author

Vallankumous syntyy vitsailemalla

Kuva: Kirsi Hellman

Millaista on suo­ma­lai­nen stand-up –komedia? Usein sen oletetaan olevan tylsää naaman vääntelyä tai sek­sis­tistä ja rasis­tista yleis­tä­mistä. Huumori on vaikea laji, ja joskus nau­rat­ta­mi­seen pyritään hel­poim­man kautta. Komiikka voi kuitenkin myös ottaa kantaa: se voi paljastaa ja kri­ti­soida val­ta­ra­ken­teita. Miten komiikan suhdetta valtaan voidaan tar­kas­tella? Miten valta rakentuu stand-up tilan­teessa, ja miten vitsi hei­jas­te­lee valta-asetelmia?

LUE LISÄÄ
author

Kohtaamisen arvo kulttuurivaihdossa

nukkeja festivaalimarkkinoilla6

Sanotaan, että kult­tuu­ri­nen kuilu Suomen ja Venäjän välillä on yksi maailman suurimpia. Tämä näkyy esi­mer­kiksi kie­li­muu­rina, lain­sää­dön­nössä, elin­ta­sossa ja ennak­ko­luu­loissa. Venäjä ja venä­läi­nen kulttuuri on kes­ki­mää­rin suo­ma­lai­sille hyvin vierasta. Juuri tämän takia Suomen ja Venäjän välisillä hank­keilla on suuri painoarvo. Kulttuurivaihdossa vieras kulttuuri tulee lähelle esi­mer­kiksi taiteen kautta, tehdä ennestään tun­te­ma­tonta tutuksi. Kulttuurivaihto on myös tärkeä osa kan­sain­vä­listä poli­tiik­kaa.

LUE LISÄÄ
author

Ihmiskunnan historia — taistelua nälkää vastaan?

hunters

Kulttuurimaterialismissa eli­nym­pä­ris­töä ja tek­no­lo­giaa pidetään kult­tuu­rin suunnan mää­rit­tä­jinä. Oletuksena on, että ihmiset pyrkivät mak­si­moi­maan ravinnon ja eläin­pro­teii­nien riittävän määrän anne­tuissa olo­suh­teissa. Tässä ajat­te­lussa myös esi­mer­kiksi uskon­nol­li­set ruo­ka­ta­but voidaan selittää eko­lo­gi­silla teki­jöillä. Marvin Harrisin mukaan kult­tuu­reilla on taipumus asettaa yli­luon­nol­li­sia kieltoja jonkin eläimen lihan käytölle silloin, kun sen yhtei­sölle tuottama hyöty ver­rat­tuna kuluihin vähenee. 

LUE LISÄÄ
author

Pakolaisia vastassa

Vastassa6

Erilaisuus ja muutoksen tila ovat tuttuja ja ”helppoja” kes­kus­te­luai­heita ant­ro­po­lo­geille. Paljon kes­kus­te­lua herät­tä­viä tur­va­pai­kan­ha­ki­joita ja pako­lai­sia on tar­kas­teltu monelta näkö­kan­nalta, mutta tämä työ­elä­mä­toi­mi­tuk­semme juttu kohdistaa linssinsä aiheen viereen — tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den ja pako­lais­ten kanssa työs­ken­te­le­viin ihmisiin.

LUE LISÄÄ
author

Alkuperäiskansoista uhkaa tulla jälkiteollisen ajan uhri

Electrolux

Yhteiskuntatasolla tek­no­lo­gi­sessa kehi­tyk­sessä ei ole kyse vain tek­ni­sistä sovel­luk­sista, vaan ennen kaikkea pro­ses­seista, jotka noita hyö­dyk­keitä tuottavat. Prosessit saavat muotonsa ja sisäl­tönsä pääosin modernin, län­si­mai­sen intel­lek­tu­aa­li­sen perinteen luomaa taustaa vasten, mikä jättää alku­pe­räis­kan­soja tek­no­lo­gia­pro­ses­sien ulko­puo­lelle. Teknologinen kehitys luo lisäksi yhteis­kun­nal­lista levot­to­muutta eri­lais­ten yhteis­kun­ta­mal­lien, perin­tei­den ja iden­ti­teet­tien sekoit­tuessa glo­ba­li­saa­tion edetessä.

LUE LISÄÄ
author

Shangri-Lata etsimässä

woman-489298_1280

Tiibet kuvi­tel­laan usein mys­ti­seksi Shangri-Laksi – pyhäksi kunin­gas­kun­naksi, jota johtivat rauhaa rakas­ta­vat lamat. Kuvitelmissa Tiibet on pitänyt säilössä ikivanhaa tietoa ja muut­tu­mat­to­mia perin­teitä, jotka nyt ovat katoa­massa. Tiibetin mie­hit­tä­nyttä Kiinaa syytetään vähem­mis­tö­jen kult­tuu­rin tuhoa­mi­sesta, ja niiden ekso­ti­soin­nista.

LUE LISÄÄ
author

Sápmi Saami 100

httpsuohpanterror.com

Ensimmäinen saa­me­lais­ten kokous jär­jes­tet­tiin 6. hel­mi­kuuta 1917 Norjan Trondheimissa. Tänä vuonna tulee siis täyteen sata vuotta saa­me­laista yhteis­poh­jois­maista yhteis­työtä ja poliit­tista akti­vis­mia. Suomen tasa­val­lan juhliessa paik­kaansa itse­näis­ten val­tioi­den joukossa saa­me­lai­set etsivät kuitenkin yhä omaa paik­kaansa.

LUE LISÄÄ
author

Elämää holokaustin varjossa

Holocaust2

Saksassa ja maa­il­malla vietetään vuo­sit­tain 27. tam­mi­kuuta vainojen uhrien muis­to­päi­vää Auschwitzin kes­ki­tys­lei­rin lopet­ta­mi­sen kunniaksi. 72 vuotta sitten puna-armeija otti natseilta haltuunsa kuo­le­man­lei­rin, jossa menetti henkensä arviolta 1.1 miljoonaa ihmistä. Auschwitzistä on tullut yksi mer­kit­tä­vim­mistä holo­kaus­tin sym­bo­leista. Holokaustilla on mer­kit­tävä rooli sak­sa­lai­sessa kol­lek­tii­vi­sessa iden­ti­tee­tissä, ja men­nei­syy­den käsittely jatkuu maassa yhä.

LUE LISÄÄ
author

Kuvitelkaa köyhä maa

Bicycle

Pystytkö kuvit­te­le­maan maan, jossa julkinen valta ei enää tarjoa kan­sa­lai­sille kel­vol­lista kou­lu­tusta, päi­vä­hoi­toa, eläkettä, jal­ka­pal­lo­kent­tiä, ter­vey­den­huol­toa, toimivaa jouk­ko­lii­ken­nettä eikä vir­kis­ty­sa­lueita? Hoivan sijaan valtio tarjoaa his­to­rial­lista totuutta ja jär­jes­tystä.

LUE LISÄÄ
author

”Voitko kertoa tarinani suomalaisille” – kertomus paperittomuudesta

441147103_dd161160d3_o

Paperittomuus on ollut paljon esillä suo­ma­lai­sessa mediassa, ja taistelu termeistä on lujaa. Sisäministeriö puhuu ”lait­to­masti maassa olevista”, asian­tun­ti­jat ja järjestöt ”pape­rit­to­mista” ja kirkko ”suo­jat­to­mista”. Paperittomuus on Euroopassa, ja myös Suomessa, vuo­si­kym­me­niä vanha ilmiö. Euroopassa arvellaan asuvan ja työs­ken­te­le­vän useita miljoonia ihmisiä, jotka elävät sosi­aa­li­tur­van ulko­puo­lella. Euroopan Unionin jäsen­mai­den on toi­mit­tava yksin ja yhdessä pape­rit­to­muu­den ehkäi­se­mi­seksi.

LUE LISÄÄ
author

Hernekeitto, ruisleipä ja sirkka

Jättiläisheinäsirkka_El_Salvador

Hyönteiset ovat tule­vai­suu­den ruokaa, julistaa YK:n raportti. AntroBlogi järjesti tam­mi­kuussa tapah­tu­man, joka toi yhteen hyön­teis­ruo­kai­lun ammat­ti­lai­sia, ruoan tut­ki­muk­seen pereh­ty­neitä ant­ro­po­lo­geja sekä talon täydeltä uteliasta yleisöä, joka pääsi mais­te­le­maan koti­mai­sia hei­nä­sirk­koja. Esittelemme tässä kolum­nissa tapah­tu­massa herän­neitä poh­din­toja. Miltä sirkka suussa tuntui? 

LUE LISÄÄ
author

Leikkauksien kautta voittoon

Konffa5

Yliopistomaailma on kohdannut viime vuosina monia muutoksia. Henkilökuntaa on irti­sa­nottu ja mää­rä­ra­hoja leikattu. Oppiaineet yhdis­ty­vät uusiksi koko­nai­suuk­siksi, mikä saattaa tuntua sekavalta tai jopa uhkaa­valta. Mullistusten keskellä on pakko pysähtyä pohtimaan, mil­lai­sena tule­vai­suus yli­opis­toille näyt­täy­tyy. Mitä uudis­tuk­set käy­tän­nössä tar­koit­ta­vat? Millaisia muutoksia leik­kaus­ten seu­rauk­sena on jo jouduttu tekemään, ja miten ne ovat vai­kut­ta­neet ant­ro­po­lo­gi­aan yli­opis­toissa sekä hen­ki­lös­tön että opis­ke­li­joi­den kannalta?

LUE LISÄÄ
author

Onko normaalia olla mielisairas?

goghcypress

Mielenterveyshäiriöinä diag­no­soi­tu­jen ilmiöiden oireet vaih­te­le­vat jossain määrin kult­tuu­rin mukaan. 2000-luvun alussa tehdyn tut­ki­muk­sen mukaan lähes puolella ame­rik­ka­lai­sista on elämänsä aikana mie­len­ter­veys­häi­riö. 1980-luvun alussa vas­taa­van­lai­sen tut­ki­muk­sen mukaan häiriö oli kol­mas­osalla väestöstä. Ovatko mie­li­sai­rau­det siis todella lisään­ty­neet, tai niiden diag­no­soin­nit paran­tu­neet? Vai voisiko olla, ettemme tiedä mitä häiriöt ylipäänsä ovat, ja miten niitä voisi tunnistaa? 

LUE LISÄÄ
author

Totuus joulupukista

christmas-card-1843372_1920

Joulun avainsana Suomessa on lahja. Lahjojen ritu­aa­li­nen vaihto nähdään ant­ro­po­lo­giassa eräänä tär­keim­mistä keinoista ylläpitää ja huoltaa sosi­aa­li­sia ver­kos­toja. Lahjan arvo ei ole vain tavarassa itsessään. Merkitys piilee ennen kaikkea lahjan sosi­aa­li­sessa arvossa, joka liittyy lahjan antajan ja vas­taa­not­ta­jan väliseen suh­tee­seen sekä molempien sosi­aa­li­seen asemaan. Ja miten jou­lu­pukki sopii tähän kuvioon? 

LUE LISÄÄ
author

Ihmisen kuolemanjälkeinen elämä

rmwtvqn5rzu-jesse-orrico

Euroopassa ant­ro­po­lo­gia sisältää kaksi pää­suun­tausta. Sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gia keskittyy ihmis­kult­tuu­rin ja –yhtei­sö­jen tut­ki­mi­seen. Biologinen tai fyysinen ant­ro­po­lo­gia taas keskittyy tar­kas­te­le­maan ihmisen kehitystä his­to­riasta nyky­päi­vään. Biologinen ant­ro­po­lo­gia pitää sisällään laajan skaalan aloja paleon­to­lo­giasta ja kädel­lis­ten tut­ki­muk­sesta ihmisen perin­nöl­li­syys­tie­tee­seen asti. Tässä jutussa syven­nymme foren­si­seen ant­ro­po­lo­gi­aan tar­kas­te­le­malla sen taustaa sekä alan sovel­ta­mi­seen liittyviä maan­tie­teel­li­siä eroja.

LUE LISÄÄ
author

Mistä tuut, minne meet — kotikuntani mun?

vaakunat1

Jokainen suo­ma­lai­nen asuu jossakin kunnassa. Lainsäädäntömme mukaan kunnan jäsenyys, kun­ta­lai­suus, on pakol­lista. Kuntalaisilla on oikeuksia ja vel­vol­li­suuk­sia asuin­kun­taansa kohtaan, ja kunnilla on vel­vol­li­suuk­sia ja vastuita asuk­kai­taan kohtaan. Mutta onko kunnalla ja kun­ta­lai­silla muita siteitä? Mikä voisi olla kunnan kult­tuu­ri­nen merkitys? Muuttuuko merkitys kun­ta­lii­tok­sen myötä?

LUE LISÄÄ
author

Luita ja joukkohautoja

10818987805_5096c6215b_k

Kuolema kiehtoo. Tv-sarjat CSI: Crime Scene Investigation, Bones, Criminal Minds ovat tuoneet silvotut ruumiit ja luun­rip­peet arki-iltoi­himme. Sarjat ovat tutus­tut­ta­neet katsojat foren­si­seen ant­ro­po­lo­gi­aan. Kyselimme tutkija Heli Maijaselta luista ja niiden kanssa työs­ken­te­lystä. Samalla saimme mie­len­kiin­toi­sen kat­sauk­sen akatemian, ja sen ulko­puo­lis­ten toi­mi­joi­den väliseen yhteis­työ­hön.

LUE LISÄÄ
author

Kuinka keskustella suon kanssa

suo9

Kasvava kes­ki­luokka kuluttaa yhä enemmän, ja siksi luon­non­va­ro­jen hyväk­si­käyttö kiihtyy. Alueet, jotka ennen olivat syrjäisiä maa­il­man­ta­lou­den toi­min­nalle, muuttuvat nyt globaalin kapi­ta­lis­min kannalta tärkeiksi alueiksi, joiden resurs­seista moni­kan­sal­li­set yhtiöt kil­pai­le­vat. Suo näyt­täy­tyy tutkijan mielessä paikkana, missä maan päällä olevan lisäksi mer­kit­tä­vää on se, mitä maan alla on.

LUE LISÄÄ
author

Sipilä-gate: Maassa maan tavalla?

Kuva: Jennifer Moo (Flickr, CC BY-ND 2.0)

Sipilä-gate nousi nopeasti pik­ku­jou­lu­kau­den kuu­mim­maksi puhee­nai­heeksi. Asiasta on kuo­riu­tu­nut päi­vit­täin uusia kerroksia, ja siitä on esitetty erin­omai­sia ana­lyy­seja. Yhdeksi tapauksen voit­ta­jaksi nousee jour­na­lis­ti­nen integri­teetti ja sanan­va­pau­den puo­lus­ta­mi­nen. Politiikan peli­sään­nöt puo­les­taan ottavat taas kerran rutkasti turpiin. Tekstissä tapah­tu­nutta pohditaan eri­näis­ten aikamme ilmiöiden kautta, ja peilataan tapah­tu­mia tut­ki­joi­den yhteis­kun­nal­li­seen asemaan.

LUE LISÄÄ
author

Kulttuuritulkeista kansalaisjärjestöihin

1015px-friant_la_discussion_politique

Koska ant­ro­po­lo­gien tut­ki­mus­koh­teet ovat perin­tei­sesti sijain­neet ”kaukana kotoa”, työs­ken­te­lee alan edustajia myös kehi­ty­syh­teis­työn parissa. Antropologialla onkin yhtey­tensä kehi­tys­maa­tut­ki­muk­sen tie­tee­na­laan. Kehitysyhteistyössä ant­ro­po­lo­git joutuvat jat­ku­vasti painimaan sel­lais­ten kysy­mys­ten kanssa kuten kuinka varmistaa, ettei tut­ki­mus­tie­toa käytetä tut­kit­ta­vaa yhteisöä vastaan, ja kuinka paljon kehi­ty­sor­ga­ni­saat­to­rei­den mene­tel­miin voi ottaa kantaa. Kehitysyhteistyön alkuai­koina ant­ro­po­lo­geja vär­vät­tiin yleensä mukaan vasta, kun kehi­tys­pro­jekti ei toi­mi­nut­kaan niin kuin piti.

LUE LISÄÄ
Tervetuloa lukemaan AntroBlogia!
Kommentoimme suo­ma­laista elämää ja yhteis­kun­taa ant­ro­po­lo­gien silmin nähtynä. Lue lisää teki­jöistä ja taus­toista.
Tilaa kuukausittainen kooste artikkeleista sähköpostiisi!
AntroBlogi Instagramissa
AntroBlogi Twitterissä