Yle Radio 1:n Löytöretki suo­ma­lai­seen toivoon -sarjan kol­man­nes­sa osassa toi­mit­ta­ja Satu Kivelä puhuu kir­jai­li­ja ja tera­peut­ti Taru Hallikaisen kanssa armosta. Keskustelussa sivutaan myös epätoivon tunteiden kult­tuu­ri­sia eroja. Hallikainen sanoo, että yhtei­söl­li­sis­sä kult­tuu­reis­sa elävät ihmiset kokevat vähemmän masen­nus­ta kuin yksi­lö­kes­kei­syyt­tä koros­ta­vis­sa län­si­mais­sa.

Antropologit ovat perin­tei­ses­ti olleet län­si­mai­sia tut­ki­joi­ta osal­lis­tu­mas­sa muiden kult­tuu­rien elä­män­me­noon. Koska suuri osa maailmaa elää euroa­me­rik­ka­lais­ta kult­tuu­ri­pii­riä yhtei­söl­li­sem­min, indi­vi­dua­lis­ti­sen ja kol­lek­tii­vi­sen erot ovat aina kiin­nos­ta­neet ant­ro­po­lo­ge­ja. Näitä tekijöitä tar­kas­tel­laan myös mie­len­ter­veyt­tä kos­ke­vas­sa ant­ro­po­lo­gi­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa, joka usein korostaa yhtei­söl­li­syy­den mer­ki­tys­tä hyvin­voin­nil­le.

Masennuksen kokeminen eri kult­tuu­reis­sa on moniu­lot­tei­sem­pi kysymys. Kokemuksemme on yhtey­des­sä siihen, millaisia käsit­tei­tä meillä on. Jos kielessä ei esi­mer­kik­si ole termiä masen­nuk­sel­le, voidaan esittää että (ainoas­taan sen) kielen puhujat eivät kärsi masen­nuk­ses­ta samassa mer­ki­tyk­ses­sä kuin suo­ma­lai­nen, jolle käsite on tuttu. Tämä ei tarkoita, etteikö heillä voisi olla saman­lai­sia tun­ne­ti­lo­ja, ajatuksia ja koke­muk­sia kuin masen­tu­neel­la.

Lääketieteellisen ant­ro­po­lo­gian pro­fes­so­rin, psykiatri Arthur Kleinmanin mukaan vakavan kliinisen masen­nuk­sen tun­nis­ta­mi­nen ei ole kult­tuu­ris­ta kiinni. Masennukseksi kut­su­tus­sa ilmiössä on kuitenkin voi­mak­kai­ta aste-eroja. Lievä masennus on paljon kliinistä masen­nus­ta moni­kas­voi­sem­pi ja muun­tau­tu­vam­pi ilmiö, ja sen mat­kus­ta­mi­nen kult­tuu­ri­ra­jo­jen yli ei ole yksi­se­lit­teis­tä. 

Esimerkiksi Japanissa ei ennen 2000-luvun alkua tunnettu masen­nus­ta kuin sen vakavassa, pato­lo­gi­ses­sa muodossa. Eriasteisia surun ja voi­mat­to­muu­den tunteita ei pidetty häi­riö­ti­la­na. Kun lää­keyh­tiöt onnis­tui­vat mark­ki­noi­maan masen­nuk­sen Japaniin, lievästä masen­nuk­ses­ta kärsivien määrä kasvoi räjäh­dys­mäi­ses­ti. Ihmiset saivat koke­mus­ten­sa tul­kin­nal­le uuden kate­go­rian — ja lää­ki­tyk­sen.

Kleinmanin mukaan lievän masen­nuk­sen diag­no­soin­ti sai­rau­dek­si on kak­si­te­räi­nen miekka. Se vähentää masen­nuk­seen liittyvää häpeää ja sosi­aa­li­sia ongelmia, mutta toisaalta mie­lia­lo­jen uudel­leen­mää­rit­te­ly lää­ke­hoi­toa vaa­ti­vik­si ongel­mik­si on glo­ba­li­saa­tion voi­mak­kaim­pia ilmen­ty­miä.

Mielenterveyspotilaiden kun­tou­tu­mis­ta tutkinut ant­ro­po­lo­gi Neely Laurenzo Myers on esittänyt mielen järk­ky­mi­ses­tä toi­pu­mi­sen avain­te­ki­jäk­si sitä, että ihmisellä on mah­dol­li­suus luoda koke­muk­sil­leen mer­ki­tyk­siä. Tämä etno­gra­fi­nen havainto on ris­ti­rii­das­sa mie­len­ter­vey­den lää­ke­pai­not­tei­sen hoidon kanssa. Medikalisaation ongel­mis­ta on kir­joi­tet­tu Suomessakin runsaasti. Myersin havain­to­jen valossa mie­lia­la­lääk­kei­den suden­kuo­pak­si muodostuu myös se, että ne saattavat enti­ses­tään heikentää kykyä kokea toi­pu­mi­sen kannalta tärkeää mer­ki­tyk­sel­li­syyt­tä.

Yle Radio 1:n Toivon heinäkuu: Löytöretki suo­ma­lai­seen toivoon -sarja kuullaan per­jan­tai­sin kello 15.05. Neliosainen ohjel­ma­sar­ja on kuun­nel­ta­vis­sa myös Yle Areenassa. Ohjelmasarjan yhteis­työ­kump­pa­nei­na toimivat Suomen mie­len­ter­vey­den kes­kus­liit­to, AntroBlogi sekä Luonnonpäivät.fi. AntroBlogi paneutuu mie­len­ter­vey­den kult­tuu­ri­si­don­nai­suu­teen ja sosi­aa­li­suu­teen Helsingin Taiteiden yönä tapah­tu­mal­laan Tabufestivaali: Onko normaalia olla mie­li­sai­ras?


Lue lisää

Arthur Kleinman ja Byron J. Good (toim). Culture and Depression. Studies in the Anthropology and Cross-Cultural Psychiatry of Affect and Disorder. 1986.

Neely Laurenzo Myers. Recovery’s Edge. An Ethnography of Mental Health Care and Moral Agency. 2015.