author

Poliisi ja yhteinen hyvä

police-2074566_960_720

Tiistaisessa Pohjantähden alla –jaksossa Arman Alizad tutustui Suomen poliisin arkeen. Meillä poliisiin suh­tau­du­taan suopeasti. Muutaman vuoden takai­sesta Aarnio-skan­daa­lista huo­li­matta lain­val­vo­jat nähdään pää­asiassa rehteinä ja luo­tet­ta­vina. Virkavalta pyrkii olemaan neutraali toimija, joka korostaa ottavansa kaikkien tur­val­li­suu­den huomioon. Mihin asti hyvät aikeet riittävät?

LUE LISÄÄ
author

Maailma löytyy museosta

Museo13

Etnografiset museot ovat 1800-luvulta lähtien olleet yleinen ins­ti­tuu­tio varsinkin län­si­maissa, mutta Suomessa ne ovat olleet har­vi­nai­sem­pia. Tällä hetkellä Suomen ainut etno­gra­fi­nen museo pysyvillä näyt­te­ly­ti­loilla on vuonna 1998 avautunut Helinä Rautavaaran museo Espoon Tapiolassa.
AntroBlogi kävi tutus­tu­massa uusissa tiloissa vastikään avau­tu­nee­seen museoon. Millainen museo on työ­paik­kana? Mikä on ant­ro­po­lo­gien suhde sekä etno­gra­fi­siin että muihin museoihin?

LUE LISÄÄ
author

Etnografista itsereflektiota vaalityöstä

figures-368751_960_720

Etnografiaa tehdessä tutkitaan ihmisten arjen mer­ki­tyk­sel­li­siä ilmiöitä tut­kit­ta­vien omassa kult­tuu­ri­sessa ympä­ris­tössä. Monet arki­päi­vän ympä­ris­töt ovat niissä eläville ihmisille itses­tään­sel­vyyk­siä. Ulkopuoliselle osal­lis­tu­valle havain­noi­jalle ne voivat tarjota uusia näkö­kul­mia inhi­mil­li­seen vuo­ro­vai­ku­tuk­seen ja kult­tuu­riin.

LUE LISÄÄ
author

Sinkkuuden nurja puoli: Avioitumisen haasteista Egyptissä

Student_large

Pitkittyneen nuoruuden ilmiö on globaali. Monille se ei ole elä­män­ta­pa­va­linta, etenkään glo­baa­lissa etelässä. Tässä yhtey­dessä puhu­taan­kin ”odot­ta­vasta aikui­suu­desta” ja “odot­ta­vuu­desta”, jossa nuorten siirtymät koulusta työ­elä­mään ja myöhemmin avio­liit­toon ovat pit­kit­ty­neet tällä vuo­si­tu­han­nella. Usein avioi­tu­mi­sen esteenä ovat siihen liittyvät talou­del­li­set vaa­ti­muk­set, joita nyky­oloissa on vaikea täyttää. Asia koskee etenkin nuoria miehiä. Millainen on tilanne Egyptissä?

LUE LISÄÄ
author

Perheen vai yhteisön ongelma?

family-1976957_1920

Lapsen kas­vat­ta­mi­seen tarvitaan koko kylä, sanotaan. Meidän yhteis­kun­nas­samme tätä kylää edustaa joukko erilaisia sosi­aa­li­pal­ve­luita, jär­jes­töjä ja virastoja. Yhteisöllisemmistä kult­tuu­reista tutut laa­jen­ne­tut per­heyh­tei­söt ja tiiviit sosi­aa­li­set tur­va­ver­kos­tot loistavat pois­sao­lol­laan, mutta niiden tilalla on hyvin­voin­ti­val­tion kasvoton suoja.

LUE LISÄÄ
author

Kontula Electronic – lähiö muutosten keskellä

2656058946_c640289d78_b

Kontulan ostos­kes­kus on kiis­ta­na­lai­nen tila Itä-Helsingin sydämessä. Tänä vuonna 50-vuotista tai­val­taan juhliva beto­ni­bru­ta­lis­min kiehtova ilmentymä on herät­tä­nyt kes­kus­te­lua jo raken­ta­mi­ses­taan lähtien. Vuoden 2017 alussa käyn­nis­tetty Koneen Säätiön rahoit­tama tut­ki­mus­hanke Kontula Electronic: his­to­rial­li­nen ker­rok­sel­li­suus ja kau­pun­ki­kult­tuu­rin uudet muodot kar­toit­taa his­to­rial­li­sia muutoksia alueella, jonka historia on lyhyt mutta erittäin tiheä ja moni­säi­kei­nen.

LUE LISÄÄ
author

Romanit ja suomalaisen työn eetos

mosaic-60610_1920

Millaiset tekijät yllä­pi­tä­vät Suomen kan­ta­väes­tön ja romanien välistä kult­tuu­rista muuria? Tätä pohti tiistaina 11.4. esitetty Arman Pohjantähden alla. Romanit ovat maamme syr­ji­tyim­piä vähem­mis­töjä. Miksi heidän yhteis­kun­nal­li­nen asemansa on niin heikko?

LUE LISÄÄ
author

Abortti ja kapinallinen alapääni

Abortti7

Moderni lää­ke­tiede julistaa antavansa naisille valtuudet omien kehojensa kont­rol­loi­mi­seen. Naiset, joilla on pääsy lää­ke­tie­teen pal­ve­lui­den pariin, ovat his­to­rial­li­sesti ennen näke­mät­tö­mällä tavalla vapaita. Tämän artik­ke­lin pohjana on näkemys, jonka mukaan naisen oikeus kont­rol­loida omaa kehoaan on tavoit­te­le­mi­sen arvoinen asia. Abortilla on monen­lai­sia poliit­ti­sia ulot­tu­vuuk­sia, ja toisinaan se tulkitaan vir­heel­li­sesti tämän kont­rol­lin pet­tä­mi­seksi.

LUE LISÄÄ
author

Ilta Leirissä — Helinä Rautavaaran museo kertoo monta tarinaa

Kristinankuva_näyttely

Rytmikäs musiikki tervehtii ava­jais­vie­raita Helinä Rautavaaran uuden museon ovella. Meneillään on tais­te­lu­tanssi capoeiran roda eli tans­si­rinki, jota johtaa kokenut mestre Cobra Mansa Brasilian Bahiasta. Paikalla on osal­lis­tu­jia Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja Brasilian Sao Paolosta asti. Rumpujen rytmi ja kie­li­soi­tin berim­baulla soitettu säestys täyttävät avaran aulan, ja ikku­noi­den vehreä kas­vi­teema tuo aavis­tuk­sen troop­pista Brasiliaa Tapiolan maa­lis­kui­seen beto­ni­mai­se­maan

LUE LISÄÄ
author

Graduja kaupan!

artikkelikuva_gradukauppa

Venäjällä opin­näy­te­työn voi myös ostaa. Internetistä löytyy loput­to­masti sivuja, joilla mai­nos­te­taan mah­dol­li­suutta tilata opin­näy­te­työ. Hinnatkaan eivät päätä huimaa: opis­ke­li­joi­den vuo­sit­tain kir­joit­ta­mat kurs­si­työt irtoavat 20 eurolla. Vaikka kandeista ja graduista joutuu pulit­ta­maan enemmän, kyseessä eivät ole mitkään varak­kaille opis­ke­li­joille suunnatut eliit­ti­mark­ki­nat.

LUE LISÄÄ
author

Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 2

England United Kingdom Exit Brexit

Britannian EU-eroa käsit­te­le­vän kak­sio­sai­sen artik­ke­lin toinen osa käsit­te­lee eroeuron seu­rauk­sia. Juttua varten on haas­ta­teltu Manchesterin yli­opis­ton väi­tös­kir­ja­tut­ki­jaa ant­ro­po­logi John Fosteria, jonka tutkimus käsit­te­lee työnteon arvoa ja työt­tö­myyttä Britanniassa.

LUE LISÄÄ
author

Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 1

Pixabay CC0_2

Britannia päätti irtautua Euroopan unionista 23. kesäkuuta 2016 jär­jes­te­tyssä kan­sa­nää­nes­tyk­sessä. Keitä EU-eron kan­nat­ta­jat ovat ja miksi niin moni kaipasi muutosta nyky­ti­lan­tee­seen? Antropologi John Foster tutkii työnteon arvoa, työt­tö­myyttä ja siihen liittyvää byro­kra­tiaa Britanniassa. Tästä näkö­kul­masta hän arvioi moti­vaa­tioita brexitin puolesta äänes­tä­nei­den päätöksen taustalla.

LUE LISÄÄ
author

Luonnosta kulttuuriin, laji kerrallaan – eläinmaailman antropologiaa

Eemi Nordström_ Turkey (2)

Rajat ihmisen ja ei-ihmisen välillä ovat läh­tö­koh­tai­sesti varsin hatarat. Viime aikoina tähän on kiin­ni­tetty huomiota myös huma­nis­ti­sem­min suun­tau­tu­neissa tieteissä, ja ant­ro­po­lo­gian eri suun­tauk­set bio­lo­gi­sen ant­ro­po­lo­gian lisäksi ovat koh­dis­ta­neet uuden­laista katsetta klassisen luonnon ja kult­tuu­rin kah­tia­jaon välissä vipel­tä­viin olen­toi­hin ja niiden välisten moni­mut­kais­ten suhteiden ver­kos­toi­hin.

LUE LISÄÄ
author

Valkoisten antropologien parhaat kirjat — jotka jo tunnetkin

Margaret_Mead_NYWTS

Haluamme jakaa luki­joil­lemme kan­sain­vä­li­sen sisar­jul­kai­summe Allegralaboratory.netin koostaman listan ant­ro­po­lo­gi­sia teoksia, jotka ovat eniten vai­kut­ta­neet huma­nis­ti­siin ja yhteis­kun­ta­tie­teel­li­siin kes­kus­te­lui­hin ja län­si­mai­seen ajat­te­luun. Tämä kir­jal­li­suus on tie­tee­na­lamme ytimessä. Se edustaa tut­ki­muk­sel­lista pohjaa, jolle myös AntroBlogin toiminta perustuu. Listan sisäl­lössä oli yllä­tyk­siä, joita tässä artik­ke­lissa ana­ly­soimme.

LUE LISÄÄ
author

Nykyisempi aikamme

Nykyisempi aika. Kuvassa Kaija K+ñrkinen ja Antti Korhonen. -® Toivo Heinim+ñki

Teatterisalista poistuu hyvän­tuu­li­nen katsoja ja tyy­ty­mä­tön Helsingin Sanomien ammat­ti­krii­tikko. Miksi esittävä taide on niin haastava tai­teen­laji ja esityksen epä­on­nis­tu­mi­nen niin katkeraa kalkkia? Miksi Nykyisemmän ajan ensi-illan jälkeen teat­te­rista lähti tyy­ty­väi­nen ant­ro­po­logi? Se miten kri­ti­soimme esityksiä kertoo paljon siitä, mikä merkitys teat­te­rilla yhteis­kun­nal­li­sesti ja hen­ki­lö­koh­tai­sesti on.

LUE LISÄÄ
author

Tom of Finland the Movie – kruunaako sodan perintö suomalaisen homon?

ToFArt

Tom of Finland –elokuva herättää kes­kus­te­lua myös Suomen ulko­puo­lella. Miltä elokuva ja sen vas­taan­otto näyttävät Ruotsista käsin? Ruotsalainen homomedia haluaa olla näkyvästi osal­li­sena elokuvan keskeisen homo­hah­mon ”tuot­ta­jana”, Touko Laaksosen taiteen suo­je­li­jana ja tun­ne­tuksi tekijänä. Sodan ja homo­fo­bian koros­ta­mi­nen Laaksosen taiteen ja elokuvan kehyksenä on kiin­nos­ta­vaa.

LUE LISÄÄ
author

Huora, äiti vai kansalainen?

SeksityöläisetArt

Voidaanko sek­si­työstä tehdä maa­il­man­laa­jui­sia yleis­tyk­siä? Miten sitä koskevat lait mää­ri­tel­lään ja voidaanko niistä tehdä yleis­maa­il­mal­li­sia? Kun asian­tun­ti­jat, akti­vis­tit, polii­ti­kot ja ihmi­soi­keus­jär­jes­töt kes­kus­te­le­vat ja päättävät sek­si­työtä kos­ke­vista laeista, on sek­si­työn­te­ki­jöi­den oma ääni usein kateissa. Silti mää­ri­tel­mällä siitä, kuka on sek­si­kau­pan uhri ja kuka omaeh­toi­nen sek­si­työ­läi­nen, on kau­as­kan­toi­set seu­rauk­set sek­si­työn­te­ki­jöi­den oikeuk­siin.

LUE LISÄÄ
author

Totuuden jälkeen

radio-1773304_1920

Tässä podcas­tissa ant­ro­po­logi Harri Englund vertailee kir­jai­lija Jari Tervon suo­ra­pu­hei­sia totuuksia Radio Suomen Kansanradio –ohjelman kes­kus­te­lui­hin. Totuudenpuhujia riittää myös totuu­den­jäl­kei­sessä maa­il­massa. Kuinka totuuk­siin päädytään esi­mer­kiksi suo­ma­lai­sessa maa­han­muut­to­kes­kus­te­lussa?

LUE LISÄÄ
author

Ihmisyyden juurilla

Kuva: Robert Sinhoe, British Library

Mitä viitteitä ihmisen ja apinan yhtei­sestä men­nei­syy­destä voimme löytää? Olemmeko uniikkeja ritu­aa­leis­samme, käyt­täy­ty­mis­mal­leis­samme ja kom­mu­ni­kaa­tio­ta­vois­samme? Näitä ja muita ihmisten juuriin pureu­tu­via kysy­myk­siä tutkii evo­luu­tio­ant­ro­po­lo­gia.

LUE LISÄÄ
author

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri

Turvapaikanhakijoiden_mielenosoitus_2017

Viimeisten viikkojen aikana monien huomio on kiin­nit­ty­nyt Helsingin kes­kus­tassa 10. hel­mi­kuuta alkaen mieltään osoit­ta­nei­siin Irakista ja Afganistanista saa­pu­nei­siin tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin. Jatkuuko mie­le­no­soi­tus vielä pitkään vai vas­ta­taanko tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vaa­ti­muk­siin? Mitä sanot­ta­vaa ant­ro­po­lo­gialla on pro­tes­ti­lei­ristä ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den tilan­teesta?

LUE LISÄÄ
Tervetuloa lukemaan AntroBlogia!
Kommentoimme suo­ma­laista elämää ja yhteis­kun­taa ant­ro­po­lo­gien silmin nähtynä. Lue lisää teki­jöistä ja taus­toista.
Tilaa kuukausittainen kooste artikkeleista sähköpostiisi!
AntroBlogi Twitterissä
AntroBlogi Instagramissa