Tiedätkö mitä ant­ro­po­lo­git tekevät? Vaikka suuri yleisö ei tiedä meistä paljoa, me tiedämme monia mie­len­kiin­toi­sia asioita sinua ympä­röi­västä todel­li­suu­desta. Tunnistamme ne kult­tuu­ri­set voimat, jotka vai­kut­ta­vat lähes kaikkeen elä­mäs­säsi — aina este­tii­kan tajustasi siihen, minkä asioiden uskot olevan valin­to­jesi seu­rauk­sia ja minkä väis­tä­mät­tö­miä itses­tään­sel­vyyk­siä.

Antropologia on ihmi­se­lä­män ymmär­tä­mistä sen kaikissa muodoissa. Koska elämämme koostuu luke­mat­to­mista tasoista ja palasista, myös ant­ro­po­lo­gia on tieteenä valtavan laaja. Sen suuria teemoja ovat muun muassa poli­tiikka, talous, uskonto ja sosi­aa­li­set suhteet. Kulttuuriseen ja sosi­aa­li­seen elämään kes­kit­tyvä tie­to­taito tarjoaa laajan näkö­kul­man moniin nykyajan ilmiöihin.

Tarkastelemme ihmisen toimintaa yhteis­kun­tansa jäsenenä monista näkö­kul­mista käsin. Jotkut meistä ovat kiin­nos­tu­neet arkie­lä­män meka­nis­meista, kuten lasten kas­va­tuk­sesta tai sosi­aa­li­sen median voimasta; toiset suurista glo­baa­leista teemoista, kuten ympä­ris­tön­suo­je­lusta tai ihmis­ryh­mien välisistä suhteista. Jokainen ant­ro­po­logi kehittyy tut­ki­muk­sensa myötä tietyn aihe­pii­rin ja usein myös tietyn alueen asian­tun­ti­jaksi.

Antropologeilla on tapana vertailla elä­män­ta­poja ja yhteis­kun­tia toisiinsa. Näin kas­va­te­taan ymmär­rystä siitä, mil­lai­sella logii­kalla moni­mut­kai­nen ihmi­se­lämä järjestyy. Tutkimus vie ant­ro­po­lo­gin usein kau­kai­siin maihin ja kult­tuu­rei­hin, mikä opettaa meille paljon omasta yhteis­kun­nas­tamme. Päältäpäin kat­sot­tuna hyvin erilaista elämää viet­tä­villä ihmisillä on enemmän yhteistä kanssasi kuin uskoi­sit­kaan.

Kuva: Eemi Nordström

Olemme usein sokeita omalle kult­tuu­ril­lemme, mutta ymmärrys vieraasta ja kau­kai­sesta auttaa näkemään lähelle. Tämän ansiosta ant­ro­po­logi kykenee tul­kit­se­maan asioita myös koti­maas­saan jossain määrin ulko­puo­li­sen silmin. Monet ant­ro­po­lo­git tutkivat kotoista nyky­kult­tuu­ria ja sen moni­nai­sia ilmiöitä. Antropologialla onkin valtava poten­ti­aali avaimena oman yhteis­kun­tamme ymmär­tä­mi­sessä ja sen ongelmien rat­kai­sussa.

Monia asioita olisi mah­dol­lista tehdä paremmin ja tehok­kaam­min ant­ro­po­lo­gista tie­to­tai­toa hyö­dyn­tä­mällä. Tapamme elää on vain yksi monista, ja maailma on kan­sain­vä­li­sempi kuin koskaan. Kulttuurien koh­taa­mi­set eivät tule esiin ainoas­taan maa­il­man­po­li­tiik­kaa kos­ke­vissa uutisissa, vaan esi­mer­kiksi päi­vit­täi­sessä liike-elämässä, pari­suh­teissa ja inter­ne­tissä. Vieraan kult­tuu­rin ymmär­tä­mi­nen on usein haastavaa, sillä olemme tai­pu­vai­sia tul­kit­se­maan asioita omien kult­tuu­ris­ten sil­mä­la­siemme kautta. Tällöin ymmärrys muiden kult­tuu­rien tavoista tai ilmiöistä saattaa helposti vääristyä tai jäädä puut­teel­li­seksi.

Antropologinen pers­pek­tiivi vie ymmär­ryk­sen lähes mistä tahansa ihmi­se­lä­män ilmiöstä uudelle tasolle. Antropologeilla on taito ana­ly­soida yhteyksiä sel­lais­ten asioiden välillä, jotka muiden alojen asian­tun­ti­jat sivuut­ta­vat mer­ki­tyk­set­tö­minä. Ilman ant­ro­po­lo­gista näkö­kul­maa monet käyt­täy­ty­mi­seemme vai­kut­ta­vat taus­ta­te­ki­jät jäävät täysin pimentoon. Tahot, jotka roh­ke­ne­vat hyödyntää ant­ro­po­lo­giaa esi­mer­kiksi kehi­tys­toi­men­pi­teissä, ovat muita harp­pauk­sen edellä.

Tutkimuskohteena kulttuuri

Päivälehden kult­tuu­ri­si­vu­jen mielestä kulttuuri tar­koit­taa teatteria, tanssia ja oopperaa. Antropologille kult­tuu­ria on niiden lisäksi itse lehti teki­jöi­neen, jake­lui­neen, luki­joi­neen ja mer­ki­tyk­si­neen. Kulttuuria on se, mitä sanotaan ja mitä jätetään sanomatta; kuka puhuu ja kenelle sekä millaisia tietoisia motiiveja ja tie­dos­ta­mat­to­mia asenteita kaiken sosi­aa­li­sen, inhi­mil­li­sen toiminnan taustalla on.

Antropologia tutkii ihmis­ryh­miä ja elä­män­ta­poja koko­nai­suu­tena, joka sisältää tavat, usko­muk­set ja arvot. Katso ympä­ril­lesi: ei ole sattumaa, että kaikki ken­gän­kär­jet eteisessä osoit­ta­vat kohti seinää tai että nais­puo­li­nen ystäväsi leik­kautti hiuksensa lyhyiksi täy­tet­ty­ään 45 vuotta. Nämä ovat esi­merk­kejä niistä luke­mat­to­mista tie­dos­ta­mat­to­mista malleista ja sään­nöistä, jotka meidän elämäämme ohjaavat: suo­ma­lai­sesta kult­tuu­rista. Arkielämässä huomaamme näiden näky­mät­tö­mien sääntöjen ole­mas­sao­lon yleensä vasta niiden rik­kou­tuessa.

Kulttuuria on siis kaikki mitä ihmiset tekevät, sanovat ja ajat­te­le­vat yhtei­sönsä jäseninä. Miten jotain näin kaik­kialla läsnä olevaa voidaan edes havaita? Eräs ant­ro­po­lo­gian vas­tauk­sista on ver­tai­le­vuus. Ihmisten maailma on valtavan monen­kir­java. Minkä tahansa asian teke­mi­seen ja ymmär­tä­mi­seen on monia erilaisia tapoja. Usein juuri näiden ihmeel­li­seltä tuntuvien käy­tän­tö­jen esiin tuominen saa meidät huo­maa­maan ja kysee­na­lais­ta­maan omassa kult­tuu­ris­samme näky­mät­tö­mäksi muut­tu­neita piirteitä ja oival­ta­maan niiden yllät­tä­vän vai­ku­tuk­sen elämäämme. Otetaan esi­mer­kiksi kes­kus­telu siitä, tar­vit­seeko lapsi bio­lo­gi­sen isän ja äidin. Maailmassa on paikkoja, jossa tämä ajatus on täysin absurdi. Esimerkiksi Tyynenmeren saarilla iso osa lapsista kasvaa muiden kuin bio­lo­gis­ten van­hem­piensa kanssa — ja vieläpä täysin tasa­pai­noi­siksi aikui­siksi. Kahden bio­lo­gi­sen vanhemman tarve on siis meidän kult­tuu­ril­lemme tyy­pil­li­nen uskomus.

