Siirry suoraan sisältöön

Ihmisten, esineiden ja ideoiden liikkuvuus – Antropologipäivät 2017

Teksti: Saara Toukolehto, VTM, jatko-opiskelija. Podcast-lukija: Bruno Gronow.

Kahden vuoden välein järjestettävä kaksipäiväinen antropologian konferenssi ‘Antropologipäivät’ pidetään tänä vuonna Jyväskylässä 22. – 23. toukokuuta. Tapahtuman organisoimisesta vastaavat tällä kertaa Suomen Antropologisen Seuran kanssa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen antropologit. Konferenssissa tutkimustaan esittelevien panelistien joukossa on antropologeja ja tutkijoita lähialoilta. Myös AntroBlogi on läsnä tapahtumassa!

Tänä vuonna Antropologipäivien teemana on ‘Entangled mobilities’, joka viittaa ihmisten muuttoliikkeisiin sekä erilaisten hyödykkeiden ja ideoiden liikkuvuuteen ajassa ja paikassa. Konferenssi pyrkii muuttoliikkeiden ohella tuomaan näkyväksi ihmisten, esineiden ja ajatusmallien keskenään limittyviä liikeratoja globalisoituneessa maailmassa.

Antropologiaa ajan hermolla

Liikkuvuuden teema on hyvin ajankohtainen monessakin mielessä. Painottamalla sitä esimerkiksi maahanmuuton sijaan, pystytään tarkastelemaan monia globalisoituneessa maailmassa tapahtuvia kehityskulkuja sekä vuorovaikutusta eri toimijoiden ja instituutioiden välillä. Erilaiset kansainväliset trendit vaikuttavat niin lähtöyhteisöihin kuin vastaanottaviin yhteiskuntiin oli kyse sitten ideoista, ihmisten muuttoliikkeistä tai artefakteista. Konferenssissa käsitellään muun muassa sellaisia ajankohtaisia teemoja kuin työn ulkoistaminen, pakolaiskriisi ja ilmastonmuutos.

Professori Purnima Mankekarin avauspuhe tarkastelee, kuinka bangalorelaiset call center-työntekijät Intiassa navigoivat ja suhtautuvat alueelliseen, ajalliseen, kulttuuriseen ja kokemukselliseen liikkuvuuteen. Mankekar on tehnyt pitkään etnografista tutkimusta niin kutsutuissa Business Process Outsourcing -yrityksissä keskittyen erityisesti työskentelyn affektiiviseen puoleen: työntekijöiden kykyyn samaistua ja keskustella ihmisten kanssa, jotka ovat maantieteellisesti, kulttuurisesti ja kokemuksellisesti kaukana.

Toisen pääpuheen pitää senior researcher Hans Lucht. Hänen kenttätyönsä keskittyy länsiafrikkalaisten liikkuvuuden esteisiin aikana, jota leimaavat muutos ja mullistukset. Keskittyen ns. korkean riskin maastamuuttoon ghanalaisesta kalastajakylästä Libyan kautta Eurooppaan, hän tutkii muuttajien kuolemia Saharan aavikolla ja Välimerellä. Lucht pyrkii ymmärtämään näiden hengenvaarallisten matkojen vähemmälle huomiolle jääneitä paikallistason vaikutuksia.

Liikkuvuuden teema nostaa esille monia keskusteluja

Konferenssissa käsitellään kysymyksiä avaruudellisten, tilassa tapahtuvien, ja sosiaalisten liikkeiden välisistä yhteyksistä, sekä edellä mainittujen suhteesta laajempiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja poliittisiin kehityskulkuihin.

Paneelikeskustelujen laajempina teemoina ovat tila ja sen ‘luominen’ sekä rajojen tuottaminen. Huomiota kiinnitetään myös liikkuvuuteen liittyvien ja sitä määrittävien toimijoiden välisiin suhteisiin. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi valtiot, kansalaiset, sukupuolet, yhteiskuntaluokat, maaseutu ja kaupunki. Myös liikkuvuutta edistävät tuotteet ja teknologiat – kuten uusi media, materiaalinen kulttuuri, kulkuvälineet ja jopa ruoka – ovat panelistien kiinnostuksen kohteena. Yhtäältä liikkuvuuden kuvittelu ja siihen liittyvät mielikuvat ovat aivan yhtä tärkeä tutkimuskohde kuin itse liikkuvuus ajassa ja paikassa. Ja kuten jo alussa mainittiinkin, ihmisten lisäksi merkittävää on ideoiden ja rakenteiden liikkuvuus paikasta ja yhteisöstä toiseen. Esimerkkeinä mainittakoon koulutus, käsitykset sukulaisuudesta, perheestä ja avioliitosta.

 

Näiden yleisten teemojen ja näkökulmien pohjalta Antropologipäiville on suunniteltu useita paneelikeskusteluja, joissa tutkimusta on esillä niin kotimaasta kuin maailman eri kolkista. Alla muutama esimerkki konferenssin paneelikeskusteluiden painopisteistä.

Veronika Nagyn vetämässä keskustelussa haastetaan vallalla olevia käsityksiä solidaarisuudesta aikana, jota hänen mukaansa leimaa sosiaalisten rajojen ja solidaarisuuden radikaali muutos. Muutokseen vaikuttaa lisääntynyt alueellinen muuttoliike ja digitalisaatio. Paneelissa keskitytään erityisesti romaneita koskevaan tutkimukseen.

