobiilisovellusta, on aika palkata antropologi.
Antropologinen tietotaito hankitaan ainutlaatuisella tavalla, joka opitaan kokemuksen kautta jo opintojen aikana. Tutkimusta ei tehdä vain yksin kirjastossa, eikä tieto ole peräisin elottomista arkistoista. Antropologit menevät lähemmäs kohteitaan kuin kukaan muu sosiaalitieteilijä, aivan iholle saakka. Kun haluamme ymmärtää tietyn ihmisjoukon toimintaa, asetumme heidän keskuuteensa oleskelemaan välillä todella pitkiksi ajoiksi ja toisinaan hyvin eristyneisiin oloihin. Tätä kutsutaan etnografiseksi kenttätyöksi ja osallistuvaksi havainnoinniksi.
Antropologian erityisyys perustuu siihen, että tietoa hankitaan ruohonjuuritasolta, kohdaten ja kuunnellen aitoja ihmisiä. Opimme tutkittavistamme heittäytymällä heidän elämäänsä. Tällä tavoin saavutetaan todella läheinen ymmärrys tutkittavasta asiasta.
Tutkijoina meillä on hallussamme menetelmät jotka tuovat ihmisten kokemuksesta aitoa, syvää tietoa. Toimimme usein kulttuurien kohtaamisissa syntyneiden ongelmien ratkaisijoina. Ylipäätään tieteenalamme oivaltavia näkökulmia voidaan soveltaa kaikkialla, missä on ihmisiä ja ihmisten muodostamia käsityksiä, yhteisöjä ja tapoja.