Opinnot, työelämä ja osaaminen

Antropologiaa opis­kel­laan yli­opis­tossa, jossa kukin opis­ke­lija vähi­tel­len eri­kois­tuu itseään eniten kieh­to­viin teemoihin. Siksi ammat­ti­kun­nas­tamme löytyy ihmi­se­lä­män eri osa-alueisiin pereh­ty­neitä asian­tun­ti­joita, jotka pystyvät tar­joa­maan ainut­laa­tui­sen pers­pek­tii­vin moni­nai­siin ilmiöihin. Työelämässä ant­ro­po­lo­gien mer­kit­tä­vin taito on kyky nähdä maailma laajan kult­tuu­ri­sen linssin läpi.

Kuva: Eemi Nordström

Koska ant­ro­po­lo­gia ei ole perin­tei­nen ammatti, hajaan­tu­vat ant­ro­po­lo­git val­mis­tut­tu­aan monen­lai­sille aloille. Meitä työs­ken­te­lee mm. tut­ki­joina, kan­sain­vä­li­sissä jär­jes­töissä, val­tion­hal­lin­nossa, toi­mit­ta­jina, opet­ta­jina ja yri­tys­maa­il­man asian­tun­ti­ja­teh­tä­vissä. Antropologeja hyö­dyn­ne­tään myös median ja mark­ki­noin­nin piirissä, sillä kykenemme näkemään asioita joille perin­tei­set mark­ki­noin­ti­pääl­li­köt ja media­vel­hot ovat sokeita. Kun mai­nos­kam­panja ei tehoa ja käyttäjät hylkivät tuoretta mobii­li­so­vel­lusta, on aika palkata ant­ro­po­logi.

Antropologinen tie­to­taito hankitaan ainut­laa­tui­sella tavalla, joka opitaan koke­muk­sen kautta jo opintojen aikana. Tutkimusta ei tehdä vain yksin kir­jas­tossa, eikä tieto ole peräisin elot­to­mista arkis­toista. Antropologit menevät lähemmäs koh­tei­taan kuin kukaan muu sosi­aa­li­tie­tei­lijä, aivan iholle saakka. Kun haluamme ymmärtää tietyn ihmis­jou­kon toimintaa, asetumme heidän kes­kuu­teensa oles­ke­le­maan välillä todella pitkiksi ajoiksi ja toisinaan hyvin eris­ty­nei­siin oloihin. Tätä kutsutaan etno­gra­fi­seksi kent­tä­työksi ja osal­lis­tu­vaksi havain­noin­niksi.

Antropologian eri­tyi­syys perustuu siihen, että tietoa hankitaan ruo­hon­juu­ri­ta­solta, kohdaten ja kuun­nel­len aitoja ihmisiä. Opimme tut­kit­ta­vis­tamme heit­täy­ty­mällä heidän elämäänsä. Tällä tavoin saa­vu­te­taan todella läheinen ymmärrys tut­kit­ta­vasta asiasta.

Tutkijoina meillä on hal­lus­samme mene­tel­mät jotka tuovat ihmisten koke­muk­sesta aitoa, syvää tietoa. Toimimme usein kult­tuu­rien koh­taa­mi­sissa syn­ty­nei­den ongelmien rat­kai­si­joina. Ylipäätään tie­tee­na­lamme oival­ta­via näkö­kul­mia voidaan soveltaa kaik­kialla, missä on ihmisiä ja ihmisten muo­dos­ta­mia käsi­tyk­siä, yhteisöjä ja tapoja.


Jatka antropologiaan tutustumista aihealueittain:

Elinympäristö — Henkisyys — Keho ja terveys — Media ja internet — Musiikki ja viihde — Perhe ja koti — Politiikka ja talous — Seksuaalisuus ja sukupuoli — Vähemmistöt ja ala­kult­tuu­rit — Kolumnit — Kultturishokit — Akatemia