Siirry suoraan sisältöön

Pullon henki

Miksi Suomessa ihannoidaan humalaa, mutta demonisoidaan alkoholia? Kysymys on myös antropologisesti kiinnostava. Siinä kiteytyy suhtautumisemme alkoholiin turmiollisena aineena, jolta kansaa täytyy suojella. Alkoholismin varjon allakin humala on kuitenkin osa suomalaista sosiaalista kulttuuria, ja humalahakuinen juomatyyli osa sekä kansallista stereotypiaa että kansallista identiteettiä.

Ruoka- ja viinitoimittaja Arto Koskelon mukaan Suomessa “ajatellaan perinteisesti, että alkoholipullossa asuu sellainen henki – lampun henki, joka on vahvempi kuin miehen tahto.” Huomio on kiinnostava. Erilaisiin päihdyttäviin aineisiin on monissa maailmankolkissa liitetty ajatuksia päihteen hengestä, joka ottaa käyttäjän valtaansa – hyvässä tai pahassa. Esimerkiksi Etelä-Amerikan alkuperäisväestöjen käyttämästä voimakkaan psykedeelisestä ayahuasca-kasvijuomasta on puhuttu nimenomaan kasvin henkenä.

Alkoholia 20 vuoden ajan eri puolilla maailmaa tutkinut antropologi Anne Fox on kirjoittanut useissa kulttuureissa vallitsevasta ajatuksesta, jonka mukaan alkoholi voi muuttaa yksilön persoonaa ja käytöstä tietyllä ennalta määrätyllä tavalla. Hänen mukaansa näitä spesifejä käytöksen muutoksia ei aiheuta itse alkoholi vaan siihen liitetyt kulttuuriset odotukset, jotka ohjailevat sekä päihtymistä että käyttäytymistä päihteen vaikutuksen alaisena. Esimerkiksi Italiassa alkoholin ajatellaan rentouttavan ja tekevän juojista lempeitä.

Suomalaisen pullon hengen ikävimmät kasvot kuulunevat viinapirulle, joka tekee osasta väestöä humalassa arvaamattomia ja väkivaltaisia. Turmiolan Tommi ei silti ole ainoastaan meikäläinen ilmiö. Fox on tutkinut australialaisen alkoholikulttuurin aggressiivista puolta. Hänen mukaansa alkoholin näkeminen väkivallan aiheuttajana on harhaanjohtava tulkinta, joka estää ymmärtämästä väkivaltaisuuden taustalla vaikuttavia syitä. Myyttiä alkoholin turmelevasta vaikutuksesta vahvistaa Foxin mukaan entisestään se, että alkoholin käyttö on yleistä käyttäytymishäiriöisten henkilöiden keskuudessa. Alkoholi ei ole ongelman aiheuttaja, mutta saattaa osaltaan kärjistää sitä. Kaikkiin viinapiru ei iske, ja opitut kulttuuriset asenteet ovat jatkuvan muutoksen alla kuten suomalaisten nuorten alkoholin käytön väheneminen osoittaa.

Humalahakuinen juominen on viinapirusta ja suvuissa pesivästä alkoholismista huolimatta Suomessa edelleen “hyvä läppä”. Tarinat hurjista ryyppyreissuista ovat humalaa ihannoivan kansan lempinarratiiveja. Vaikka hyvän kännitarinan päähenkilö on kenties antisankari, humalaisen toilailun nimissä suvaitaan melkoinen kirjo muuten yhteiskuntakelvotonta käytöstä. Alkoholia pelätään, koska sen uskotaan tekevän kunnollisesta ihmisestä väkivaltaisen juoppohullun. Samalla humalassa on jotakin tasa-arvoistavaa. Ryyppyretken päätteeksi duunari ja pomo halailevat kuin parhaat ystävykset. Ehkä tässä on yksi syy humalan ihannoinnille?


AntroBlogi seuraa Arman Pohjantähden alla –dokumenttisarjaa ja kirjoittaa viikottain antropologisia kommentaareja jaksoissa käsiteltyihin aiheisiin.

Lukemista

  1. ABC News: Alcohol-fuelled’ violence not caused by alcohol but by ‘macho’ culture, anthropologist Dr Anne Fox says
  2. Anne Fox: Understanding behaviour in the Australian and New Zealand night-time economies. An anthropological study
Jaa tämä artikkeli:
nv-author-image

AntroBlogi

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa.Katso kirjoittajan artikkelit

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *