Siirry suoraan sisältöön

Nollywood: glamouria ja mustaa magiaa

Nigeria on noin 182 miljoonalla asukkaallaan Afrikan väkirikkain maa – joka viides afrikkalainen on nigerialainen. Onkin luontevaa, että Nigeria on viimeisten vuosien aikana noussut afrikkalaiseksi talous- ja viihdemahdiksi. Tästä huolimatta lännessä, ja osittain myös muualla Afrikassa, mielikuva Nigeriasta on negatiivinen: on maailmanluokan korruptiota, terrorismia, kidnappauksia ja öljyvuotoja. Toisaalta uutisissa on näkynyt juttuja, joissa Afrikan suurinta taloutta esitellään maailman nopeiten kasvavana markkinana samppanjalle ja yksityislentokoneille.

Juuri nämä ristiriidat kiinnostivat minua, kun päätin lähteä syksyllä 2013 tekemään kenttätyötä graduani varten Lagosiin, Nigerian suurimpaan kaupunkiin. Tutkin erityisesti paikallista elokuvateollisuutta Nollywoodia: miten se toimii ja minkälaisia tarinoita ja ihanteita se tuottaa. Sattuman kautta päädyin asumaan paikalliseen varakkaaseen perheeseen, minkä ansiosta pääsin tutustumaan myös varakkaiden nigerialaisten nuorten aikuisten elämäntyyliin. Nämä usein ulkomailla koulutuksensa saaneet nuoret ovat palanneet takaisin Lagosiin rakentamaan isänmaataan sekä rikastumaan. Ystävieni elämät kietoutuivat mielenkiintoisella tavalla Nollywood-elokuvien tarinoihin.

Kuvakaappaus Nollywoodin Eleregbe-elokuvasta.

Nollywood

Nollywood syntyi 1990-luvun alkupuolella Lagosissa. Elokuvat sekä niiden ympärillä pyörivä tähtikulttuuri ovat viimeisten vuosien aikana levinneet kulovalkean tavoin Afrikassa sekä afrikkalaisen diasporan myötä ympäri maailmaa. Nigeria on noussutkin ripeästi maailman toiseksi tuotteliaimmaksi elokuvateollisuusmaaksi 800-1500 elokuvan vuosivauhdilla, heti Intian Bollywoodin jälkeen. Hollywoodin kolmas sija saattaa olla monelle yllätys.

Nollywoodilla on oma sympaattinen syntytarinansa, joka voisi jo itsessään olla elokuva. Vuonna 1992 eräs kauppias toi tyhjiä videokasetteja Taiwanista Lagosiin. Myynnin vauhdittamiseksi kauppias päätti nauhoittaa kaseteille kehittelemänsä elokuvan nimeltä Living in Bondage (1992). Elokuva kertoo miehestä, joka saa valtaa ja rikkauksia uhraamalla vaimonsa rahantekorituaalissa. Vaimo kuitenkin palaa kummittelemaan miehelleen, mikä lopulta johtaa miehen vararikkoon ja saa hänet hulluuden partaalle.

Hurjista juonenkäänteistä huolimatta tarina päättyy hyvin, sillä lopuksi mies tulee uskoon ja pelastuu kadotukselta. Elokuva on sittemmin myynyt noin 750 000 kappaletta ja noussut kulttimaineeseen. Perinteisten Nollywood-elokuvien tarinat eivät ole paljoakaan muuttuneet ensimmäisistä elokuvista: uskon, rakkauden, noituuden sekä rikastumisen teemat ovat edelleen hyvin suosittuja.  

Elokuvamyyjiä Lagosin Idumota Marketissa. Kuva: Emmi Holm.

Nollywoodin tuotantomalli perustuu nopeudelle, pienille budjeteille ja epävirallisille tuotantokanaville. Elokuviin erikoistuneet torimyyjät rahoittavat pääosan suoraan videolevitykseen tehtävistä elokuvista. Elokuvat kuvataan usein noin kuukaudessa, jonka jälkeen ne päätyvät maan toreille myytäviksi. Elokuvalla on noin kaksi viikkoa aikaa rahastaa itsensä takaisin ennen kuin piraattiversiot löytävät tiensä markkinoille ja kopioiden tekemisestä muodostuu elokuvien laatua heikentävä noidankehä.

Nollywoodin tuotantomalli tekee elokuvateollisuudesta täysin omanlaisensa. Tämä on myös monelle ohjaajalle ylpeydenaihe. Elokuvat ovat usein täysin omakustanteisia ilman valtioiden ja erityisesti länsimaiden tukia. Omakustanteisuus yhdistettynä äärimmäisen nopeaan tuotantotahtiin johtaa valitettavasti usein varsin heikkoon visuaaliseen ilmeeseen.