Konferenssissa nostetaan keskustelun aiheeksi myös lasten ja nuorten liikkuvuus Mari Korpelan luotsaamassa keskustelussa. Lasten nähdään usein kuuluvan kodin piiriin, jossa he kasvavat turvallisessa ympäristössä. Jos lapset liikkuvat, he tekevät niin vanhempiensa tai muiden aikuisten seurassa ja suojeluksessa. Lapset ja nuoret ovat kuitenkin osallisina monenlaisessa liikkuvuudessa. Tällaista ovat jokapäiväiset koulu- tai työmatkat tai leikkiminen. Liikkuvuus voi olla myös kansainvälistä, joko aikuisten seurassa tai ilman tapahtuvaa liikettä. Painopisteinä keskustelussa on yhtäältä lasten ja nuorten toimijuuden esille tuominen ja toisaalta heidän toimijuudelleen ja liikkuvuudelleen asetettujen rajoitteiden ymmärtäminen.

Laura Huttusen johtamassa paneelissa huomioidaan suuren mittakaavan muuttoliikkeiden ja sosiaalisten ja poliittisten mullistusten synnyttämät tilanteet, joissa hiljaisuudet ja poissaolot tulevat merkityksellisiksi. Maahanmuuton kontekstissa perheenjäsenet ovat usein muualla. Muuttoliikkeeseen liittyy ihmisten katoamisia esimerkiksi poliittisen vainon seurauksena. Lähteneet ihmiset jättävät taakseen tyhjiön, jota määrittää emotionaalinen monitulkintaisuus ja ahdinko.

Myös Katja Uusihakala ja Henni Alava keskittyvät ei-läsnäolevan tarkasteluun liikkuvuuden kontekstissa. He kysyvät, kuinka salailu, unohtaminen ja hiljaisuus vaikuttavat etnografiseen tutkimukseen. Keskustelussa tutustutaan tiedon liikkuvuuteen keskittyen tiedonhankinnan puutteisiin ja esteisiin.

 

Jenni Mölkäsen vetämässä keskustelussa sukelletaan ympäristöantropologiaan. Ympäristöt ympäri maailman ovat muutoksen alaisina ilmastonmuutoksen, intensiivisen luonnonvarojen käytön ja sotilaallisten konfliktien vuoksi. Aikaamme määrittää kasvava eriarvoisuus, epävarmuus ja huoli ihmisen kyvystä luoda kestäviä elintapoja teknologioiden avulla. Kestävyyden periaatetta ajavia toimijoita on runsaasti, eivätkä niiden intressit käy aina yksi yhteen. Miten ympäristön muutos vaikuttaa ihmisten, ideoiden, arvojen ja hyödykkeiden liikkeisiin maailmassa? Paneelin diskussanttina toimii Timo Kaartinen.

George Androulakisin, Ivi Daskalakin, Anna Apostolidoun ja Sofia Tsiolin luotsaamassa paneelikeskustelussa puolestaan keskitytään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilanteeseen etenkin heille suunnatun koulutuksen ja opetuksen näkökulmasta.  

Tänä vuonna Antropologipäivien ohjelmaan kuuluu ensimmäistä kertaa myös opiskelijapaneeli, jonka järjestävät Julia Granroth ja Hilja Aunela. Paneelin tarkoituksena on tarjota kandi- tai maisterivaiheen antropologian opiskelijoille mahdollisuus päästä esittelemään omaa tutkimustaan sekä tutustuttaa heidät konferenssikäytäntöihin. Paneeli pyrkii herättämään keskustelua siitä, minkälaista antropologiaa suomalaiset opiskelijat tekevät ja minkälaista argumentointia kandin- ja maisterintöillä on mahdollista tehdä.

Uutta on myös toisen konferenssipäivän aloittava vuoden parhaan pro gradu -tutkielman julkistamistilaisuus.

AntroBlogin ständi löytyy konferenssipaikan aulasta! Tule moikkaamaan ja keskustelemaan tiedeviestinnästä, tutkimuksesta ja antropologisen tiedon tulevaisuudesta kanssamme. P.S: Meillä on myynnissä myös rajoitettu erä AntroBlogi-tarroja ja -kasseja nopeimmille!

Konferenssiohjelma yksityiskohtineen löytyy täältä ja paneelikeskustelujen aiheista voi lukea tarkemmin täällä.


Muita aiheeseen liittyviä julkaisuja AntroBlogissa

Artikkelikuva ja muut kuvat: Ryan McGuire ja Gratisography

Jaa tämä artikkeli:
nv-author-image

Saara Toukolehto

FT Saara Toukolehto on AntroBlogin vastaava päätoimittaja. Hänen antropologisia kiinnostuksen kohteitaan ovat mm. maahanmuuton, arvojen, moraalin ja ”hyvän elämän” -käsitteen tutkimus integraatiopolitiikan viitekehyksessä sekä laajemmin sosiokulttuurisen jatkuvuuden ja muutoksen ymmärtäminen. Saara väitteli kesäkuussa 2023 Groningenin yliopistolla väitöskirjalla "Even if I do things perfectly, I can never become 'German'" - The Paradox of Immigrant Integration in Post-'Refugee Crisis' Berlin.Katso kirjoittajan artikkelit

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *