author

Kesä vei antropologin

yksisarvinen

Ensim­mäi­nen tuo­tan­to­kau­temme päät­tyy tänään, kun pääs­tämme Ant­roB­login toi­mi­tuk­sen hyvin ansai­tulle kesä­lo­malle. Palaamme nor­maa­liin jul­kai­su­tah­tiin heti syys­kuun alussa, emmekä aio olla täy­sin hil­jaa kesä­tauon aika­na­kaan. Ennen tah­din hil­jen­tä­mistä on vielä pie­nen men­neen ker­taa­mi­sen ja fii­lis­te­lyn aika — tässä siis ilok­senne Ant­roB­login toi­mi­tuk­sen pieni teksti-sel­fie!

LUE LISÄÄ
author

Orlando ei ole sattuma

Cruzes_na_bandeira_lgbt

Pride-mars­seja, Orlan­don sur­mia ja queer-kult­tuu­reita ana­ly­soiva kak­sio­sai­nen jut­tusarja jat­kuu. Jokai­nen lesbo, homo ja trans* tie­tää täs­mäl­leen, missä ei voi suu­della, missä pitää irrot­taa käsi kädestä, missä voi pukeu­tua ja eleh­tiä quee­risti, missä voi flirt­tailla, kenen sil­missä kat­seen voi antaa vii­pyä ja kenelle voi ker­toa elä­mäs­tään yksi­tyis­koh­tia. Jos­kus kui­ten­kin sat­tuu erheitä, tai iskee halu haas­taa rajoja tie­toi­sesti. Tulos voi olla suo­ran tai epä­suo­ran väki­val­lan koh­teeksi jou­tu­mi­nen.

LUE LISÄÄ
author

Orlandon perintö

Kuva: Oscar Carvajal, Gay Pride Sevilla. CC BY 2.0

Näky­mi­nen Pride-paraa­tissa on muut­tu­nut viime vuo­sina syvästi poliit­ti­seksi esi­mer­kiksi monille sateen­kaa­ri­per­heille, HIV+-järjestöille ja trans*-ihmisille. Samalla kul­ku­ee­seen liit­ty­mi­nen tai sille hur­raa­mi­nen on kas­vat­ta­nut suo­sio­taan moni­nai­suutta ja tasa-arvoa kan­nat­ta­vien hete­roi­den kes­kuu­dessa. Pride-mars­sit ovat nyt säh­köis­ty­neet uudel­leen flo­ri­da­lai­seen lati­no­ho­moklu­biin teh­dyn mas­sa­mur­hais­kun vuoksi. Queer-yhteisö on Orlan­don tapah­tu­mien vuoksi kaik­kialla vaka­vasti jär­kyt­ty­nyt. Miksi osa yhtei­söä kiel­täy­tyy ole­masta mukana Pri­den spek­taak­ke­lissa? Kak­sio­sai­sen artik­ke­lin toi­nen osa jul­kais­taan huo­menna.

LUE LISÄÄ
author

Kylmästä lämpimään: suomalaiset eläkeläiset talvipakolaisina Thaimaassa

pexels-photo-46710 (1)

Sadat suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set viet­tä­vät tal­vet Thai­maan läm­mössä. Mat­kus­ta­mi­nen avar­taa, ja glo­ba­li­saa­tio on saa­vut­ta­nut myös suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set. Ilmiö ker­too myös epä­tasa-arvoi­sesta maa­il­man­jär­jes­tyk­sestä. Maa­han­muutto köy­histä maista rik­kaam­piin on teema, josta käy­dään pal­jon kes­kus­te­lua ja jota tut­ki­taan pal­jon. Vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen aikana tut­ki­jat ovat alka­neet kiin­nit­tä­mään huo­miota myös toi­sen­lai­seen maa­han­muut­toon. Niin sano­tut elä­män­ta­pa­muut­ta­jat ovat vau­rai­den teol­li­suus­mai­den kan­sa­lai­sia, jotka muut­ta­vat pois koti­maas­taan ren­nom­man elä­män perässä. 

LUE LISÄÄ
author

Totuuden ja epäilyn henki perheenyhdistämisessä

sea-412519_1280

Ant­ro­po­lo­giassa suku­lai­suus ei tar­koita per­hettä laa­jem­paa sosi­aa­lista koko­nai­suutta, kuten taval­li­sessa kie­len­käy­tössä. Suku­lai­suus on läpi­tun­keva idea, joka nivel­tyy osaksi suku­puo­len, sek­su­aa­li­suu­den, sosi­aa­li­sen per­soo­nan, ruu­miil­li­suu­den ja poli­tii­kan tut­ki­musta. Per­hee­nyh­dis­tä­mi­nen on yksi lukui­sista nyky­maa­il­man ilmiöistä, joita voi­daan kut­sua glo­baa­liksi tai yli­ra­jai­seksi suku­lai­suu­deksi. Maa­han­muut­to­po­li­tii­kassa per­hee­nyh­dis­tä­mi­nen ymmär­re­tään sel­vä­ra­jaista per­hettä piir­tä­vän ideo­lo­gian kautta. Per­heen idea on kui­ten­kin aina läpi­ko­tai­sin poliit­ti­nen, eli his­to­rial­li­sesti ja kult­tuu­ri­sesti eri­tyi­nen ja muut­tuva.

LUE LISÄÄ
author

Suomalaisuuden sukupuoli

Olemme pitä­neet kevään ajan tiu­kasti sil­mällä Arman Aliza­din doku­ment­ti­sar­jaa Arman Poh­jan­täh­den alla. Suo­ma­laista yhteis­kun­taa kuo­hut­ta­via ajan­koh­tai­sia aiheita esille nos­tava sarja ansait­see ensim­mäi­sen esi­tys­kau­tensa päät­teeksi ant­ro­po­lo­gi­sen arvion. Sar­jan vii­mei­sen jak­son tee­mana oli ajan­koh­tai­nen, kiis­ta­na­lai­nen ja vai­keasti mää­ri­tel­tävä asia: suo­ma­lai­suus. Jak­sossa kul­mi­noi­tui­vat sar­jan vah­vuu­det ja heik­kou­det. Pää­si­vätkö eri ryh­mien edus­ta­jat tas­a­puo­li­sesti ääneen tässä vii­mei­sessä jak­sossa — tai sar­jassa yli­päänsä?

LUE LISÄÄ
author

Työruumis taipuu palvelutalouden asentoihin

waldorf-astoria-169387_1920

Rek­ry­toin­ti­kon­sul­tit ovat työ­mark­ki­noi­den por­tin­var­ti­joita. He etsi­vät toi­mek­sian­non teh­neelle asia­kas­yri­tyk­selle lupaa­vim­mat ehdok­kaat avoi­meksi julis­tet­tuun teh­tä­vään. Hei­dän jou­kos­taan pitäisi löy­tyä se sopiva per­soona, ”hyvä tyyppi”, jol­lai­sen kon­sult­tien mukaan kaikki orga­ni­saa­tiot halua­vat nykyi­sin pal­kata. Mitä hyvällä tyy­pillä tar­koi­te­taan ja mistä kon­sul­tit tun­nis­ta­vat sel­lai­sen?

LUE LISÄÄ
author

Islamiin kääntyminen kasvussa Suomessa

Islam1

Islam on län­si­mai­den kas­va­vin ja inter­ne­tin hae­tuin uskonto. Yhä useampi suo­ma­lai­nen kään­tyy isla­miin, löy­täen siitä yhtei­söl­li­syyttä ja mer­ki­tyk­sel­li­syyttä. Kään­ty­nei­den myön­tei­set koke­muk­set aset­tu­vat vas­ta­koh­daksi ylei­sille asen­teille, joissa islam yhdis­tyy ter­ro­ris­miin ja fun­da­men­ta­lis­miin. Mui­hin uskon­toi­hin ver­rat­tuna varau­tu­nei­suus isla­miin kään­ty­neitä koh­taan on huo­mat­ta­vaa. Mikä selit­tää isla­miin koh­dis­tu­vaa pel­koa, ja miksi islam hou­kut­taa ennak­ko­luu­loista huo­li­matta?

LUE LISÄÄ
author

Ihminen on sitä, kenen kanssa hän syö

P1180784Tanger_HelmiRaisanen

Tiis­tai­nen Arman Poh­jan­täh­den alla käsit­teli aihetta, joka on jokai­selle lähei­nen: ravin­toa. Kes­kus­te­lun yti­messä oli se, voiko ruo­ka­va­liolla ennal­taeh­käistä tai paran­taa sai­rauk­sia. Siitä, mikä on ihmi­selle hyvää ja oikeaa ravin­toa on ole­massa val­tava määrä mie­li­pi­teitä. Niin on myös siitä, millä kri­tee­reillä hyvä ravinto mää­ri­tel­lään. Län­si­mai­selle ajat­te­lulle tyy­pil­li­nen tapa tar­kas­tella ravin­toa fyy­si­sen ter­vey­den ja mitat­ta­vien, fysio­lo­gis­ten pro­ses­sien kautta ei ole ainoa tapa hah­mot­taa ravin­non ja hyvin­voin­nin välistä yhteyttä.

LUE LISÄÄ
author

Kirkosta kotipiiriin

bible-989311_960_720

Moni 2010-luvun suo­ma­lais­kris­titty har­joit­taa usko­aan usei­den usko­nyh­tei­sö­jen tilai­suuk­sissa, yhteis­kris­til­li­sissä tapah­tu­missa tai eri tun­nus­tus­kun­tiin kuu­lu­vien usko­vien kes­ke­nään jär­jes­tä­missä koti­ko­kouk­sissa sen sijaan, että osal­lis­tuisi vain oman kirk­konsa toi­min­taan. Nämä kris­ti­tyt eivät kutsu itse­ään usko­vai­siksi vaan usko­viksi ja kat­so­vat, ettei heillä ole uskon­toa vaan usko. Seu­ra­kun­nan he käsit­tä­vät omaa tun­nus­tus­kun­taa laa­jem­maksi kris­tit­ty­jen yhtei­söksi, johon kuu­lu­vat kaikki jok­seen­kin samoin usko­vat. Kut­sun täl­lai­sia usko­via poik­ki­kris­til­li­siksi, sillä he toi­mi­vat kris­til­lis­ten yhtei­sö­jen perin­teis­ten käyt­täy­ty­mis­mal­lien vas­tai­sesti.

LUE LISÄÄ
author

Poliittinen ilmapiiri ja turvapaikka

Kuva: Pixabay.com (CC0 Public Domain)

17.5.2016 esi­te­tyssä Arman Poh­jan­täh­den alla –jak­sossa käsi­tel­tiin tur­va­pai­kan­ha­ki­joita. Arman pyrki sel­vit­tä­mään, miten Euroo­pan pako­lais­krii­siin suh­tau­du­taan Suo­messa, ja mihin yltä­vät yhtäältä lähim­mäi­sen­rak­kaus ja toi­saalta muu­ka­lais­viha. Doku­men­tissa teh­dyssä katu­gal­lu­pissa välit­tyy voi­mak­kaasti epäi­lyk­sen ilma­piiri, jossa tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin vii­ta­taan rikol­li­sina tai niin kut­sut­tuina elin­ta­so­pa­ko­lai­sina. Epä­luu­loi­nen asenne tun­tuu ohjaa­van myös maa­han­muut­to­po­liit­tista pää­tök­sen­te­koa. Viime aikoina on uuti­soitu per­hee­nyh­dis­tä­mi­sen vai­keu­tu­mi­sesta enti­ses­tään ja joi­den­kin konflik­ti­mai­den luo­kit­te­lusta tur­val­li­siksi Maa­han­muut­to­vi­ras­ton toi­mesta. Ant­ro­po­lo­gi­sissa tut­ki­muk­sissa nousee kes­ki­öön poliit­ti­sen ilma­pii­rin vai­ku­tus lain­tul­kin­taan ja käy­tän­nön maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaan.

LUE LISÄÄ
author

Terveisiä monikulttuurisesta lähiöstä

71H

Ant­roB­logi pääsi 30.3.2016 kuun­te­le­maan yli­opis­ton­leh­tori Marko Jun­tusen esi­tel­mää “Mus­li­mi­väes­töä jaka­vat konflik­tit ja isla­mia ympä­röivä tur­val­li­suu­teen ja sosi­aa­li­siin uhkiin kyt­key­tyvä kes­kus­telu moni­kult­tuu­ri­sessa lähiössä” Suo­men Ant­ro­po­lo­gi­sen Seu­ran vuo­si­ko­kouk­seen Tie­tei­den Talolla. Esi­telmä perus­tuu hänen meneil­lään ole­vaan kent­tä­työ­hönsä Varis­suon lähiössä Turussa. Jun­tu­nen tut­kii lähiöi­den sosi­aa­lista moni­muo­toi­suutta Suo­messa, kes­kit­tyen eten­kin mus­li­mi­dias­po­riin. Häntä kiin­nos­ta­vat lähiöt jul­ki­sena tilana ja niissä tapah­tu­vat sosio­kult­tuu­ri­set muu­tok­set. Tut­ki­muk­ses­saan Jun­tu­nen pei­laa ken­tällä teke­mi­ään havain­toja Suo­messa aikai­sem­min teh­dyn lähiö-tut­ki­muk­sen huo­mioi­hin.

LUE LISÄÄ
author

Muukalaisuus ja arvo

seashell-974426_960_720

Kuu­luisa rans­ka­lai­nen ant­ro­po­logi Claude Lévi-Strauss poh­jasi jo 1949 ideansa kult­tuu­rien ole­mas­sao­losta aja­tuk­seen, jossa kaksi ihmis­ryh­mää jou­tuu vaih­ta­maan puo­li­soita kes­ke­nään taa­tak­seen oman ryh­män jat­ku­vuu­den. Vaih­to­kaup­poi­hin ryh­ty­mi­nen tekee kum­man­kin osa­puo­len tie­toi­siksi kult­tuu­rie­roista ja kult­tuu­ri­sista rajoista. Kum­pi­kin ymmär­tää ole­vansa vähän toista nor­maa­lim­pia, vähän enem­män ihmi­siä, tai vain yksin­ker­tai­sesti parem­pia kuin oudot naa­pu­rit. Erias­tei­nen ”me ja muut” –ajat­telu on yhteistä luul­ta­vasti mil­tei kai­kille ihmi­syh­tei­söille. Tämän vuoksi niin monilla kan­soilla on esi­mer­kiksi tapana vii­tata itseensä jol­la­kin ”hyvää”, ”todel­lista” tai yksin­ker­tai­sesti ”ihmistä” mer­kit­se­vällä ter­millä, kun taas naa­pu­rei­hin vii­ta­taan tyy­pil­li­sesti sel­lai­silla ter­meillä kuin ”tomp­pe­lit” tai ”pavi­aa­nit”.

LUE LISÄÄ
author

Naurattamisen salat

78H

Huu­mori on uni­ver­saali osa ihmi­syyttä; käsi­tyk­set siitä, mil­lai­set huu­mo­rin muo­dot ovat sove­liaita ja missä yhteyk­sissä huu­mori on sal­lit­tua, odo­tet­tua tai kiel­let­tyä ovat kui­ten­kin sidok­sissa his­to­rial­li­siin, kult­tuu­ri­siin ja sosi­aa­li­siin kon­teks­tei­hin. Stand up elää ja muo­tou­tuu koko ajan – se on myös aina aikansa näköi­nen, ehkä juuri siksi että komii­kalle on tyy­pil­listä sekä hei­jas­taa että myös rik­koa sosi­aa­li­sen kans­sa­käy­mi­sen ja ilmai­sun rajoja. Vas­taa­vasti komii­kan suhde esi­mer­kiksi val­ta­ra­ken­tei­siin on moni­vi­vah­tei­nen ja epä­mää­räi­nen: sama­kin vitsi voi sekä vah­vis­taa että kysee­na­lais­taa totun­nai­sia sään­töjä, riip­puen ker­ron­nan kon­teks­tista ja tul­kin­nal­li­sesta näkö­kul­masta. Tut­ki­jan kan­nalta komiikka on monin tavoin kieh­tova mutta myös haas­teel­li­nen kohde.

LUE LISÄÄ
author

Linnassa leimatut

IMG_4897

Mikä on van­keus­ran­gais­tuk­sen tar­koi­tus, ja onnis­tuuko se tavoit­teis­saan? Tiis­tai­nen Arman Poh­ja­täh­den alla pureu­tui suo­ma­lai­siin van­ki­loi­hin niin van­kien kuin myös hei­dän omais­tensa, van­kien kanssa työs­ken­te­le­vän hen­ki­lö­kun­nan ja oikeus­lai­tok­sen näkö­kul­masta. Jakso tar­josi pal­jon mie­len­kiin­toista poh­dit­ta­vaa ihmi­syh­tei­sö­jen toi­min­ta­lo­gii­kasta kiin­nos­tu­neelle. Ant­ro­po­lo­gista tar­kas­te­lua var­ten esiin nousi­vat eri­tyi­sesti van­kien saama sosi­aa­li­nen stigma ja sen leviä­mi­nen van­ki­lan ulko­puo­li­seen elä­mään, sekä van­ki­lan tar­koi­tus paik­kana joka uudel­lee­no­rien­toi yhtei­seltä polulta poi­ken­neet yksi­löt takai­sin yhteis­kun­taan.

LUE LISÄÄ
author

Tragedian jälkeen: muistamisesta ja arkeen paluun vaikeudesta

Ayacucho_Santuario_de_la_Paz_(7271261358)

Kun tra­ge­dia iskee, ihmi­nen rea­goi. Tulee tarve kokoon­tua, hakea loh­tua ja yrit­tää löy­tää jär­keä seka­sor­ron kes­keltä. Syn­tyy spon­taa­neita, epä­vi­ral­li­sia muis­to­merk­kejä, kun tapah­tu­ma­pai­kalle vie­dään kuk­kia, kynt­ti­löitä, kuvia ja muita esi­neitä. Sen jäl­keen tule­vat viral­li­set muis­to­mer­kit, jotka ilmen­tä­vät pidem­mälle kehit­ty­nyttä tapah­tu­man käsit­te­lyn pro­ses­sia. Kum­pi­kaan muis­ta­mi­sen työ­kalu ei täy­sin pysty kuvaa­maan tai kon­kre­ti­soi­maan sitä, miten ihmi­nen kokee mene­tyk­sen ja miten arki muut­tuu tra­ge­dian seu­rauk­sena. Tässä teks­tissä poh­di­taan arkeen paluun haas­teita ja sosi­aa­lista muis­ta­mista mene­tyk­sen kautta Perun sisäi­sen konflik­tin (1980 – 2000) ja Nor­jan vuo­den 2011 ter­rori-iskun valossa.

LUE LISÄÄ
author

Yksin Pohjantähden alla

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Arman Poh­jan­täh­den alla – doku­ment­ti­sar­jan tuo­rein jakso käsit­teli van­hus­ten­hoi­toa ja van­hus­ten yksi­näi­syyttä. Van­hus­ten­hoito on kuuma puhee­naihe, joka nousee Suo­messa otsi­koi­hin tasai­sin välia­join — yleensä epä­koh­tien, rik­kei­den tai resurs­si­pu­lan takia. Yksi suu­rim­mista ikään­ty­vän väes­tön ongel­mista on kas­vava yksi­näi­syys. Tut­ki­muk­sen mukaan 36 – 39% ikään­ty­neistä suo­ma­lai­sista tun­tee itsensä yksi­näi­seksi. Kenen vas­tuulla on huo­leh­tia van­huk­sista, kun he eivät enää pysty huo­leh­ti­maan itses­tään? Län­si­maa­laista indi­vi­dua­lis­mia koros­ta­vassa ajat­te­lussa yksi­lön­va­paus ajaa van­hem­mista huo­leh­ti­mi­sen edelle. Yksi­lön teh­tävä on kes­kit­tyä toteut­ta­maan omaa hen­ki­lö­koh­taista pol­ku­aan, kun van­hus­ten­hoito jää yhteis­kun­nan teh­tä­väksi.

LUE LISÄÄ
author

Missä tunne, siellä usko

clouds-806639_1280

Uskon­to­krii­ti­kot esit­tä­vät, että paras tapa päästä eroon uskon­noista on opet­taa lap­sille tie­teel­listä maa­il­man­ku­vaa ja unoh­taa satui­lut. Vas­ta­syn­ty­nyt on hei­dän mukaansa uskonn­o­ton. Jos tai­pu­mus uskon­nol­li­suu­teen las­kisi suh­teessa yhteis­kun­nan maal­lis­tu­mi­seen, voisi olet­taa, että län­si­maissa uskon­not lakas­tui­si­vat itses­tään. Uskon­nol­lis­ten ideoi­den sit­key­destä ker­too se, että niitä ilme­nee yhteis­kun­nissa, joissa uskon­nolla ei ole ollut näky­vää roo­lia vuo­si­kym­me­niin Jot­tei kes­kus­telu supis­tuisi mus­ta­val­koi­seksi väit­te­lyksi uskon­non puo­lesta ja vas­taan, tulee uskon­nol­li­suu­den yhtei­sestä juu­ris­tosta ver­so­via uniik­keja kas­vus­toja hah­mot­taa sel­keäm­min. Mihin, miten ja miksi uskomme? Tässä pro­jek­tissa ant­ro­po­lo­gian ja moder­nin kog­ni­tio­tut­ki­muk­sen yhteis­työ on osoit­tau­tu­nut hedel­mäl­li­seksi.

LUE LISÄÄ
author

Muu maa mustikka

Berliini6

Sosi­aa­li­nen media on mah­dol­lis­ta­nut eri­lais­ten sosi­aa­lis­ten suh­tei­den yllä­pi­tä­mi­sen ja luo­mi­sen ennen­nä­ke­mät­tö­mällä tavalla. Ulko­suo­ma­lai­set ovat tart­tu­neet somen tar­joa­maan mah­dol­li­suu­teen raken­taa suo­ma­lai­sia yhtei­söjä Suo­men ulko­puo­lella. Miksi yhtei­söl­li­syys suo­ma­lais­ten kes­ken on niin tär­keää myös vapaa­eh­toi­sesti syn­nyin­maansa jät­tä­neille? Ja mitä kum­maa näissä ulko­suo­ma­lais­ten ryh­missä sit­ten oikein pulis­taan päi­västä toi­seen? Entä mitä teke­mistä on kult­tuu­ris­ho­killa tämän kai­ken kanssa?

LUE LISÄÄ
author

Prätkäjengin pauloissa?

motorcycle-1152008_1920

Arman Alizad lyöt­täy­tyi tiis­taina 19.4.2016 esi­te­tyssä Arman Poh­jan­täh­den alla –jak­sossa paha­mai­nei­sena tun­net­tuun Can­non­ball –moot­to­ri­pyö­rä­ker­hoon. Arman vietti yhteensä yli puo­len vuo­den ajan aikaa ker­ho­lais­ten kanssa, ennen kuin sai jäse­net tot­tu­maan läs­nä­oloonsa. Sul­je­tun yhtei­sön luot­ta­muk­sen voit­ta­mi­nen on hidas pro­sessi, johon usein kuu­luu haas­teita. Arma­nin koh­dalla tämä tar­koitti muun muassa ves­san sii­vousta. Ini­ti­aa­tio on eri­lais­ten sul­jet­tu­jen yhtei­sö­jen ryh­mäi­den­ti­tee­tin ja kes­ki­näi­sen samais­tu­mi­sen kan­nalta mer­kit­tävä siir­ty­mä­riitti. Siinä ulko­puo­li­sesta tulee sisä­pii­ri­läi­nen, hen­ki­lön sosi­aa­li­sen sta­tuk­sen ja iden­ti­tee­tin muut­tuessa. Sekä siir­ty­mä­riit­tejä että moot­to­ri­pyö­rä­ker­hoja on tut­kittu ant­ro­po­lo­giassa.

LUE LISÄÄ
Tervetuloa lukemaan AntroBlogia!
Kom­men­toimme suo­ma­laista elä­mää ja yhteis­kun­taa ant­ro­po­lo­gien sil­min näh­tynä. Lue lisää teki­jöistä ja taus­toista.
Tilaa kuukausittainen kooste artikkeleista sähköpostiisi!
AntroBlogi Instagramissa
AntroBlogi Twitterissä