Ohjaaja Charles Igwe myöntää audiovisuaalisten tehosteiden olevan ”väärällä tavalla hirvittäviä” ja näyttelijäsuoritusten puutteellisia. Toisaalta moni kokee näyttelijöiden ylinäyttelemisen selittyvän nigerialaisten ekspressiivisellä tavalla olla ja elää. Myös ohjaaja Zeb Ejiro kertoo Nollywood Babylon -dokumentissa (2008) elokuvateollisuudessa olevan kyse rahanteosta, ei taiteen tekemisestä. Tärkeintä on kuitenkin nigerialaisista kansantarinoista ammentavat juonenkäänteet.

Stereotypioita ja rikkauksia

Nollywood on saanut osakseen myös paljon kritiikkiä. Teollisuutta on syytetty muun muassa afrikkalaisten stereotypioiden vahvistamisesta, innokkaasta noituuden kuvaamisesta ja ennen kaikkea elokuvien äärimmäisen huonosta laadusta. Useimmiten kritisoijat ovat muiden maiden elokuva-alan ammattilaisia, mutta myös Nigerian valtio on kritisoinut ja paikoin jopa sensuroinut elokuvia primitiiviseksi leimaantumisen pelossa.

Monissa muissa Afrikan maissa nigerialaisia saatetaan pitää mustan magian osaajina juuri Nollywood-elokuvien esittelemien tarinoiden ja henkilökuvien takia. Esimerkiksi asuessani naapurimaassa Beninissä kerroin usein kadulla juttelemaan tuleville miehille olevani kihloissa nigerialaisen kanssa. Tämä ei ollut totta, mutta miehet useimmiten kaikkosivat tiehensä saman tien.

Renunciation: Say no to campus cults -elokuvan kuvaukset. Kuva: Emmi Holm.

Rikastuminen on perinteisesti ollut erittäin suuressa keskiössä Nollywood-elokuvissa. Elokuvien mukaan rikkauksien saavuttamiseen on yleensä kaksi keinoa: noituus eli musta magia tai uskoon tuleminen. Noituuteen turvaudutaan usein äärimmäisessä epätoivossa ja sen nähdään edustavan vanhanaikaista, takapajuista keinoa selviytyä. Uskoon tuleminen sen sijaan on vaikeampi, mutta kestävämpi ja parempi tapa saada elämä oikeille raiteille. Kirkko ja usko luovat toivoa tulevaisuuteen.

Juuri rikastumisen narratiivi yhdistää elokuvissa modernin sekä perinteisen elämäntavan. Perinteisiä elämäntapoja ei kuitenkaan näytetä ainoastaan negatiivisessa valossa: osittain Nollywood nimenomaan vaalii nigerialaisia traditioita.  

Näyttelijä valmistautuu Separate Lives -televisiosarjan kuvauksissa. Kuva: Emmi Holm.

Toivo

Uskon suhde rikkauksien saavuttamiseen on läsnä jokapäiväisessä elämässä. Menee Lagosissa mihin tahansa kirkkoon, oli se sitten rikkaiden tai köyhien, katolilainen tai helluntailainen, puhutaan saarnoissa maanpäällisten rikkauksien saavuttamisesta. Moni tuttavani rukoili jumalaltaan lisää meriittiä ja rahaa, ja uskoikin vahvasti rukouksiensa toteutuvan. Myös papit ylläpitävät mielikuvaa uskon ja rikastumisen yhteydestä omalla leveilevällä elämäntyylillään. Eräs huhu esimerkiksi väittää nigerialaisten pappien omistavan eniten yksityisiä lentokoneita koko maassa.

Noin puolet nigerialaisista määrittää itsensä kristityksi. Protestanttiset kirkot ja herätysliikkeet ovat kasvaneet hurjasti 1990-luvulta lähtien. Omiin tuttaviini lukeutui helluntailaisia, anglikaaneja ja katolilaisia. Paikallinen perheeni oli muslimi. Kaikkia yhdisti se, että usko oli jokapäiväisessä elämässä mukana, kirkossa käytiin viikoittain ja jokainen kohtaaminen päättyi “god bless”-toivotukseen. Monet sanoivatkin nigerialaisten olevan maailman uskovaisin kansa, ja osittain sen takia myös maailman onnellisin.

Nigerialaiset rakentavat mieleisiään elämäntarinoita toivon ympärille. Tämä on ymmärrettävää maassa, jossa kaikki länsimaissa pysyviksi mielletyt asiat valtion rakenteista yksilöiden elinkeinoihin ovat häilyviä ja epävarmoja. Nollywood on todellinen unelmatehdas, joka tarjoaa ymmärrettäviä tarinoita paikallisiin perinteisiin ja globaaliin tulevaisuuteen tukeutuen. Nollywood näyttää miten elämästä selvitään, miten kuka tahansa voi rikastua, rakastua tai jopa tuhoutua, sosiaalisista lähtökohdista huolimatta.

Nollywood luomassa uutta kansallista narratiivia

Hieman alle 30-vuotias Nollywood osaa myös uudistaa itseään. 2000-luvun loppupuolella on julkaistu erittäin laadukkaita ja jopa palkittuja elokuvia. Elokuvien korkeampien budjettien ja paremman laadun myötä jotkut elokuvat ovat päässeet myös teatterilevitykseen. Keskiluokan ja rikkaan väestön suosimat elokuvateatterit ovat pitkään keskittyneet ainoastaan länsimaalaisiin elokuviin, joten tämä on paikalliselle elokuvateollisuudelle saavutus.

Lisäksi erilaiset gaalat sekä nigerialaisen ja afrikkalaisen elokuvan festivaalit ovat nostaneet Nollywood-elokuvien salonkikelpoisuutta. Nollywood-tähdet ovat tunnettuja lähes joka puolella Afrikkaa ja todistavat omilla elämäntyyleillään elokuvan kannattavan rahallisesti. Hiljattain myös Nigerian valtio on kertonut tarjoavansa rahaa elokuvatyöläisten koulutukseen ja lainoja elokuvien tekemiseen. Monet alalla työskentelevät ovat kuitenkin ihmetelleet, mihin rahat ovat todellisuudessa kadonneet.

Kuva: Movie Hooligans, CC BY-NC-ND 2.0

Monet nigerialaisista tuttavistani eivät myönnä katsovansa Nollywood-elokuvia aktiivisesti. Varakkaat nuoret aikuiset suosivat Hollywood-elokuvia, mutta kysyessäni heidän nigerialaisia lempinäyttelijöitään tai -elokuviaan, monella on vastaus valmiina. Sen sijaan vanhempi nigerialainen “äitini” katsoi Nollywood-elokuvia jatkuvasti. Saippuasarjamaiset elokuvat saattavatkin puhutella enemmän naisia, tai ainakin he myöntävät katsovansa niitä. Yhä laadukkaampien ja monisävyisempien elokuvien myötä Nollywood saattaa kuitenkin valloittaa uusia katsojia sukupuolesta ja sosiaaliluokasta huolimatta.

Nollywood on viime vuosina kasvanut noin viiden miljardin dollarin kokoiseksi elokuvateollisuudeksi. Summa olisi huomattavasti suurempi, ellei piratismilla olisi edelleen niin suurta jalansijaa elokuvien levityksessä. Monelle Nollywood on nigerialaisen kulttuurin säilymisen elinehto. Se on vastaus amerikkalaiselle kulttuuri-imperialismille, ja siksi sen ajatellaan tavoittavan niin laajan katsojakunnan ympäri maailmaa.  

Separate Lives -televisiosarjan kuvaukset. Kuva: Emmi Holm.

Kovastakin kritiikistä huolimatta Nollywood on muutamassa vuosikymmenessä valloittanut Afrikan. iROKOtv, ”Afrikan Netflix”, levittää laadukkaampia elokuvia maailman eri kolkkiin. Nigeriassa syntyneet trendit kulttuurin ja muodin saralla ovat levinneet pitkälti elokuvateollisuuden siivittämänä ympäri maanosaa.

Jotkut ovat jopa puhuneet Afrikan nigerisaatiosta. Esimerkiksi muiden Afrikan maiden päämiehien on nähty pukeutuvan nigerialaistyylisiin vaatteisiin. Onkin mielenkiintoista, että samalla kun puhutaan maailman amerikkalaistumisesta sekä globalisaatiosta, valloittaa palloa samanaikaisesti myös aivan toisenlainen kulttuuri.   

Toimitus

  • Podcast-lukija: Bea Bergholm
  • Verkkotaitto: Niina Ahola
  • Artikkelikuva: Emmi Holm

Lukemista

  1. Emmi Holm: Dreaming of Naija: Filmmaking and Everyday Hustle in Lagos, Nigeria (2014) 
  2. Ben Addelman & Samir Mallal: Nollywood Babylon (2008). Elokuva.
  3. Jamie Meltzer: Welcome to Nollywood (2007). Elokuva. 
  4. Nollywood-elokuvia laidasta laitaan: RealNollyTV 
Jaa tämä artikkeli:
nv-author-image

Emmi Holm

Emmi Holm on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hänen väitöskirjansa käsittelee vastuullisen muodin tuottamista Suomessa ja Ghanassa, sekä siihen liittyviä narratiiveja sosiaalisessa mediassa. Aikaisemmin Emmi on työskennellyt muun muassa tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parissa.Katso kirjoittajan artikkelit

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *